Kuva: Matti Malinen

Mikkelin Tieteen päivillä julkistettiin tunnustuksia

– Tieteenkesyttäjä 2023 on Dale Fodness, Tieteenkesyttäjä Juniorit ovat opiskelijat Valio Valtokari, Tuomas Häkkinen, Vilma Paasonen, Juulia Paananen sekä Elina Herrala, kunniamaininta Stella Muttilaiselle

Tieteenkesyttäjä 2023 on PhD Dale Fodness. Hän työskentelee markkinoinnin apulaisprofessorina Dallasin yliopistossa ja on opettanut Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Mikkelin kampuksella vuodesta 1991 lähtien kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelmassa markkinoinnin, yritysvastuun ja kriittisen ajattelun kursseja. Hän on ohjannut lukuisia opinnäytetyön opiskelijoita ja tukenut heitä aktiivisesti tutkimustyössä.

Dale Fodness on osallistunut usein erilaisiin BScBA-ohjelman sekä myös Mikkelin yliopistokeskuksen kehitysprojekteihin ja sidosryhmätapahtumiin niissä esitelmöiden tai ottaen innokkaasti osaa keskusteluihin. Tästä esimerkkinä hänen esityksensä datan visualisoinnista ja tarinankerronnasta Mikkelin Tieteen päivillä 2023.

  • Dalella on pitkä historia yhteistyöstä yritysten ja yhteisöjen kanssa ja monet organisaatiot ovat hyötyneet hänen kursseillaan tehdyistä projekteista. Hänen innostuneisuutensa Mikkelin seudun kehittämiseen on suurenmoista, kertoo Pääsihteeri Matti Malinen Mikkelin yliopistokeskuksesta.

Tieteenkesyttäjä-tunnustus myönnetään vuosittain henkilölle tai henkilöille, jotka ovat ansiokkaasti tuoneet tiedettä julki helposti ymmärrettävässä muodossa.

Mikkelin Tieteen päivillä julkistettiin myös Tieteenkesyttäjä Juniori – tunnustus Mikkelin lukion filosofia-joukkueelle, johon kuuluvat opiskelijat Valio Valtokari, Tuomas Häkkinen, Vilma Paasonen, Juulia Paananen ja Elina Herrala. Tieteenkesyttäjä Juniori -tunnustuksen kriteerinä on syvä intressi ja intohimo johonkin aiheeseen tai oppiaineeseen. Tähän mennessä tunnustus on annettu yksittäiselle henkilölle, mutta tänä vuonna tunnustus meni joukkueelle. Filosofia-joukkue sijoittui toiseksi valtakunnallisessa, kovatasoisessa Sokrates-väittelykilpailussa, johon osallistui 24 joukkuetta. Helsingin nuoret ajattelijat järjestävät Sokrates-väittelykilpailun vuosittain ja väittelyiden filosofisena teemana oli tänä vuonna ”Terve sielu terveessä ruumissa”.

Mikkelin Tieteen päivillä annettiin myös kunniamaininta Urheilupuiston yläkoulun oppilaalle Stella Muttilaiselle. Hän on aktiivinen ja eri oppiaineista aidosti kiinnostunut oppilas, jolla on innostusta kysyä ja selvittää asioita. Muttilainen on menestynyt erinomaisesti matemaattisluonnontieteellisissä
aineissa ja hän on kiinnostunut erityisesti matematiikasta. Valtakunnallisessa matematiikkakilpailussa hän oli koulunsa paras ja valtakunnallisestikin sijoittui sadan parhaan joukkoon.

Tieteen päivien sessioissa asiantuntijat eri puolilta Suomea avasivat tiedettä ja tutkimusta kansantajuisesti ja sessioihin osallistui runsaasti kuulijoita. Ohjelma rakentui alku -teeman ympärille ja eri päivinä painottuivat eri aihepiirit. Sessioita järjestettiin yliopistokeskuksen auditoriossa, pääkirjaston Mikkeli-salissa, Päämajakoululla sekä Mikkelin lukiolla. Iltaohjelmana oli Pubivisa opiskelijoille.

Lisätietoja:

 

Mikkelin Tieteen päivät on suurelle yleisölle suunnattu maksuton tapahtuma, jossa eri alojen tutkijat kertovat yleistajuisesti ja laaja-alaisesti tieteestä ja tutkimuksesta sekä tieteen mahdollisuuksista. Pääorganisaattorina toimii Mikkelin yliopistokeskus yhteistyössä Luonnonvarakeskus Luken, Mikkelin kaupungin, Mikkelin seutukirjaston, Mikkelin lukion sekä Urheilupuiston yläkoulun kanssa.

 

 

 

Ruoan pitkä matka – Globaali tehokkuus ajaa tuotantoa yhä isompiin järjestelmiin

Suomessa on ajettu alas omaa kasvinjalostusta ja viljelijät ostavat siemenet ulkomailta. Ulkomaiset lajikkeet eivät välttämättä sovellu Suomen kylmään ja happamaan maaperään. 

Näin sanoo erikoissuunnittelija Marjo Särkkä, joka työskentelee Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa Mikkelin yliopistokeskuksessa.

Särkkä sanoo, että muutokset juontavat globalisaatioon ja sen mukanaan tuomaan tehokkuuteen.

–    Maatalouden arvoketjut ovat monimutkaistuneet ja pilkkoutuneet siten, että toiminta on hajonnut eri puolille maailmaa jopa eri työvaiheittain erikoistuneille toimijoille. 

Erikoissuunnittelija Marjo Särkkä, Ruralia-instituutti

Särkkä sanoo, että toiminta on taloudellisesti hyvin tehokasta. Seurauksena on se, että yksinkertaisenkin tuotteen arvoketju voi olla yllättävän pitkä ja monimutkainen.

Esimerkiksi sipulia voidaan kasvattaa siemenestä, istukkaasta tai taimesta. Mitään näistä vaiheista ei enää tarvitse tehdä Suomessa ja huomattavasti halvempaa on ostaa tavara ”istutusvalmiina” istukkaana tai taimena erikoistuneelta toimijalta ulkomailta.

Pelkkää iloa eivät pitkät ketjut aiheuta. Istukkaiden ja taimien mukana tulevat mahdolliset kasvitaudit ja tuhoeläimet. 

–  Ja tietysti tiettyjen lajikkeiden osalta katoaa Suomesta jalostukseen liittyvää tietotaitoa ja osaamista ajan myötä.

Särkkä sanoo, että testaus ja koeviljely ovat edellytys sille, että kansainväliset toimitusketjut voivat toimia.

– Ulkomailla jalostettujen uusien lajikkeiden osalta tehdään systemaattisesti testausta ja koeviljelyä, jotta löydetään tänne meidän olosuhteisiimme hyvin soveltuvat lajikkeet. Sikäli tilanne on hyvä. Pitää vain varmistaa, että resursseja tähän testaukseen on riittävästi jatkossakin.

Taudit ja muut eivät kuitenkaan ole ilmiön ainoa vitsaus. Alkuperätuotteet ovat FAO:n tutkimusten mukaan kestävien ruokajärjestelmien ajureita alueellaan, koska ne perustuvat paikallisiin kasvilajeihin, eläinrotuihin ja tuotantotapoihin.

– Tuotanto pysyy monipuolisena ja monimuotoisena. Mutta talousnäkökulmasta ajatellen tämä on tehotonta, Särkkä toteaa.

Aiheeseen liittyy myös ruokamatkailu. Alkuperältään aidot tuotteet kiinnostavat matkailijoita yhä enemmän. Aluetaloudellisesti alkuperätuotteilla voi olla suurikin merkitys. 

–  Aluetta kun ei voi viedä, mutta alueeseen kytkeytyneitä tuotteita kuten parmankinkkua ja samppanjaa voi, lisäksi ne houkuttelevat matkailijoita alueelle.

Juttu: Tapio Honkamaa
Kuvat: Sirpa Piskonen, Kuvapankki

Mikkelin Tieteen päivillä ohjelmaa kaikenikäisille 22.-23.2.20232 – Tervetuloa!

Mikkelin Tieteen päivät käynnistyvät 22. helmikuuta monipuolisella, kaiken ikäisille suunnatulla ohjelmalla.

  • Toivomme Tieteen päiville paljon kuulijoita, sillä luvassa on inspiroivia luentoja ja uutta, mielenkiintoista tietoa. Tämän vuoden ohjelmassa on myös käytännön opastusta siihen, kuinka meistä jokainen voi osallistua vesistötutkimukseen ja tehdä arvokkaita havaintoja tutkijoiden avuksi, sanoo tapahtuman järjestämisestä vastuussa oleva asiantuntija Ulla Jurvanen Mikkelin yliopistokeskuksesta.

Tieteen päivät järjestetään 22.-23.2 ja tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Sessioissa asiantuntijat eri puolilta Suomea avaavat tiedettä ja tutkimusta kansantajuisesti. Ohjelma rakentuu alku -teeman ympärille ja eri päivinä painottuvat eri aihepiirit. Sessioita järjestetään yliopistokeskuksen auditoriossa, pääkirjaston Mikkeli-salissa sekä Mikkelin lukiolla.

Ulla Jurvanen nostaa ohjelmasta esiin muutaman tärpin.

  • Alkujuurilla -sessiossa pääsemme aikamatkalle esihistoriaan ja rautakaudelle ja kuulemme muun muassa Etelä-Savon kalliomaalauksista ja hautalöydöksistä. Mikkelin seutukirjastolla keskiviikko -iltapäivänä olevassa sessiossa saamme vinkkejä tiedonhakuun Digi-palvelun avulla ja kuulemme kuinka digitaalisuus muuttaa kulttuuritutkimusta, Ulla Jurvanen kertoo.
  • Torstain sessioista haluaisin vielä nostaa esille ajankohtaiseen ruoka-teemaan liittyvän keskustelun, jota johtaa professori Pasi Rikkonen Luonnonvarakeskukselta. Tieteen päivillä on paljon mielenkiintoista ohjelmaa, joten kannattaa varata ajankohta kalenteriin, kannustaa Ulla Jurvanen.

Tieteen päivillä on ohjelmaa myös lapsille, kun pedagoginen suunnittelija Pekka Hytinkoski pitää keskiviikkona tiedesatutuokion Mikkelin seutukirjastolla. Satutuokio sopii sekä päiväkoti-ikäisille että muille lapsenmielisille. Keskiviikon alkuillassa järjestetään seutukirjastolla myös vesiaiheinen -tapahtuma, joka sopii kaikille yli 6-vuotiaille. Ohjelmassa on lisäksi lajittelua havainnollistava Roskabingo. Myös Ursan planetaarionäytökset sopivat kaikille yli 5-vuotiaille.

Tutustu ohjelmaan ja tule mukaan seuraamaan keskusteluja paikan päälle. Puheenvuoroja voi kommentoida ja puhujille voi esittää kysymyksiä.

Lisätietoja:

 

Mikkelin Tieteen päivät

Mikkelin yliopistokeskus järjestää joka toinen vuosi Mikkelin Tieteen päiviä. Tieteen päivät ovat suurelle yleisölle suunnattuja, monitieteisiä ja maksuttomia tapahtumia, joissa eri alojen tutkijat ja asiantuntijat kertovat yleistajuisesti ja laaja-alaisesti tieteestä ja tutkimuksesta sekä tieteen mahdollisuuksista. Tapahtuman yhteydessä julkistetaan myös Tieteenkesyttäjä ja Tieteenkesyttäjä juniori.

Mikkelin Tieteen päivien koordinaattorina toimii Mikkelin yliopistokeskus yhteistyössä Luonnonvarakeskus Luken, Mikkelin kaupungin, Mikkelin seutukirjaston ja Mikkelin lukion sekä Urheilupuiston yläkoulun kanssa. Tieteen päiviä tukevat Suomen kulttuurirahasto ja Tieteen tiedotus ry. Valtakunnallista tapahtumaa koordinoi Tieteellisten seurain valtuuskunta.

Etelä-Savon puupolttoaineiden riittävyyttä ja energiavarmuutta selvitetään tutkimushankkeessa

Kuva: Jarno Föhr

LUT-yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) marraskuussa 2022 käynnistyneessä Biosavu-hankkeessa selvitetään puupolttoaineiden saatavuus ja kysyntä Etelä-Savossa 2020-2040-luvuilla. Hankkeessa selvitetään myös maakunnan polttoaineportfolio energiantuotannossa ja energiahuollon varmuus. Lisäksi selvitetään Etelä-Savon tuleva puupolttoaineiden terminaaliverkosto, joka on elinehto turpeen ja venäläisen tuontihakkeen korvaamisen kannalta.

  • Hankkeessa saadaan arvokasta tietoa maakunnan energiapuun ja muiden energialähteiden riittävyydestä. Siinä tarkastellaan myös laajempaa logistiikkaketjua puupolttoaineen osalta ja varmistetaan sen tehokas toimitus energialaitoksille. Tällä turvataan huoltovarmuutta ja taataan energian saanti tavallisille kuluttajille maakunnassa, LUT-yliopiston projektipäällikkö Jarno Föhr sanoo.

Energiapuun saatavuuden varmistaminen on hankkeen suurin lisäarvo. Energiapuun kysyntä tulee kasvamaan tulevaisuudessa ja se luo mahdollisuuden käyttää energiapuuta enemmän Etelä-Savossa ja lähimaakunnissa. Puun lisääntyvä käyttö luo tarpeen kehittää koko energiapuun hankintaketjua ja siihen olennaisesti liittyviä puupolttoaineterminaaleja. Nykyisiä tehokkaasti toimivia puupolttoaineterminaaleja on liian vähän erityisesti turpeen alasajosta johtuen.

Hankkeessa selvitetään myös, minkälaisia puupolttoaineita voidaan käyttää EU:n lainsäädännön puitteissa ja minkälaiset vaatimukset asetetaan puun korjuulle ja käytölle leimikoista. Tuloksena saadaan myös puupolttoaineiden kysynnän ja tarjonnan osuudet tuleville vuosikymmenille, jolloin nähdään koko Etelä-Savon tilanne puupotentiaalin osalta.

  • Tämä tieto on arvokasta, koska sen avulla maakunnan energialaitokset voivat varautua paremmin tulevaan puun saatavuuteen ja käyttöön, Luken projektipäällikkö Pekka Hyvönen toteaa.

Biosavu-hankkeen tuloksena saadaan tietoa maakunnan energiahuollosta ja sen varmuudesta, jolloin saadaan kuva sen toimivuudesta pidemmällä aikavälillä. Tilanteessa hyötyvät koko arvoverkon toimijat aina metsänomistajista lämpöasiakkaisiin asti. Hanke tuottaa tuloksia maakunnan metsänomistajille ja koneyrittäjille, jotta energiapuun korjuulle saataisiin uutta nostetta.

Hankkeen ansiosta toimintatapojen muutoksia tulee mahdollisesti tapahtumaan puupolttoainelogistiikassa, jossa pyritään tehostamaan toimituksia metsästä energialaitokselle. Lisäksi Etelä-Savon terminaaliverkoston päivitys luo uusia toimitusvaihtoehtoja logistiikkakentälle ja antaa koko toimitusketjulle mahdollisuuden hyödyntää terminaaleja tehokkaammin.

Lisätietoja:

Biosavu-hanke lyhyesti:
Ukrainan sota ja sen kautta muodostunut boikotti Venäjää kohtaan on ajanut ahtaalle koko energiantuotannon Etelä-Savon maakunnassa. Fossiilisen turpeen alas ajaminen on ollut aiheuttamassa lisääntyvää puupolttoaineen käyttöä energian tuotannossa. Lisäksi on suuri huoli venäläisen tuontihakkeen korvaamisesta maakunnan omalla puulla. Näitä ongelmakohtia LUT-yliopisto ja Luke ratkovat yhteisessä Biosavu – Biopolttoaineen saatavuus Etelä-Savossa -hankkeessaan. Hanketta rahoittavat Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), Suur-Savon Energiasäätiö sr, Suur-Savon Sähkö Oy sekä Etelä-Savon Energia Oy.

 

Tiedekasvatus tarjoaa ahaa- ja oho- elämyksiä

Mikkelin koulujen tiedekasvatus on aiempaa tasapuolisempaa ja monipuolisempaa. Tiedepolkua tehdään yhteistyössä kaupungin ja korkeakoulutoimijoiden kanssa. 

Kaikki Mikkelin viidesluokkalaiset ovat kuulleet viime syyslukukaudella tarinan Pasista, joka herää aamulla kovaan pissahätään. Vessakäynnin jälkeen Pasi syö lautasellisen puuroa maitotilkan kanssa, jonka jälkeen hänelle tulee iso hätä. Pian vessanpönttöön tipahtaa kakka.

Tarina on osa Tiedepolkua, Mikkelin yliopistokeskuksen ja kaupungin yhteistä tiedekasvatuskokonaisuutta, jonka myötä kaikki Mikkelin esikoululaiset ja ensimmäisen, toisen, viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaat sekä lukiolaiset sukeltavat tieteen ja tutkimuksen maailmaan. 

Viidesluokkalaisilla tiedekasvatuksen teemana on kiertotalous. Oppitunneilla on käyty läpi muun muassa jäteveden syntyä kotitalouksissa ja sen puhdistamista konkreettisten esimerkkien avulla – kuten tutkimalla esimerkkihenkilö Pasin aamutoimista syntyvää jätevettä.

– Luokissa on sekoiteltu puhtaan veden sekaan käsisaippuaa, maitoa, keltaista elintarvikeväriä, vessapaperia ja pökäleiltä näyttävää massaa ja pohdittu. Olisiko kiva uida Saimaassa, jos siellä lilluisi tällaista jätettä. Olemme keskustelleet, miten tärkeää on puhdistaa vettä ja puhdistaneet sitä myös itse, kertoo projektipäällikkö Saara Vauhkonen, joka on pitänyt viidesluokkalaisten tiedekasvatusta kouluilla yhteistyössä opettajien kanssa.

“On tärkeää, että eri lähtökohdista tuleville
tarjotaan mahdollisuutta innostua tieteen ilmiöistä.”

Ajankohtaisena teemana vedenkulutus 

Viidesluokkalaisten on myös esimerkiksi pitänyt arvioida, kuinka paljon keskivertosuomalainen käyttää päivässä vettä. Arviot ovat vaihdelleet puolen litran ja kahdenkymmenen litran välillä. 

– Monen reaktio on “oho”, kun kerron, että kulutamme käyttövettä keskimäärin 155 litraa eli 15,5 isoa ämpärillistä per henkilö. Saman verran syntyy siis puhdistettavaa jätevettä, Vauhkonen sanoo. 

Peseytymiseen, wc:n huuhteluun, keittiöveteen ja pyykinpesuun kuluvaa vesimäärää on ihmetelty luokissa olevien 16 ämpärin avulla. Myös aikuiset ovat saaneet ahaa-elämyksiä. 

– Kaikille ei ole itsestään selvää se, miten vesi kiertää.

Opetuksessa on pohdittu myös hyvin ajankohtaista asiaa, vedenkulutuksen vähentämistä omassa arjessa. Kaikki viidesluokkalaiset käyvät myös tutustumassa muun muassa Metsä-Sairilan lajittelu- ja kierrätyskeskukseen. 

“Monen reaktio on “oho”, kun kerron,
miten paljon kulutamme käyttövettä.”

Kipinää eri lähtökohdista tuleville 

– Tiedekasvatusta on Mikkelissä tarjottu aiemminkin, mutta vain sen mukaan, miten asia on yksittäisiä opettajia kiinnostanut. Nyt kaupungin koulujen tiedekasvatus kattaa tasapuolisemmin koko ikäryhmän, Saara Vauhkonen sanoo.

– On tärkeää, että eri lähtökohdista tuleville oppilaille tarjotaan mahdollisuutta innostua tieteen ilmiöistä ja tutkimuksesta. Kaikki eivät pääse kotona tieteellisten asioiden pariin, mutta tiedekasvatus voi antaa kipinän kouluttautua.

Tiedekasvatuksen teemat liittyvät Mikkelin kaupungin kärkihankkeisiin ja Mikkelissä olevaan korkeakouluosaamiseen. Eco-Sairilaan liittyy kiertotalous kaikessa laajuudessaan, Kalevankangas-alustaan minä-tutkiminen ja hyvinvointi, ja Sodan ja rauhan keskus Muistiin kriittinen ajattelu ja empatia. 

– Eri-ikäisten oppilaiden oppisisällöt on rakennettu näiden teemojen ympärille ja tukemaan opetusta. Opettajia on myös koulutettu aiheisiin.

Varhaiskasvatuksessa, esikouluissa ja ensimmäisillä luokilla tehdään kierrätykseen ja luontoon liittyviä tehtäviä. Toisluokkalaiset tekevät erilaisia mittauksia ja tehtäviä, jotka liittyvät tunnetaitoihin, unen ja liikunnan merkitykseen sekä ravintoon. Kahdeksasluokkalaiset opettelevat kriittistä ajattelua ja empatiaa ja vierailevat Muistissa, yhdeksäsluokkalaiset pohtivat tieteen ajankohtaisia teemoja ja osallistuvat aktiivisesti Mikkelin Tieteen päivät -tapahtumaan ja lukiolaisten pakollisilla kursseilla vieraillaan esimerkiksi LUT-yliopiston Erotustekniikan laboratoriossa ja Muistissa. 

Tiedepolkua toteutetaan Mikkelin kaupungin, Mikkelin yliopistokeskuksen, Mikkelin kesäyliopiston ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Mukana on myös muita yhteistyökumppaneita. Opetusmateriaaleja ovat tuottaneet muun muassa LUT Junior Universityn tiede- ja teknologiakasvatus sekä Xamkin insinööriopiskelijat.

www.tiedepolku.info

Teksti: Elina Jäntti

Pelillistämisen ja informaatioteknologian asiantuntija

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun International Business -koulutusohjelman Global Game Industry -kurssin opetus on loppunut Mikkelin yliopistokampuksella jo puolisen tuntia aiemmin, mutta opiskelijat ovat vielä halunneet jäädä kyselemään apulaisprofessori Lobna Hassanilta kansainvälisen peliteollisuuden kuvioista ja pohtimaan alaan liittyviä kysymyksiä.

– Opiskelijat tietävät pelialasta jopa enemmän kuin minä ja ovat innostuneita puhumaan aiheesta myös opetuksen jälkeen, Hassan naurahtaa.

International Business -koulutusohjelmassa kandidaatin tutkintoa tekevät opiskelijat suorittavat opintojaan kolmen viikon intensiivijaksoissa Mikkelin yliopistokeskuksella. Global Game Industry -kurssilla syvennytään kolmen viikon ajan muun muassa pelien kehitykseen, bisnesmalleihin menestyspelien takana ja pelien etiikkaan. Globaalin peliteollisuuden isoin ala on mobiilipelit.

– Peliteollisuus on kansainvälisesti todella iso bisnes ja sidoksissa myös moneen muuhun globaaliin alaan. Vaikka ei olisi kiinnostunut peliteollisuudesta, kurssin oppeja voi soveltaa esimerkiksi teknologiateollisuuteen ja muotibisnekseen, Hassan sanoo.

Kännykkäpelit ovat kovaa bisnestä

Kurssilla opiskelijat myös työskentelevät kansainvälisten ja suomalaisten peliyritysten kanssa. Eräs yritys on parhaillaan julkaisemassa uutta peliä ja pohtii, miten sitä voisi markkinoida paremmin kohderyhmälle.

– Opiskelijat ovat tuoneet tähän ajatuksia ja ehdottaneet esimerkiksi, että peliä kannattaisi markkinoida enemmän TikTokissa, koska pelaava sukupolvi on siellä. Opiskelijoilla on ollut peliyrityksille nerokkaita ratkaisuja, joista moni yritys on hyvin kiinnostunut, Hassan sanoo.

– Yritysten kanssa työskentely auttaa opiskelijoita luomaan verkostoja pelifirmojen suuntaan, mikä voi tulevaisuudessa avata ovia myös työpaikkoihin.

Hassan ei voi paljastaa kaikkien yritysten nimiä liikesalaisuuksien vuoksi, mutta kertoo, että kurssilaiset vierailivat taannoin suomalaisessa Ubisoft RedLynx -pelifirmassa. 

– Se oli opiskelijoiden mielestä hyvin innostava kokemus. Moni on ymmärtänyt tällä kurssilla, että hassut kännykkäpelit voivat olla vakavaa bisnestä. 

Lobna Hassan opettaa Global Game Industry -kurssia Mikkelissä toista kertaa. Hän pitää Mikkeliä mielenkiintoisena kaupunkina, jossa historia on vahvasti läsnä. – Esimerkiksi Sodan ja rauhan keskus Muistissa on hyödynnetty peliteknologiaa hyvin kiinnostavasti virtuaalisen kokemuksen avulla, mikä muistuttaa omia tutkimusaiheitani eli sitä, miten empatiaa voidaan herättää pelillistämällä.

Realistisia kokemuksia vr-laseilla ja ar-tekniikalla 

LUT-yliopiston Lahden kampuksella työskentelevä Lobna Hassan vierailee Mikkelissä opettamassa kurssia kolmen viikon ajan. Hänen osaamiseensa voi tutustua Mikkelissä myös Helsingin Tieteen päivien yhteydessä järjestettävässä etäsessiossa tammikuussa 2023, kun hän luennoi aiheesta “The new beginning of Metaverse”.

Termi metaverse tarkoittaa internetin laajentumista tilallisiksi tai ruumiillistetuiksi kokemuksiksi virtuaalisen (vr) ja lisätyn todellisuuden (ar) tekniikoiden avulla. 

– Ideana on, että kaikki tapahtuu virtuaalisesti, mutta kokemus on hyvin realistinen, kun käytetään esimerkiksi vr-laseja tai ar-tekniikkaa, jolla voidaan esimerkiksi lisätä uutta kuvaa olemassa olevaan ympäristön päälle. Tekniikoiden avulla esimerkiksi etäkokoukset voivat tuntua siltä kuin olisit oikeasti samassa tilassa toisten kanssa.

Tutkimus ja teollisuus on ollut kiinnostunut metaversesta jo pitkään, mutta se liikahti kunnolla eteenpäin vuonna 2022, kun teknologiajätit Microsoft ja Meta investoivat siihen kymmeniä miljardeja euroja. 

Lobna Hassanin Mikkelin-luento pohtii metaversen hyviä ja huonoja puolia. Hyvää on teknologian kehitys, mutta sitä pitäisi rakentaa vastuullisemmin.

– Metaverse voi tarjota hyviä osallistumisen kokemuksia esimerkiksi vakavasti sairaille, jotka eivät voi liikkua kotoa ulos. Toisaalta metaverse voi myös syrjäyttää ihmisiä, sillä kaikilla ei ole pääsyä sen teknologioihin: esimerkiksi vr-lasit on suunniteltu miesten päähän ja ei-silmälasipäisille, joten niiden käyttö on naisille ja näkörajoitteisille hankalampaa, Hassan sanoo. 

Mikkelin Tieteen päivät 22.-23.2.2023

Erillisenä etäsessiona järjestetään luentokokonaisuus 11.1.2023 osana Helsingin Tieteen päiviä

Lisätietoja www.muc.fi/tapahtumat 

Lobna Hassan

• Työskentelee LUT-yliopistossa Lahden kampuksella apulaisprofessorina. Vieraileva opettaja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun International Business -koulutusohjelmassa.

• Tutkii ryhmänsä kanssa teknologian kestävyyttä, inkluusiota ja saavutettavuutta. Ajankohtainen tutkimusaihe muun muassa digitaalisten pelien inkluusio eli se, miten erilaisten vähemmistöryhmien pelaamista voitaisiin helpottaa: miten esimerkiksi näkörajoitteisille voitaisiin luoda pelejä, joissa olisi helppo navigoida, ja miten eri sukupuolet, vaikkapa transihmiset, esitetään peleissä tasa-arvoisemmin.

• Väitellyt tohtoriksi 2018 Hankenista, väitöksen aiheena informaatioteknologian ja pelillistämisen hyödyntäminen muun muassa koulutuksessa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. 

• Maisteriksi 2014 Kairon yliopistossa. Kotoisin Egyptistä.

• Hassanin tutkimuksia ovat rahoittaneet muun muassa Liikesivistysrahasto ja Suomen Kulttuurirahasto.

Teksti: Elina Jäntti
Kuvat: Ulla Jurvanen, Kuvapankkikuvia

Mikkelin Tieteen päivillä mielenkiintoisia luentoja, julkistuksia ja URSAN planetaarionäytöksiä

 Mikkelin Tieteen päivien 22.-23.2.2023 ohjelma on julkistettu. Tieteen päivien teemana on alku ja luvassa on mielenkiintoisia luentoja muun muassa Etelä-Savon kalliomaalauksista, Astuvan akasta Tuukkalan emäntään, Päämajakaupungista sekä kiertotaloudesta ja vedenpuhdistuksesta. URSA tuo Mikkeliin liikkuvan planetaarion ja tapahtumassa julkistetaan Tieteenkesyttäjä 2023, Tieteenkesyttäjä juniori sekä annetaan tunnustus ansioituneelle 9. luokan oppilaalle. Lapsille järjestetään perinteinen tiedesatutunti pääkirjastolla, jossa satuja lukee pedagoginen suunnittelija Pekka Hytinkoski Ruralia-instituutista.

 Ohjelma on mielenkiintoinen ja monipuolinen – kaikille löytyy jotain. Useissa sessioissa on vahva kytkös Etelä-Savon alueen historiaan tai nykyhetkeen. Myös alueen kärkiteemat; vesi ja ruoka ovat esillä puheenvuoroissa. Erityisen ilahtuneita olemme siitä, että saamme URSAn mukaan tapahtumaamme. Heidän planetaarionäytöksensä on hieno elämys, joka tarjoaa ajanmukaisen käsityksen maailmankaikkeudesta, Mikkelin Tieteenpäivien ohjelmasta vastuussa oleva asiantuntija Ulla Jurvanen Mikkelin yliopistokeskuksesta kertoo.

Tieteen päivien puheenvuorot ovat ajankohtaisia ja teemoja pyritään käsittelemään laaja-alaisesti ja selkeästi, niin että ne avautuvat eri-ikäisille kuulijoille. Sessioita järjestetään yliopistokeskuksen auditoriossa, pääkirjaston Mikkeli-salissa sekä Mikkelin lukiolla.

Tieteen päivät on kaikille avoin ja maksuton tapahtuma, jossa eri alojen tutkijat ja asiantuntijat kertovat yleistajuisesti ja laaja-alaisesti tieteestä ja tutkimuksesta sekä tieteen mahdollisuuksista.

Mikkelin Tieteen päivät järjestetään yhteistyössä Mikkelin yliopistokeskuksen, Mikkelin kaupungin, Luonnonvarakeskuksen, Mikkelin Seutukirjaston, Mikkelin lukion, Urheilupuiston yläkoulun sekä vuosittain vaihtuvien yhteistyötahojen kesken.

Tutustu ohjelmaan ja tule mukaan seuraamaan keskusteluja paikan päälle. Puheenvuoroja voi kommentoida ja puhujille voi esittää kysymyksiä.

Lisätietoja:

Toivon, että aktiivinen vuoropuhelu yliopistokeskuksen ja kaupungin välillä jatkuu

Mikkelin kaupunginjohtajan pestin jättänyt Timo Halonen on ollut aktiivinen korkeakouluyhteistyön kehittäjä. Hän pohtii, mitä korkeakouluyhteistyöllä on saatu Mikkelissä aikaan viime vuosina ja mitä olisi tärkeää tehdä tulevaisuudessa.

Kun Timo Halonen aloitti kaupunginjohtajana Mikkelissä 2015, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen määrärahoja oltiin juuri leikkaamassa rajusti.

– Myös Mikkelin yliopistokeskus oli samassa negatiivisessa kierteessä kuin koko suomalainen korkeakoulutus, ja joidenkin toimintojen olemassaolo yliopistokeskuksessa kyseenalaistettiin, Halonen muistelee. 

Halonen kuitenkin halusi tuoda mukaan ajattelutapaa, jossa kehitetään uutta – vallitsevasta tilanteesta huolimatta. 

– Koen, että olin aika voimakkaastikin kääntämässä ajattelumallia siihen, että ehkä jotain menetetään, mutta pitää myös hakea uutta, mennä hyvin valituilla osa-alueilla eteenpäin ja lähteä kasvun tielle. Näin on tapahtunutkin, Halonen toteaa. 

Näköalapaikka johtoryhmän puheenjohtajana

Timo Halonen oli kaupunginjohtajakautensa ajan aktiivinen korkeakouluyhteistyön kehittäjä. Hän toimi lähes koko Mikkelissä olonsa ajan yliopistokeskuksen johtoryhmän puheenjohtajana, mikä oli hänen mukaansa hyvä näköalapaikka yhteistyön kehittämiseen.

– Johtoryhmässä toimiessa pysyi koko ajan kartalla siitä, mitä korkeakouluissa tehdään ja voi heittää omia ideoita.

Korkeakouluyhteistyön taustalla on malli, jossa julkinen valta, elinkeinoelämä ja korkeakoulujen osaaminen yhdistetään tukemaan alueellista kehitystä. 

– Mikkelissä tämä on tarkoittanut esimerkiksi sitä, että on pohdittu, miten alueella tapahtuva koulutus ja tutkimus palvelisivat Mikkelin alueen kehitystä ja menestymistä. On synnytetty ekosysteemejä ja toimintaympäristöjä, joissa toimijat ovat kohdanneet toisensa ja on päästy tekemään konkreettisia tekoja, Halonen sanoo.

Esimerkkeinä toimintaympäristöstä ovat kaupungin kehittämisalustat Memory Campus, Kalevankangas ja EcoSairila.

Halosen mukaan onnistuneita uusia avauksia korkeakouluyhteistyössä ovat olleet kaksi yrittäjyyden professuuria, jotka LUT-yliopisto toi Mikkeliin. 

Korkeakouluyhteistyön myötä on myös keskusteltu aktiivisemmin siitä, miten vesiosaamista integroitaisiin Mikkeliin paremmin.

– Vesiosaamisen puolella on saatu uusia asioita liikkeelle, yhtenä esimerkkinä LUT-yliopiston vesialan diplomi-insinöörien koulutus, joka alkaa Mikkelissä syksyllä 2023.

Kahden ensimmäisen vuoden aikana uusiin koulutusohjelmiin ei saa opetus- ja kulttuuriministeriön julkista rahaa, joten Halosen mukaan oli iso onnistuminen, että vesialan diplomi-insinöörikoulutuksen rahoituksen enemmistö löytyi yksityiseltä sektorilta. 

– Se on hyvä esimerkki siitä, mitä voidaan saada aikaiseksi, kun julkinen sektori ja elinkeinoelämä löytävät toisensa. 

“Pitäisi houkutella lisää
ulkomaisia opiskelijoita”

Timo Halosen mukaan alueellisen kehityksen kannalta on välttämätöntä, että Mikkelin alueella annetaan laadukasta korkeakoulutusta ja alueella on tutkimustoimintaa. Yksi edellytys koulutuksen ja tutkimuksen pysyvyydelle on, että Xamk-ammattikorkeakoulu ja yliopistokeskus tekevät entistä tiiviimpää ja avoimempaa yhteistyötä.

Halosen mielestä tulevaisuudessa alueelle pitää myös pystyä saamaan lisää opiskelu- ja työperäistä maahanmuuttoa.

– Meillä on työvoimapulaa, mutta jos nykymeno jatkuu myös opiskelijat loppuvat. Meidän pitäisi konkreettisesti houkutella ulkomaisia opiskelijoita ja tehdä heidän opintopolkunsa sellaiseksi, että he jäävät töihin Etelä-Savoon. 

– Tässä olisi laajan koulutusyhteistyön paikka: haetaan opiskelijoita maailmalta, koulutetaan heidät ja sidotaan heidät alueen työelämään ja yrityksiin. Sillä tavoin emme jäisi jälkeen muun Suomen kehityksestä. Julkisella puolella on myös varmasti intressejä rahoittaa tämän tyyppisiä yhteisprojekteja.

– Koulutusyhteistyötä voitaisiin tehdä koko Itä-Suomen laajuisesti niin, että eri toimijat vastaisivat alueella “hyvän työvoiman tuotannosta”. Maahanmuuttajan onnistunut kouluttaminen ja työllistyminen Itä-Suomessa auttaa koko alueen kehitystä, Halonen sanoo.

Keskustelu opiskelu- ja työperäisen maahanmuuton edistämiseksi on jo käynnistynyt eri korkeakoulutoimijoiden välillä.

Neljäs yliopisto tai uusia tutkintoja?

Sitäkin Timo Halonen on visioinut, että tulevaisuudessa Mikkelin yliopistokeskukseen tulisi mukaan neljäskin yliopisto nykyisten kolmen, Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja LUT-yliopiston, rinnalle. 

Kolmen yliopiston osaamisesta voitaisiin myös löytää Mikkeliin jotain ihan uutta, esimerkiksi koulutusta tai tutkimusta, jossa yhdistyisi LUT-yliopiston uuden yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan ja Ruralia-instituutin osaaminen. Mikkeliin voisi syntyä myös alueellisen matkailun kehittämiseen liittyvä korkeakoulututkinto tai -tutkimusta.

Timo Halonen toivoo, että myös hänen seuraajallaan olisi positiivinen kehittämisote korkeakouluyhteistyöhön. 

– Toivon, että aktiivinen vuoropuhelu yliopistokeskuksen ja kaupungin välillä jatkuu, ja että siihen pystytään haastamaan mukaan myös alueen yritykset ja ammattikorkeakoulu.

Juttu: Elina Jäntti

Kuva: Ulla Jurvanen

Nimisuojasta laatua ja turvaa

Erikoissuunnittelija Marjo Särkkä uskoo, että nimisuoja parantaisi suomalaisen ruoan kasvukilpailukykyä.

– Meillä on suuri huoli suomalaisen elintarvikealan tulevaisuudesta ja kotimaisen ruoan riittävyydestä. Nimisuojalaatujärjestelmä voisi auttaa suomalaista elintarvikealaa kansainvälisen maineen rakentamisessa ja lisäarvon kasvattamisessa, sanoo Särkkä, joka on tutkinut nimisuojajärjestelmää.

Nimisuoja on EU:n lainsäädännön määrittelemä laatujärjestelmä. Nimisuojatuotteiden perustana ovat tyypillisesti paikallisesti sopeutuneet lajikkeet, rodut, tuotantotavat sekä luonnonvarojen kestävä käyttö.

– Nimisuojatuotteet voivat parhaimmillaan olla alueillaan ajureita kestäville ruoantuotantojärjestelmille.

Nimisuoja voisi Särkän mukaan olla väylä pois bulkki- ja ylijäämätuotteiden viennistä.

– Vienti olisi kestävämmällä pohjalla, kun vähemmällä raaka-aineella saataisiin enemmän tuloa. Tuovathan italialaisetkin Suomeen nimisuojattua Prosciutto di Parma -kinkkua eivätkä raakaa sianlihaa.

Yksi nimisuojan keskeinen tavoite on pitää EU:n syrjäiset seudut asuttuna ja elinvoimaisena.

Suomen ruokastrategiana on ollut keskittää ruokatuotanto Etelä- ja Länsi-Suomeen. Pohjois- ja Itä-Suomeen on jäänyt pienimuotoinen erikoistuotanto, joka nykyisillä kulurakenteilla ei elätä kunnolla ketään.

– Nämä osat Suomea ovat kuitenkin merkittäviä keruutuotealueita. Lähes 70 prosenttia kaikesta Suomessa myyntiin tulleesta mustikasta kerättiin Pohjois- ja Itä-Suomesta.

Kannattavuutta voisi Särkän mukaan parantaa brändäämällä esimerkiksi nimisuojajärjestelmän kautta suomalaisia vientikelpoisia luonnontuotteita, kuten herkkutatti ja erilaiset marjat, laadukkaiksi tuotteiksi.

– Siinä sivussa puolustuksen ja turvan kannalta oleellinen asutus ja paikallistietämys säilyvät.

Juttu: Tapio Honkamaa
Kuvat: Julia Kivelä

On kehittämisen aika

Valtion lisärahoitus vahvistaa Mikkelin yliopistokeskusta

Pääsihteeri Matti Malinen on hyvin tyytyväinen, että valtio on panostanut lisää Mikkelin yliopistokeskukseen. Lisäpaukut on pantu yliopistokoulutuksen kehittämiseen Etelä-Savossa.

Pääsihteeri Matti Malinen, Mikkelin yliopistokeskus
Pääsihteeri Matti Malinen,
Mikkelin yliopistokeskus

-Nyt on kehittämisen aika, ja on hyvä saada vielä otettua jatkoaskeleita eteenpäin, Malinen sanoo.

Malinen aloittaa syksystä 2020, jolloin tuolloinen tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko  pohdiskeli puheessaan, olisiko aika perustaa Suomeen uusi yliopisto.

– Uutta yliopistoa ei tule, mutta tuosta puheesta käynnistimme selvitystyön yliopistokeskuksen kehittämiseksi. Tuloksena oli selvitys, josta nousi esiin koulutuksen lisäämisen tärkeys Mikkelissä, kuvaa Malinen paperia, joka syntyi hänen johdollaan.

Syyskuussa 2021 yliopistokeskuksen johto sai kutsun tapaamiseen opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajan Atte Jääskeläisen kanssa. Viesti oli, että yliopistokeskuksille on tulossa erillinen rahoitus haettavaksi.

– Valmistelimme Mikkelissä kestävän talouden toimenpidekokonaisuuden, johon saimme 500 000 euroa uutta rahoitusta ministeriöltä.

Valmisteluun otettiin kaksi kärkiteemaa eli ruoka ja vesi, jotka ovat myös Etelä-Savon maakunnan kärkiteemoja. Työtä tekemään yliopistokeskuksen koordinaatioyksikköön palkattiin toukokuussa asiantuntija Johanna Ruuth.

Malisen mukaan yliopistokeskuksen vahvistuminen on erittäin hyvä uutinen. Hän kiittää hienoa tulosta, joka on saavutettu yhteistyössä Ruralia-instituutin tutkimusjohtajan Torsti Hyyryläisen ja LUT-yliopiston strategiajohtajan Janne Hokkasen kanssa.

Kuvassa uusia koulutuskokonaisuuksia suunnitteleva työryhmä; Ritva Mynttinen /Ruralia-instituutti, Johanna Ruuth /MUC koordinaatioyksikkö sekä Päivi Pylkkänen /Ruralia-instituutti. Kuvasta puuttuu työryhmän jäsen Katja Lahikainen /LUT-yliopisto.
Kuvassa uusia koulutuskokonaisuuksia suunnitteleva työryhmä; Ritva Mynttinen /Ruralia-instituutti, Johanna Ruuth /MUC koordinaatioyksikkö sekä Päivi Pylkkänen /Ruralia-instituutti. Kuvasta puuttuu työryhmän jäsen Katja Lahikainen /LUT-yliopisto.

– Olemme hyvällä tiellä, joka siis alkoi ministeri Saarikon aloitteesta kaksi vuotta sitten. Ehkä jo ensi syksynä pääsemme toteuttamaan uutta koulutusta, joka liittyy veteen ja ruokaan.

Lisäksi tavoitteena on Malisen mukaan houkutella ohjauksen avulla lisää ihmisiä Etelä-Savoon. Koulutusportti-hankkeessa syntyneen Savostamo-konseptin piirissä ovat kaikki korkea-asteen, toisen asteen ja valtaosa vapaan sivistystyön toimijoista. Hanketta koordinoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

– Haluamme tarjota ohjausta ja yksilöllisiä ratkaisuja niille, jotka opiskelevat tai harkitsevat opintoja. Tavoitteena on tuoda Etelä-Savoa esille.

Malinen korostaa, että Mikkelin yliopistoväki pelaa pienillä panoksilla, joten ne on osattava sijoittaa viisaasti. Tilannetta helpottaa se, että yhteistyö yliopistokeskuksen johdon ja emoyliopistojen kesken on erittäin hyvää.

– Mikkelissä ei ole yliopistoa, mutta maalipaikat olemme kyllä käyttäneet tarkasti hyväksi, Malinen naurahtaa.

Viime aikojen hyvät uutiset ovat jatkoa sille, että viime keväänä varmistui vesitekniikan diplomi-insinöörikoulutuksen aloittaminen Mikkelissä. LUT-yliopiston järjestämä koulutus starttaa 2023 syksyllä.

– DI-koulutus on mahtava avaus, johon kerättiin starttipaketti maakunnasta. Näin saamme pysyvän maisterikoulutuksen Etelä-Savoon.

Mikkelin yliopistokeskuksen muodostavat LUT-yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yksiköt. Yliopistokeskuksen vuotuinen budjetti on noin 10 miljoonaa euroa ja työntekijämäärä 120.

– Olen tyytyväinen, että olemme porukalla saaneet vietyä asioita eteenpäin. Meillä on hyviä asioita menossa, mutta kehittyminen vaatii jatkuvaa juoksemista.

Juttu: Tapio Honkamaa
Kuvat: Ulla Jurvanen