Suomessa on ajettu alas omaa kasvinjalostusta ja viljelijät ostavat siemenet ulkomailta. Ulkomaiset lajikkeet eivät välttämättä sovellu Suomen kylmään ja happamaan maaperään.
Näin sanoo erikoissuunnittelija Marjo Särkkä, joka työskentelee Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa Mikkelin yliopistokeskuksessa.
Särkkä sanoo, että muutokset juontavat globalisaatioon ja sen mukanaan tuomaan tehokkuuteen.
– Maatalouden arvoketjut ovat monimutkaistuneet ja pilkkoutuneet siten, että toiminta on hajonnut eri puolille maailmaa jopa eri työvaiheittain erikoistuneille toimijoille.
Särkkä sanoo, että toiminta on taloudellisesti hyvin tehokasta. Seurauksena on se, että yksinkertaisenkin tuotteen arvoketju voi olla yllättävän pitkä ja monimutkainen.
Esimerkiksi sipulia voidaan kasvattaa siemenestä, istukkaasta tai taimesta. Mitään näistä vaiheista ei enää tarvitse tehdä Suomessa ja huomattavasti halvempaa on ostaa tavara ”istutusvalmiina” istukkaana tai taimena erikoistuneelta toimijalta ulkomailta.
Pelkkää iloa eivät pitkät ketjut aiheuta. Istukkaiden ja taimien mukana tulevat mahdolliset kasvitaudit ja tuhoeläimet.
– Ja tietysti tiettyjen lajikkeiden osalta katoaa Suomesta jalostukseen liittyvää tietotaitoa ja osaamista ajan myötä.
Särkkä sanoo, että testaus ja koeviljely ovat edellytys sille, että kansainväliset toimitusketjut voivat toimia.
– Ulkomailla jalostettujen uusien lajikkeiden osalta tehdään systemaattisesti testausta ja koeviljelyä, jotta löydetään tänne meidän olosuhteisiimme hyvin soveltuvat lajikkeet. Sikäli tilanne on hyvä. Pitää vain varmistaa, että resursseja tähän testaukseen on riittävästi jatkossakin.
Taudit ja muut eivät kuitenkaan ole ilmiön ainoa vitsaus. Alkuperätuotteet ovat FAO:n tutkimusten mukaan kestävien ruokajärjestelmien ajureita alueellaan, koska ne perustuvat paikallisiin kasvilajeihin, eläinrotuihin ja tuotantotapoihin.
– Tuotanto pysyy monipuolisena ja monimuotoisena. Mutta talousnäkökulmasta ajatellen tämä on tehotonta, Särkkä toteaa.
Aiheeseen liittyy myös ruokamatkailu. Alkuperältään aidot tuotteet kiinnostavat matkailijoita yhä enemmän. Aluetaloudellisesti alkuperätuotteilla voi olla suurikin merkitys.
– Aluetta kun ei voi viedä, mutta alueeseen kytkeytyneitä tuotteita kuten parmankinkkua ja samppanjaa voi, lisäksi ne houkuttelevat matkailijoita alueelle.
Juttu: Tapio Honkamaa
Kuvat: Sirpa Piskonen, Kuvapankki