Mikkelin koulujen tiedekasvatus on aiempaa tasapuolisempaa ja monipuolisempaa. Tiedepolkua tehdään yhteistyössä kaupungin ja korkeakoulutoimijoiden kanssa.
Kaikki Mikkelin viidesluokkalaiset ovat kuulleet viime syyslukukaudella tarinan Pasista, joka herää aamulla kovaan pissahätään. Vessakäynnin jälkeen Pasi syö lautasellisen puuroa maitotilkan kanssa, jonka jälkeen hänelle tulee iso hätä. Pian vessanpönttöön tipahtaa kakka.
Tarina on osa Tiedepolkua, Mikkelin yliopistokeskuksen ja kaupungin yhteistä tiedekasvatuskokonaisuutta, jonka myötä kaikki Mikkelin esikoululaiset ja ensimmäisen, toisen, viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaat sekä lukiolaiset sukeltavat tieteen ja tutkimuksen maailmaan.
Viidesluokkalaisilla tiedekasvatuksen teemana on kiertotalous. Oppitunneilla on käyty läpi muun muassa jäteveden syntyä kotitalouksissa ja sen puhdistamista konkreettisten esimerkkien avulla – kuten tutkimalla esimerkkihenkilö Pasin aamutoimista syntyvää jätevettä.
– Luokissa on sekoiteltu puhtaan veden sekaan käsisaippuaa, maitoa, keltaista elintarvikeväriä, vessapaperia ja pökäleiltä näyttävää massaa ja pohdittu. Olisiko kiva uida Saimaassa, jos siellä lilluisi tällaista jätettä. Olemme keskustelleet, miten tärkeää on puhdistaa vettä ja puhdistaneet sitä myös itse, kertoo projektipäällikkö Saara Vauhkonen, joka on pitänyt viidesluokkalaisten tiedekasvatusta kouluilla yhteistyössä opettajien kanssa.
“On tärkeää, että eri lähtökohdista tuleville
tarjotaan mahdollisuutta innostua tieteen ilmiöistä.”
Ajankohtaisena teemana vedenkulutus
Viidesluokkalaisten on myös esimerkiksi pitänyt arvioida, kuinka paljon keskivertosuomalainen käyttää päivässä vettä. Arviot ovat vaihdelleet puolen litran ja kahdenkymmenen litran välillä.
– Monen reaktio on “oho”, kun kerron, että kulutamme käyttövettä keskimäärin 155 litraa eli 15,5 isoa ämpärillistä per henkilö. Saman verran syntyy siis puhdistettavaa jätevettä, Vauhkonen sanoo.
Peseytymiseen, wc:n huuhteluun, keittiöveteen ja pyykinpesuun kuluvaa vesimäärää on ihmetelty luokissa olevien 16 ämpärin avulla. Myös aikuiset ovat saaneet ahaa-elämyksiä.
– Kaikille ei ole itsestään selvää se, miten vesi kiertää.
Opetuksessa on pohdittu myös hyvin ajankohtaista asiaa, vedenkulutuksen vähentämistä omassa arjessa. Kaikki viidesluokkalaiset käyvät myös tutustumassa muun muassa Metsä-Sairilan lajittelu- ja kierrätyskeskukseen.
“Monen reaktio on “oho”, kun kerron,
miten paljon kulutamme käyttövettä.”
Kipinää eri lähtökohdista tuleville
– Tiedekasvatusta on Mikkelissä tarjottu aiemminkin, mutta vain sen mukaan, miten asia on yksittäisiä opettajia kiinnostanut. Nyt kaupungin koulujen tiedekasvatus kattaa tasapuolisemmin koko ikäryhmän, Saara Vauhkonen sanoo.
– On tärkeää, että eri lähtökohdista tuleville oppilaille tarjotaan mahdollisuutta innostua tieteen ilmiöistä ja tutkimuksesta. Kaikki eivät pääse kotona tieteellisten asioiden pariin, mutta tiedekasvatus voi antaa kipinän kouluttautua.
Tiedekasvatuksen teemat liittyvät Mikkelin kaupungin kärkihankkeisiin ja Mikkelissä olevaan korkeakouluosaamiseen. Eco-Sairilaan liittyy kiertotalous kaikessa laajuudessaan, Kalevankangas-alustaan minä-tutkiminen ja hyvinvointi, ja Sodan ja rauhan keskus Muistiin kriittinen ajattelu ja empatia.
– Eri-ikäisten oppilaiden oppisisällöt on rakennettu näiden teemojen ympärille ja tukemaan opetusta. Opettajia on myös koulutettu aiheisiin.
Varhaiskasvatuksessa, esikouluissa ja ensimmäisillä luokilla tehdään kierrätykseen ja luontoon liittyviä tehtäviä. Toisluokkalaiset tekevät erilaisia mittauksia ja tehtäviä, jotka liittyvät tunnetaitoihin, unen ja liikunnan merkitykseen sekä ravintoon. Kahdeksasluokkalaiset opettelevat kriittistä ajattelua ja empatiaa ja vierailevat Muistissa, yhdeksäsluokkalaiset pohtivat tieteen ajankohtaisia teemoja ja osallistuvat aktiivisesti Mikkelin Tieteen päivät -tapahtumaan ja lukiolaisten pakollisilla kursseilla vieraillaan esimerkiksi LUT-yliopiston Erotustekniikan laboratoriossa ja Muistissa.
Tiedepolkua toteutetaan Mikkelin kaupungin, Mikkelin yliopistokeskuksen, Mikkelin kesäyliopiston ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Mukana on myös muita yhteistyökumppaneita. Opetusmateriaaleja ovat tuottaneet muun muassa LUT Junior Universityn tiede- ja teknologiakasvatus sekä Xamkin insinööriopiskelijat.
www.tiedepolku.info
Teksti: Elina Jäntti