Mikkelin kaupunginjohtajan pestin jättänyt Timo Halonen on ollut aktiivinen korkeakouluyhteistyön kehittäjä. Hän pohtii, mitä korkeakouluyhteistyöllä on saatu Mikkelissä aikaan viime vuosina ja mitä olisi tärkeää tehdä tulevaisuudessa.
Kun Timo Halonen aloitti kaupunginjohtajana Mikkelissä 2015, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen määrärahoja oltiin juuri leikkaamassa rajusti.
– Myös Mikkelin yliopistokeskus oli samassa negatiivisessa kierteessä kuin koko suomalainen korkeakoulutus, ja joidenkin toimintojen olemassaolo yliopistokeskuksessa kyseenalaistettiin, Halonen muistelee.
Halonen kuitenkin halusi tuoda mukaan ajattelutapaa, jossa kehitetään uutta – vallitsevasta tilanteesta huolimatta.
– Koen, että olin aika voimakkaastikin kääntämässä ajattelumallia siihen, että ehkä jotain menetetään, mutta pitää myös hakea uutta, mennä hyvin valituilla osa-alueilla eteenpäin ja lähteä kasvun tielle. Näin on tapahtunutkin, Halonen toteaa.
Näköalapaikka johtoryhmän puheenjohtajana
Timo Halonen oli kaupunginjohtajakautensa ajan aktiivinen korkeakouluyhteistyön kehittäjä. Hän toimi lähes koko Mikkelissä olonsa ajan yliopistokeskuksen johtoryhmän puheenjohtajana, mikä oli hänen mukaansa hyvä näköalapaikka yhteistyön kehittämiseen.
– Johtoryhmässä toimiessa pysyi koko ajan kartalla siitä, mitä korkeakouluissa tehdään ja voi heittää omia ideoita.
Korkeakouluyhteistyön taustalla on malli, jossa julkinen valta, elinkeinoelämä ja korkeakoulujen osaaminen yhdistetään tukemaan alueellista kehitystä.
– Mikkelissä tämä on tarkoittanut esimerkiksi sitä, että on pohdittu, miten alueella tapahtuva koulutus ja tutkimus palvelisivat Mikkelin alueen kehitystä ja menestymistä. On synnytetty ekosysteemejä ja toimintaympäristöjä, joissa toimijat ovat kohdanneet toisensa ja on päästy tekemään konkreettisia tekoja, Halonen sanoo.
Esimerkkeinä toimintaympäristöstä ovat kaupungin kehittämisalustat Memory Campus, Kalevankangas ja EcoSairila.
Halosen mukaan onnistuneita uusia avauksia korkeakouluyhteistyössä ovat olleet kaksi yrittäjyyden professuuria, jotka LUT-yliopisto toi Mikkeliin.
Korkeakouluyhteistyön myötä on myös keskusteltu aktiivisemmin siitä, miten vesiosaamista integroitaisiin Mikkeliin paremmin.
– Vesiosaamisen puolella on saatu uusia asioita liikkeelle, yhtenä esimerkkinä LUT-yliopiston vesialan diplomi-insinöörien koulutus, joka alkaa Mikkelissä syksyllä 2023.
Kahden ensimmäisen vuoden aikana uusiin koulutusohjelmiin ei saa opetus- ja kulttuuriministeriön julkista rahaa, joten Halosen mukaan oli iso onnistuminen, että vesialan diplomi-insinöörikoulutuksen rahoituksen enemmistö löytyi yksityiseltä sektorilta.
– Se on hyvä esimerkki siitä, mitä voidaan saada aikaiseksi, kun julkinen sektori ja elinkeinoelämä löytävät toisensa.
“Pitäisi houkutella lisää
ulkomaisia opiskelijoita”
Timo Halosen mukaan alueellisen kehityksen kannalta on välttämätöntä, että Mikkelin alueella annetaan laadukasta korkeakoulutusta ja alueella on tutkimustoimintaa. Yksi edellytys koulutuksen ja tutkimuksen pysyvyydelle on, että Xamk-ammattikorkeakoulu ja yliopistokeskus tekevät entistä tiiviimpää ja avoimempaa yhteistyötä.
Halosen mielestä tulevaisuudessa alueelle pitää myös pystyä saamaan lisää opiskelu- ja työperäistä maahanmuuttoa.
– Meillä on työvoimapulaa, mutta jos nykymeno jatkuu myös opiskelijat loppuvat. Meidän pitäisi konkreettisesti houkutella ulkomaisia opiskelijoita ja tehdä heidän opintopolkunsa sellaiseksi, että he jäävät töihin Etelä-Savoon.
– Tässä olisi laajan koulutusyhteistyön paikka: haetaan opiskelijoita maailmalta, koulutetaan heidät ja sidotaan heidät alueen työelämään ja yrityksiin. Sillä tavoin emme jäisi jälkeen muun Suomen kehityksestä. Julkisella puolella on myös varmasti intressejä rahoittaa tämän tyyppisiä yhteisprojekteja.
– Koulutusyhteistyötä voitaisiin tehdä koko Itä-Suomen laajuisesti niin, että eri toimijat vastaisivat alueella “hyvän työvoiman tuotannosta”. Maahanmuuttajan onnistunut kouluttaminen ja työllistyminen Itä-Suomessa auttaa koko alueen kehitystä, Halonen sanoo.
Keskustelu opiskelu- ja työperäisen maahanmuuton edistämiseksi on jo käynnistynyt eri korkeakoulutoimijoiden välillä.
Neljäs yliopisto tai uusia tutkintoja?
Sitäkin Timo Halonen on visioinut, että tulevaisuudessa Mikkelin yliopistokeskukseen tulisi mukaan neljäskin yliopisto nykyisten kolmen, Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja LUT-yliopiston, rinnalle.
Kolmen yliopiston osaamisesta voitaisiin myös löytää Mikkeliin jotain ihan uutta, esimerkiksi koulutusta tai tutkimusta, jossa yhdistyisi LUT-yliopiston uuden yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan ja Ruralia-instituutin osaaminen. Mikkeliin voisi syntyä myös alueellisen matkailun kehittämiseen liittyvä korkeakoulututkinto tai -tutkimusta.
Timo Halonen toivoo, että myös hänen seuraajallaan olisi positiivinen kehittämisote korkeakouluyhteistyöhön.
– Toivon, että aktiivinen vuoropuhelu yliopistokeskuksen ja kaupungin välillä jatkuu, ja että siihen pystytään haastamaan mukaan myös alueen yritykset ja ammattikorkeakoulu.
Juttu: Elina Jäntti
Kuva: Ulla Jurvanen