Yliopistojen varautuminen koronavirukseen

Koronavirukseen varautumisen osalta kukin Mikkelin yliopistokeskuksen partneriyliopisto on jakanut ohjeistuksensa julkisilla sivuilla.

Aalto-yliopisto: https://www.aalto.fi/…/aalto-yliopi…/tietoa-koronaviruksesta
Helsingin yliopisto: https://www.helsinki.fi/…/koronavirustilanne-helsingin-ylio…
LUT-yliopisto: https://www.lut.fi/…/h33vOeufOQ…/content/koronavirustiedotus

Kunkin yliopiston ohjeistukset noudattavat Suomen valtion, sairaanhoitopiirien ja THL:n suosituksia.

Yliopistokeskuksen kevään tapahtumat, yleisöluennot ja Tiedepäivä, on peruttu / siirretty myöhempään ajankohtaan. Myös yliopistokeskuksen yhteiset tilaisuudet on peruttu / siirretty.

 

Mikkelin yliopistokeskus (MUC) on verkostomallinen kolmen yliopiston ja noin 130 henkilön osaamiskeskittymä. Yliopistojen yhteistyöllä Mikkelin yliopistokeskuksessa vastataan tieteellisen tutkimuksen, koulutuksen sekä aluetta kehittävien ratkaisujen ja toimintamallien kautta kolmeen isoon haasteeseen, joita ovat ekologinen muutos, yrittäjyyden muutos sekä digitaalinen muutos.

Yliopistokeskus perustuu sopimukseen Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston, LUT-yliopiston sekä Mikkelin kaupungin välillä. MUC:n vahvuutena on kolmen emoyliopiston osaamiseen pohjautuvat ja valtakunnallisesti erottautuvat osaamisalat, jotka samalla vastaavat alueellisiin tarpeisiin.

Rekisteröidy Mikkelin yliopistokeskuksen uutiskirjeen tilaajaksi.

MUC Foorumi

Kriisiajan liikenneilmiöistä opittavaa niin yksilö- kuin yhteisötasollakin

Yleinen käsityksemme on, että yhteiskuntamme on oltava liikkeessä voidakseen hyvin. Tästä on seurauksena paitsi henkilöliikennettä myös tavara-, tieto- ja maksuliikennettä. Liikenteen kantasana on liike. Pysähdys on oikea sana kuvaamaan konkreettisesti hetkeä, jolloin liike loppuu. Sitä käytetään myös abstraktilla tasolla: kun jotain dramaattista on tapahtunut tai tapahtumassa ympärillämme, me ”pysähdymme” miettimään sen syitä ja seurauksia.  Positiiviset …

Saisiko olla gastronationalismia, ultraprosessoitua ruokaa vai immuunisysteemin boostausta?

Tarkasteltaessa ruokaan ja koronapandemiaan liittyviä hiljattain julkaistuja artikkeleita, huomaa, että aihepiirit liittyvät muun muassa ruokaturvaan, ruoan oikeudenmukaiseen jakautumiseen ja kriisin vaikutuksiin alkutuotannossa. Alkutuotantoa koskevat todelliset ongelmat saattavat olla vasta edessäpäin, koska tämä kevät aiheutti häiriöitä siemen-, lannoite- ja torjunta-ainetuotantoon. Mielenkiintoisesti on havaittavissa myös ’kerran elämässä-tilaisuus’ muuttaa vallitsevaa ruokajärjestelmää kohti nykyistä terveellisempää, kestävämpää, tasa-arvoisempaa, solidaarisempaa ja …

Uusi normaali on muutoskestävämpi Etelä-Savo (podcast)

Mitä voisi tarkoittaa, että Suomessa ei palattaisi Covid-19 pandemiaa edeltävään tilanteeseen, vaan uuteen normaaliin. Paluu normaaliin tarkoittaisi paluuta jatkuvan muutoksen yhteiskuntaan, mutta uuteen normaaliin siirtyminen merkitsisi siirtymää muutokseen, jossa toimitaan toisin, tehdään asioita uudella – muutoskestävämmällä – tavalla. Etelä-Savon ei ehkä kaikessa edes kannattaisi tavoitella paluuta yhteiskuntaan, jossa vallitsee vanha normaali. Voisimme nimittäin pärjätä uudessa …

(Ritarillinen) Epävarmuus on mahdollista valjastaa uuden tekemiseksi

Epävarmuus on negatiivinen tunne, joka on vallannut useimmat meistä viime aikoina. Yritysten strategiatyötä ja päätöksiä tekeville epävarmuus tulevaisuudesta ei kuitenkaan koskaan ole ollut outo ilmiö. Vapailla markkinoilla kilpailtu liiketoiminta on aina jonkinlaista tanssia epävarmuuksien kanssa.  Epävarmuus on taloustieteen ’knightilaisen’ määritelmän (Frank Knight 1885–1972) mukaan tietämättömyyttä, tiedon yhteensopimattomuutta ja rajallisuutta ja tulevaisuuden määräytymättömyyttä.  Keskeistä on siis …