Mikkelin yliopistokeskuksessa on nähty muun muassa kovaa kehitystä julkaisujen määrässä ja selvitty kohtalon vuosista.

Alkuvuonna 2024 tulee kuluneeksi 20 vuotta Mikkelin yliopistokeskuksen perustamisesta. 

Pääsihteeri Matti Malinen katselee kulunutta kahta vuosikymmentä tyytyväisenä. Niiden aikana Mikkelin yliopistokeskuksessa on otettu paljon kehitysaskeleita ja luotu useita menestystarinoita.

– Muun muassa tieteellisten julkaisujen kehitys on ollut kovaa.

– Olemme onnistuneet kehittämään strategista tekemistä rakentamalla muun muassa tiedekasvatuksen Tiedepolkua Mikkeliin.

– Myös kilpailussa rahoituksesta on pärjätty kohtuullisen hyvin, Malinen luettelee.

Päämäärätietoista työtä

Pohja hyvälle kehitykselle on ollut päämäärätietoinen työ korkeakoulutuksen edistämiseksi. Se alkoi Mikkelissä jo ennen yliopistokeskuksen perustamista.

Ensimmäinen tärkeä etappi oli, kun vuonna 1980 Mikkelissä aloitti toimintansa ensimmäinen yliopistotoimija, Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus. 

– Sitä edelsi aluepoliittinen keskustelu ja työ sen eteen, että Mikkeliin tarvitaan yliopistotason koulutusta.

1980- ja 1990-luvuilla sekä 2000-luvun alussa Mikkelissä aloitti lisää eri yliopistojen yksiköitä. Ne toimivat kuitenkin erillään, kunnes alkoi keskustelu siitä, voitaisiinko toimintoja koota isommaksi yhteiseksi kokonaisuudeksi.

– Eduskunnassa tehtiin aloite ja kirjallinen kysymys eduskunnalle yliopistokeskusten perustamisesta. Kuusi paikkakuntaa valikoitui yliopistokeskuspaikkakunniksi, Mikkeli niiden joukossa.

Sopimus Mikkelin yliopistokeskuksen perustamisesta allekirjoitettiin Mikkelissä helmikuussa 2004.

Parempaa tutkimusta

Vuonna 2010 Suomessa astui voimaan uusi yliopistolaki, jonka myötä yliopistojen toimintaa ohjattiin enemmän yliopistojen perustehtäviin eli tutkimukseen ja koulutukseen. Laki vaikutti myös Mikkelin yliopistokeskuksen toimintaan. 

– Aiemmin meillä oli täällä enemmän täydennyskoulutusta. Iskuja koettiin, mutta aloimme vahvistaa perustehtävien tekemistä. 

Tutkimuksen tekemisen pohja vahvistui. Se on näkynyt Mikkelissä toimivien eri yliopistojen tuottamien julkaisujen määrässä.

Yliopistojen menestystä tarkastellessa katsotaan pitkälti julkaisujen määrää, eli sitä, minkä verran julkaistaan tieteellisiä artikkeleita.

– Mikkelissä tieteellisten artikkeleiden määrät ovat vuodesta 2011 vuoteen 2023 lähes tuplaantuneet, vaikka samaan aikaan henkilöstön määrä on suhteessa vähentynyt. Se kertoo aika paljon siitä, että tutkimuksen tekemisen taso ja laatu ovat parantuneet. 

Talkoohenki pelasti

Vuosia 2015–2016 Matti Malinen kutsuu vaaran vuosiksi. Tuolloin yliopistojen rahoitusta vähennettiin reilusti ja kaikissa kolmessa Mikkelissä toimivassa yliopistossa käytiin isot yt-neuvottelut.

– Pidän sitä aikaa vaaran vuosina, jolloin pelkäsin, että yliopistokeskuksen kokonaisuus alkaa murentua. 

Tilanteesta päästiin kuitenkin yli hyvän talkoohengen ansiosta.

– Keräsimme vuonna 2016 silloisen kaupunginjohtajan Timo Halosen kanssa rahoitusta, jolla saatiin yliopistoihin neljä avainvakanssia. Monia tahoja lähti talkoisiin vahvistamaan tutkimuspohjaa, muun muassa Mikkelin kaupunki, Suur-Savon Osuuskauppa ja Suur-Savon Osuuspankki. 

Vuosien varrella yliopistotoiminnan kartta on karsiutunut monissa kaupungeissa, mutta ei Mikkelissä.

Optimistisesti tulevaisuuteen

Tänä talvena Mikkelin yliopistokeskuksessa päivitetään uutta strategiaa. Eri yksikköjen yhteisestä tekemisestä on tullut suunnitelmallisempaa. 

– Se kertoo siitä, että uskoa tekemiseen on. Tulevaisuudesta on aika optimistinen ja luottavainen näkemys, Matti Malinen sanoo.

Politiikassakin on nähty yliopistokeskusten tärkeys. Vuona 2022 Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Mikkelin yliopistokeskukselle lisärahoitusta kestävän talouden toimenpidekokonaisuuteen, jolla on saatu pohjustettua muun muassa vesiteknologian diplomi-insinöörikoulutuksen yritysyhteistyötä. 

– Vaikka rahoitus oli tavallaan onnenkantamoinen, on sen ansiosta pystytty tarttumaan tärkeisiin aiheisiin, Malinen toteaa.

Mikkelin yliopistokeskuksen rahoituspohja on ylipäätään melko monipuolinen ja kilpaillun rahoituksen osuus on isompi kuin yliopistoilla keskimäärin. Reilu puolet rahoituksesta tulee valtiolta yliopistojen perusrahoituksesta, 12 prosenttia rahoituksesta tulee EU:n rakennerahastoista, 12 prosenttia muun muassa säätiöltä ja rahastoilta ja pieni prosenttiosuus Mikkelin kaupungilta.

Entistä monitieteisempi

Tulevaisuudessa tavoittena on, että MUC on entistä monitieteisempi toimija ja siellä tehdään entistä enemmän yhteisiä projekteja. 

Matti Malinen muistuttaa, että yliopistojen tuottama tutkittu tieto parantaa omalta osaltaan alueen elinvoimaa, sillä toimijoiden osaamisalat pohjautuvat Etelä-Savon alueen tärkeisiin painopisteisiin.

– Yliopistojen päätehtävä on tuottaa tutkittua tietoa. Tulokset eivät heti näy ulkopuolisille konkreettisesti, sillä toiminnan aikajänne on pitkä ja tulokset mitataan vuosissa.

Yliopistojen vaiheita Mikkelissä ja Mikkelin yliopistokeskuksessa

1980 Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus aloittaa

1988 Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus aloittaa

1989 Helsingin kauppakorkeakoulun BBA -ohjelma käynnistyy (BScBA vuodesta 2020)

1990 Helsingin yliopiston Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos aloittaa

2002 Lappeenrannan teknillinen yliopisto aloittaa

2003 Kuopion yliopisto aloittaa

2004 Mikkelin yliopistokeskus perustetaan

2007 Kuopion yliopiston Nuorisokasvatuksen ensimmäiset (ja ainoat) maisterit valmistuvat

2010 UEF toiminnot siirtyvät LUT:lle

2013 Luomuinstituutti perustetaan

2015 Valtiontalouden säästöt – kolmen yliopiston irtisanomisia

2016 LUT-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkimuspohjan vahvistaminen alueellisella yhteistyöllä

2023 LUT vesitekniikan DI-ohjelma käynnistyy

Teksti: Elina Jäntti
Kuvat: Mikkelin yliopistokeskuksen arkisto

Mikkelin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pirjo Siiskonen tuntee 20-vuotiaan Mikkelin yliopistokeskuksen hyvin syntyajoista lähtien. Hän toivoo, että yliopistokeskukset saisivat itsensä nykyistä paremmin näkyviin.

–  Yliopistokeskukset ovat hyvä ja toimiva malli, mutta ongelmana on näkyvyyden puute. Valtiotieteen tohtori Pirjo Siiskonen, tuolloin vielä lisensiaatti, tuli Mikkeliin vuonna 1989 Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen ja sittemmin Ruralia-instituutin johtajaksi. Urapolku vei hänet lopulta 2013 perustetun Luomuinstituutin johtajaksi, josta hän jäi neljä vuotta myöhemmin eläkkeelle.

–  Olen hyvin tyytyväinen ajasta, jonka sain työskennellä Mikkelin tiedemaailmassa. Koko ajan oli eteenpäin menemisen meininki, toteaa nykyisin Mikkelin kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimiva Siiskonen.

Kun yliopistokeskukset perustettiin Suomeen vuonna 2004, oli Mikkelissä vankka pohja jo valettuna.

Kaupungissa toimivat tuolloin Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, Helsingin yliopiston alaisina Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus sekä Mikrokuvaus- ja konservointilaitos ja myös Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun toimintoja.

–  Näille perustuksille oli mahdollista luoda yliopistokeskus. Ilman niitä sitä ei olisi syntynyt.

Siiskonen sanoo, että Mikkelille oli tärkeää päästä mukaan siihen kaupunkikuusikkoon, joka sai yliopistokeskusstatuksen ja -oikeudet. Mikkelin lisäksi joukossa olivat Seinäjoki, Kajaani, Kokkola, Lahti ja Pori.

–   Mikkelissä se, ettei täällä ollut omaa yliopistoa koettiin puutteeksi, mutta yliopistokeskus on sopiva malli tämän kokoluokan kaupunkiin. Siiskonen toivookin, että yliopistokeskusten kehittäminen saisi enemmän näkyvyyttä julkisessa keskustelussa ja päättäjien parissa.

 – Näkyvyyttä pitää olla enemmän. Mikkelissä voisimme ottaa kehittämiskohteeksi maisteriohjelman, joka olisi tarpeen Aalto-yliopiston -kandiohjelman jatkeeksi.

Merkittävä askel otettiin vuonna 2006, jolloin vihittiin käyttöön Mikkelin yliopistokeskuksen uudet toimitilat Lönnrotinkadulla.  Siiskonen toteaa, että yhteenkuuluvuuden ja yhteistyön kannalta oli merkittävää, kun toimintoja saatiin koottua Lönnrotinkadun kampukselle. Myös Pursialassa ja Sammonkadun Tuma-talossa sijaitsee yliopistokeskuskokonaisuuteen kuuluvia yksikköjä.

Yksi virstanpylväs oli myös Luomuinstituutin perustaminen vuoden 2013 alussa. Näin yhdistyivät Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen luomutoiminnot Mikkelissä, ja Luomuinstituutista tuli valtakunnallinen toimija.

Yliopistokeskuksen merkityksen Mikkelille ja Etelä-Savolle Siiskonen näkee hyvin suurena. Sen myötä on mahdollista kehittää aluetta ja sen yritystoimintaa tutkittuun tietoon perustuen.

– Meillä on Mikkelissä läsnä kolme maamme johtavaa yliopistoa eli Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja LUT-yliopisto.  Yhteistyö sinällään on toimivaa, mutta mahdollisuuksia olisi enemmän kuin on osattu käyttää.

Siiskonen toivoo, että yliopistokeskuksen koko osaaminen Mikkelissä ja maakunnassa saataisi yhä paremmin käyttöön. Hän muistuttaa, että Aalto-yliopiston kansainvälinen BScBA –koulutusohjelma tarjoaa joka vuosi yli 80 aloituspaikkaa yliopistollisissa tutkinto-opinnoissa.

– Alueen yritykset voisivat nykyistä enemmän hyödyntää näitä kansainvälisen liiketoiminnan yliopisto-opiskelijoita. Näitä nuoria tulisi saada kiinnittymään eteläsavolaisiin yrityksiin.

Teksti: Tapio Honkamaa
Kuva: Mikkelin kaupunki

Mikkelin yliopistokeskus täyttää 20 vuotta vuonna 2024. Ensimmäinen sopimus yhteistyöstä yliopistokeskuksessa allekirjoitettiin 8. helmikuuta 2004. Tuolloin mukana sopimuksessa olivat Helsingin yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kuopion yliopisto ja Mikkelin kaupunki. Yliopistojen toimintaa Mikkelissä oli ollut jo vuodesta 1980 lähtien ja lisää on tullut erityisesti 1990-luvun vaihteessa ja 2000-luvun alussa.

Tällä hetkellä yliopistokeskus on Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston, LUT-yliopiston ja Mikkelin kaupungin väliseen sopimukseen perustuva kokonaisuus, johon kuuluvissa yksiköissä työskentelee noin 120–130 päätoimista työntekijää sekä vierailijat mukaan lukien noin 200 henkilöä. Opiskelijoita on reilut 250. Monesti yliopistosta puhuttaessa ensimmäinen huomio on opiskelijamäärissä. Mikkelissä toiminta on voimakkaasti tutkimus- ja kehittämispainotteista. Mikkelin yliopistokeskukseen kuuluvissa yksiköissä opiskelijamäärä on varsin pieni, mutta se näkyy kaupunkikuvassa kokoaan suuremmin.

Mikkeli ei ole perinteisessä mielessä yliopistokaupunki. Meillä toimii kuitenkin kolme merkittävää tiedeyliopistoa, joilla toimii Mikkelissä viisi tiedekuntaa/schoolia, Kansalliskirjasto sekä Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteinen Luomuinstituutti.

Hyöty? Kun Mikkeli ei ole yhdelläkään yliopistolla pääkampuspaikkakunta, ovat kolme yliopistoa yhdessä vahvempia kuin kolme yksinään. Tämä on 20 vuoden aikana tullut todistettua, kun koulutusmaailman rakenteita on ravisteltu ja toimintoja on karsittu. Mikkelikään ei iskuilta ole säästynyt, mutta yliopistojen yhteistyö on ollut se voima, jolla on menty eteenpäin ja jolla on luotu uusia alkuja. Lisäksi jaamme yhteisiä hyviä käytäntöjä sekä Mikkelissä, että muiden yliopistokeskusten kesken. On toki tunnustettava nöyrästi, että meillä on koko ajan oppimista ja tarvetta kehittää toimintaa.

Yliopistot ovat yhdessä mukana Mikkelin seudun ja maakunnan kehittämisessä, ja kiristyvässä alueiden välisessä kilpailussa kehitettävää on koko ajan. Yliopistokeskus ja yliopistot ovat tässä mukana oman toimintansa kautta ja yliopistoilla onkin merkittävä tehtävä uuden luomisessa, keskustelun herättämisessä ja sivistyksessä. Yliopistot yksinään eivät pelasta maakuntaa tai tee ihmeitä – niitä tehdään laajalla maakunnallisella yhteistyöllä!

Matti Malinen
Pääsihteeri
Mikkelin yliopistokeskus