MMT Traci Birge aloitti tutkijatohtorina Ruralia-instituutissa Biodiversity Monitoring for CAP (BioMonitor4CAP) – hankkeessa 1.8.2023. Hänen työnsä liittyy Social scientific biodiversity -tutkimukseen ja hänen tärkein tehtävänsä on selvittää eri sidosryhmien, erityisesti viljelijöiden ja neuvojien valmius toteuttaa luonnon monimuotoisuuden edistävää monitorointia omalla maatilallaan sekä luoda yhdessä maataloussidosryhmien kanssa toimintapoliittisia suosituksia edistämään luonnon monimuotoisuuden monitorointia ja toimia CAP:ssa. Hankkeen Suomen osiossa kehitetään viljelijä-neuvoja -fokusryhmiä ja toteutetaan co-creation työpajoja. Suomessa kehitetyt menetelmät ja fokusryhmät toteutetaan Suomen lisäksi muissa partnerimaissa.
PhD student Shirin Jafari is originally from Iran. She joined The Department of Separation Science, LUT university in February 2023 as a junior researcher – PhD student – under the supervision of Professor Eveliina Repo. She has worked with LUT university in some other positions since 2020.
Her PhD research project is associated with water treatment through phytoremediation studies in which some microalgae culture systems are used as a tool to remove different water pollutants. in some parts of the studies, 3-D Printed Surface Technology is used as a beneficial for wastewater removal.
Mikkelin yliopistokeskuksessa on nähty muun muassa kovaa kehitystä julkaisujen määrässä ja selvitty kohtalon vuosista.
Sopimusyhteistyöstä allekirjoitettiin Mikkelissä 8.2.2004. Kuvassa yliopistojen rehtorit ja Mikkelin kaupungin edustajat.
Alkuvuonna 2024 tulee kuluneeksi 20 vuotta Mikkelin yliopistokeskuksen perustamisesta.
Pääsihteeri Matti Malinen katselee kulunutta kahta vuosikymmentä tyytyväisenä. Niiden aikana Mikkelin yliopistokeskuksessa on otettu paljon kehitysaskeleita ja luotu useita menestystarinoita.
– Muun muassa tieteellisten julkaisujen kehitys on ollut kovaa.
– Olemme onnistuneet kehittämään strategista tekemistä rakentamalla muun muassa tiedekasvatuksen Tiedepolkua Mikkeliin.
– Myös kilpailussa rahoituksesta on pärjätty kohtuullisen hyvin, Malinen luettelee.
Päämäärätietoista työtä
Pohja hyvälle kehitykselle on ollut päämäärätietoinen työ korkeakoulutuksen edistämiseksi. Se alkoi Mikkelissä jo ennen yliopistokeskuksen perustamista.
Ensimmäinen tärkeä etappi oli, kun vuonna 1980 Mikkelissä aloitti toimintansa ensimmäinen yliopistotoimija, Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus.
– Sitä edelsi aluepoliittinen keskustelu ja työ sen eteen, että Mikkeliin tarvitaan yliopistotason koulutusta.
1980- ja 1990-luvuilla sekä 2000-luvun alussa Mikkelissä aloitti lisää eri yliopistojen yksiköitä. Ne toimivat kuitenkin erillään, kunnes alkoi keskustelu siitä, voitaisiinko toimintoja koota isommaksi yhteiseksi kokonaisuudeksi.
– Eduskunnassa tehtiin aloite ja kirjallinen kysymys eduskunnalle yliopistokeskusten perustamisesta. Kuusi paikkakuntaa valikoitui yliopistokeskuspaikkakunniksi, Mikkeli niiden joukossa.
Sopimus Mikkelin yliopistokeskuksen perustamisesta allekirjoitettiin Mikkelissä helmikuussa 2004.
Parempaa tutkimusta
Vuonna 2010 Suomessa astui voimaan uusi yliopistolaki, jonka myötä yliopistojen toimintaa ohjattiin enemmän yliopistojen perustehtäviin eli tutkimukseen ja koulutukseen. Laki vaikutti myös Mikkelin yliopistokeskuksen toimintaan.
– Aiemmin meillä oli täällä enemmän täydennyskoulutusta. Iskuja koettiin, mutta aloimme vahvistaa perustehtävien tekemistä.
Tutkimuksen tekemisen pohja vahvistui. Se on näkynyt Mikkelissä toimivien eri yliopistojen tuottamien julkaisujen määrässä.
Yliopistojen menestystä tarkastellessa katsotaan pitkälti julkaisujen määrää, eli sitä, minkä verran julkaistaan tieteellisiä artikkeleita.
– Mikkelissä tieteellisten artikkeleiden määrät ovat vuodesta 2011 vuoteen 2023 lähes tuplaantuneet, vaikka samaan aikaan henkilöstön määrä on suhteessa vähentynyt. Se kertoo aika paljon siitä, että tutkimuksen tekemisen taso ja laatu ovat parantuneet.
Talkoohenki pelasti
Vuosia 2015–2016 Matti Malinen kutsuu vaaran vuosiksi. Tuolloin yliopistojen rahoitusta vähennettiin reilusti ja kaikissa kolmessa Mikkelissä toimivassa yliopistossa käytiin isot yt-neuvottelut.
– Pidän sitä aikaa vaaran vuosina, jolloin pelkäsin, että yliopistokeskuksen kokonaisuus alkaa murentua.
Tilanteesta päästiin kuitenkin yli hyvän talkoohengen ansiosta.
– Keräsimme vuonna 2016 silloisen kaupunginjohtajan Timo Halosen kanssa rahoitusta, jolla saatiin yliopistoihin neljä avainvakanssia. Monia tahoja lähti talkoisiin vahvistamaan tutkimuspohjaa, muun muassa Mikkelin kaupunki, Suur-Savon Osuuskauppa ja Suur-Savon Osuuspankki.
Vuosien varrella yliopistotoiminnan kartta on karsiutunut monissa kaupungeissa, mutta ei Mikkelissä.
Optimistisesti tulevaisuuteen
Tänä talvena Mikkelin yliopistokeskuksessa päivitetään uutta strategiaa. Eri yksikköjen yhteisestä tekemisestä on tullut suunnitelmallisempaa.
– Se kertoo siitä, että uskoa tekemiseen on. Tulevaisuudesta on aika optimistinen ja luottavainen näkemys, Matti Malinen sanoo.
Politiikassakin on nähty yliopistokeskusten tärkeys. Vuona 2022 Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Mikkelin yliopistokeskukselle lisärahoitusta kestävän talouden toimenpidekokonaisuuteen, jolla on saatu pohjustettua muun muassa vesiteknologian diplomi-insinöörikoulutuksen yritysyhteistyötä.
– Vaikka rahoitus oli tavallaan onnenkantamoinen, on sen ansiosta pystytty tarttumaan tärkeisiin aiheisiin, Malinen toteaa.
Mikkelin yliopistokeskuksen rahoituspohja on ylipäätään melko monipuolinen ja kilpaillun rahoituksen osuus on isompi kuin yliopistoilla keskimäärin. Reilu puolet rahoituksesta tulee valtiolta yliopistojen perusrahoituksesta, 12 prosenttia rahoituksesta tulee EU:n rakennerahastoista, 12 prosenttia muun muassa säätiöltä ja rahastoilta ja pieni prosenttiosuus Mikkelin kaupungilta.
Entistä monitieteisempi
Tulevaisuudessa tavoittena on, että MUC on entistä monitieteisempi toimija ja siellä tehdään entistä enemmän yhteisiä projekteja.
Matti Malinen muistuttaa, että yliopistojen tuottama tutkittu tieto parantaa omalta osaltaan alueen elinvoimaa, sillä toimijoiden osaamisalat pohjautuvat Etelä-Savon alueen tärkeisiin painopisteisiin.
– Yliopistojen päätehtävä on tuottaa tutkittua tietoa. Tulokset eivät heti näy ulkopuolisille konkreettisesti, sillä toiminnan aikajänne on pitkä ja tulokset mitataan vuosissa.
Mikkelin yliopistokeskuksen uudisrakennus Lönnrotinkatu 7 vihittiin käyttöön vuonna 2006. Juhlapuhetta pitämässä johtajat Pentti Mustalampi Pienyrityskeskukselta ja johtaja Pirjo Siiskonen Ruralia-instituutista.
Yliopistojen vaiheita Mikkelissä ja Mikkelin yliopistokeskuksessa
1980 Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus aloittaa
1988 Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus aloittaa
1989 Helsingin kauppakorkeakoulun BBA -ohjelma käynnistyy (BScBA vuodesta 2020)
1990 Helsingin yliopiston Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos aloittaa
2002 Lappeenrannan teknillinen yliopisto aloittaa
2003 Kuopion yliopisto aloittaa
2004 Mikkelin yliopistokeskus perustetaan
2007 Kuopion yliopiston Nuorisokasvatuksen ensimmäiset (ja ainoat) maisterit valmistuvat
2010 UEF toiminnot siirtyvät LUT:lle
2013 Luomuinstituutti perustetaan
2015 Valtiontalouden säästöt – kolmen yliopiston irtisanomisia
2016 LUT-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkimuspohjan vahvistaminen alueellisella yhteistyöllä
2023 LUT vesitekniikan DI-ohjelma käynnistyy
Teksti: Elina Jäntti Kuvat: Mikkelin yliopistokeskuksen arkisto
LUT-yliopisto ja Helsingin yliopisto ovat selvittäneet mahdollisia sijaintipaikkoja biokaasulaitoksille Järvi-Suomessa. Tutkimuksen mukaan parhaat sijaintipaikat ovat Liperin, Vieremän, Miehikkälän ja Savitaipaleen seuduilla.
Maatilojen tuotannon sivuvirroista syntyvä biomassa tarjoaa huomattavia mahdollisuuksia biokaasutuotannolle Järvi-Suomessa. LUT-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin alueen maatilojen biomassat ja sopivimmat sijaintipaikat biokaasulaitoksille.
Kun maatilat, biokaasutuotanto ja elintarvikkeiden jalostus sijoitetaan fyysisesti lähelle toisiaan, voidaan minimoida hävikki sekä tuottaa ja käyttää biomassaa ja -kaasua mahdollisimman tehokkaasti. Tätä toimintamallia kutsutaan nimellä agroekologinen symbioosi eli AES.
”Biokaasutuotannossa mädätysjäännökseen jää tärkeitä kasvinravinteita, jotka voidaan kierrättää takaisin pelloille. Biokaasu on AES-toimintamallissa keskeinen energiamuoto, joka lisää maaseudun energiaomavaraisuutta ja riippumattomuutta fossiilisista raaka-aineista”, korostaa tutkijatohtori Jarno Föhr LUT-yliopistosta.
Biokaasun tuotanto ei kilpaile ruoantuotannon kanssa
Tutkimuksen mukaan AES-toimintamalli toteutuu parhaiten sijoittamalla biokaasulaitoksia Liperin, Vieremän, Miehikkälän ja Savitaipaleen seuduille. Arvio perustuu maatilojen biomassojen saatavuuteen ja kuljetuskustannuksiin, joissa on huomioitu myös mädätteen kuljettaminen takaisin pelloille. Näillä seuduilla on lyhyiden kuljetusmatkojen päässä myös hyödyntämättömiä biomassoja, jotka eivät kilpaile ruoantuotannon kanssa.
”Haasteena on, että erityisesti kasviperäiset biomassat ovat hajallaan ja useiden toimijoiden hallussa. Suurin rajoittava tekijä biokaasuntuotannolle onkin todennäköisesti toimivien ja kannattavien toimintamallien syntyminen, joka mahdollistaisi näiden biomassojen hyödyntämisen”, sanoo tutkijatohtori Kari Koppelmäki Helsingin yliopistosta.
EU:n maaseuturahaston tuella toteutetun JÄSTI-hankkeen julkinen selvitysraportti löytyy LUT-yliopiston julkaisuarkistosta: https://lutpub.lut.fi/handle/10024/166827
Lisätietoja
Tutkijatohtori Jarno Föhr, LUT-yliopisto, jarno.fohr@lut.fi, puh. 040 539 6527 Tutkijatohtori Kari Koppelmäki, Helsingin yliopisto, kari.koppelmaki@helsinki.fi, puh. 029 412 1385
Mikkelin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pirjo Siiskonen tuntee 20-vuotiaan Mikkelin yliopistokeskuksen hyvin syntyajoista lähtien. Hän toivoo, että yliopistokeskukset saisivat itsensä nykyistä paremmin näkyviin.
– Yliopistokeskukset ovat hyvä ja toimiva malli, mutta ongelmana on näkyvyyden puute. Valtiotieteen tohtori Pirjo Siiskonen, tuolloin vielä lisensiaatti, tuli Mikkeliin vuonna 1989 Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen ja sittemmin Ruralia-instituutin johtajaksi. Urapolku vei hänet lopulta 2013 perustetun Luomuinstituutin johtajaksi, josta hän jäi neljä vuotta myöhemmin eläkkeelle.
– Olen hyvin tyytyväinen ajasta, jonka sain työskennellä Mikkelin tiedemaailmassa. Koko ajan oli eteenpäin menemisen meininki, toteaa nykyisin Mikkelin kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimiva Siiskonen.
Kun yliopistokeskukset perustettiin Suomeen vuonna 2004, oli Mikkelissä vankka pohja jo valettuna.
Kaupungissa toimivat tuolloin Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, Helsingin yliopiston alaisina Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus sekä Mikrokuvaus- ja konservointilaitos ja myös Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun toimintoja.
– Näille perustuksille oli mahdollista luoda yliopistokeskus. Ilman niitä sitä ei olisi syntynyt.
Siiskonen sanoo, että Mikkelille oli tärkeää päästä mukaan siihen kaupunkikuusikkoon, joka sai yliopistokeskusstatuksen ja -oikeudet. Mikkelin lisäksi joukossa olivat Seinäjoki, Kajaani, Kokkola, Lahti ja Pori.
– Mikkelissä se, ettei täällä ollut omaa yliopistoa koettiin puutteeksi, mutta yliopistokeskus on sopiva malli tämän kokoluokan kaupunkiin. Siiskonen toivookin, että yliopistokeskusten kehittäminen saisi enemmän näkyvyyttä julkisessa keskustelussa ja päättäjien parissa.
– Näkyvyyttä pitää olla enemmän. Mikkelissä voisimme ottaa kehittämiskohteeksi maisteriohjelman, joka olisi tarpeen Aalto-yliopiston -kandiohjelman jatkeeksi.
Merkittävä askel otettiin vuonna 2006, jolloin vihittiin käyttöön Mikkelin yliopistokeskuksen uudet toimitilat Lönnrotinkadulla.Siiskonen toteaa, että yhteenkuuluvuuden ja yhteistyön kannalta oli merkittävää, kun toimintoja saatiin koottua Lönnrotinkadun kampukselle. Myös Pursialassa ja Sammonkadun Tuma-talossa sijaitsee yliopistokeskuskokonaisuuteen kuuluvia yksikköjä.
Yksi virstanpylväs oli myös Luomuinstituutin perustaminen vuoden 2013 alussa. Näin yhdistyivät Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen luomutoiminnot Mikkelissä, ja Luomuinstituutista tuli valtakunnallinen toimija.
Yliopistokeskuksen merkityksen Mikkelille ja Etelä-Savolle Siiskonen näkee hyvin suurena. Sen myötä on mahdollista kehittää aluetta ja sen yritystoimintaa tutkittuun tietoon perustuen.
– Meillä on Mikkelissä läsnä kolme maamme johtavaa yliopistoa eli Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja LUT-yliopisto. Yhteistyö sinällään on toimivaa, mutta mahdollisuuksia olisi enemmän kuin on osattu käyttää.
Siiskonen toivoo, että yliopistokeskuksen koko osaaminen Mikkelissä ja maakunnassa saataisi yhä paremmin käyttöön. Hän muistuttaa, että Aalto-yliopiston kansainvälinen BScBA –koulutusohjelma tarjoaa joka vuosi yli 80 aloituspaikkaa yliopistollisissa tutkinto-opinnoissa.
– Alueen yritykset voisivat nykyistä enemmän hyödyntää näitä kansainvälisen liiketoiminnan yliopisto-opiskelijoita. Näitä nuoria tulisi saada kiinnittymään eteläsavolaisiin yrityksiin.
Mikkelin yliopistokeskus täyttää 20 vuotta vuonna 2024. Ensimmäinen sopimus yhteistyöstä yliopistokeskuksessa allekirjoitettiin 8. helmikuuta 2004. Tuolloin mukana sopimuksessa olivat Helsingin yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kuopion yliopisto ja Mikkelin kaupunki. Yliopistojen toimintaa Mikkelissä oli ollut jo vuodesta 1980 lähtien ja lisää on tullut erityisesti 1990-luvun vaihteessa ja 2000-luvun alussa.
Tällä hetkellä yliopistokeskus on Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston, LUT-yliopiston ja Mikkelin kaupungin väliseen sopimukseen perustuva kokonaisuus, johon kuuluvissa yksiköissä työskentelee noin 120–130 päätoimista työntekijää sekä vierailijat mukaan lukien noin 200 henkilöä. Opiskelijoita on reilut 250. Monesti yliopistosta puhuttaessa ensimmäinen huomio on opiskelijamäärissä. Mikkelissä toiminta on voimakkaasti tutkimus- ja kehittämispainotteista. Mikkelin yliopistokeskukseen kuuluvissa yksiköissä opiskelijamäärä on varsin pieni, mutta se näkyy kaupunkikuvassa kokoaan suuremmin.
Mikkeli ei ole perinteisessä mielessä yliopistokaupunki. Meillä toimii kuitenkin kolme merkittävää tiedeyliopistoa, joilla toimii Mikkelissä viisi tiedekuntaa/schoolia, Kansalliskirjasto sekä Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteinen Luomuinstituutti.
Hyöty? Kun Mikkeli ei ole yhdelläkään yliopistolla pääkampuspaikkakunta, ovat kolme yliopistoa yhdessä vahvempia kuin kolme yksinään. Tämä on 20 vuoden aikana tullut todistettua, kun koulutusmaailman rakenteita on ravisteltu ja toimintoja on karsittu. Mikkelikään ei iskuilta ole säästynyt, mutta yliopistojen yhteistyö on ollut se voima, jolla on menty eteenpäin ja jolla on luotu uusia alkuja. Lisäksi jaamme yhteisiä hyviä käytäntöjä sekä Mikkelissä, että muiden yliopistokeskusten kesken. On toki tunnustettava nöyrästi, että meillä on koko ajan oppimista ja tarvetta kehittää toimintaa.
Yliopistot ovat yhdessä mukana Mikkelin seudun ja maakunnan kehittämisessä, ja kiristyvässä alueiden välisessä kilpailussa kehitettävää on koko ajan. Yliopistokeskus ja yliopistot ovat tässä mukana oman toimintansa kautta ja yliopistoilla onkin merkittävä tehtävä uuden luomisessa, keskustelun herättämisessä ja sivistyksessä. Yliopistot yksinään eivät pelasta maakuntaa tai tee ihmeitä – niitä tehdään laajalla maakunnallisella yhteistyöllä!
Matti Malinen Pääsihteeri Mikkelin yliopistokeskus
Mikkelin yliopistokeskus (MUC) juhlii 20-vuotista taivaltaan vuonna 2024. Mikkelissä on toiminut tiedeyliopistoja vuodesta 1980 lähtien ja uusia toimintoja on käynnistynyt tasaisin välein. Mikkelin yliopistokeskus perustettiin vuonna 2004 kokoamaan silloiset neljän yliopiston toiminnot yhteen.
Yliopistokeskus koostuu nykyään Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja LUT-yliopiston toiminnoista, jotka työllistävät alueella reilut 120 päätoimista työntekijää ja tuovat vuosittain noin 80 vierailevaa opettajaa ja tutkijaa Mikkeliin. Tutkinto-opiskelijoita on tällä hetkellä reilut 250.
Mikkelin yliopistokeskus on kokoaan paljon suurempi, kun huomioidaan taustalla olevat kolme tieteellisiltä ansioiltaan tasokkainta yliopistoa Suomessa. Mikkeli on onnistunut lisäämään vetovoimaansa ja on nykyisin haluttu opiskelupaikka. Taloudellinen merkitys alueella on huomattava, mutta tärkeintä on yliopistojen toiminta tiedon tuottajina.
Miksi tiedettä kannattaa tehdä? Tieteessä on kyse järjestelmällisestä ja tiedeyhteisön arvioimasta uuden tiedon tuottamisesta, jolla saadaan uusia näkökulmia ja tarkennuksia aikaisemmin tuotetulle tiedolle. Tieteen avulla yritetään ymmärtää paremmin maailmaa ja löytää ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Tiede on myös teknologisen kehityksen keskeinen perusta.
Mikkelissä yliopistojen painoalat ovat rakentuneet yliopistojen ja alueen näkökulmasta. Yliopistokeskukselle on tärkeää löytää aluekehityksen kannalta keskeiset teemat ja kumppanit, mutta samalla tutkimus- ja kehittämistoiminnan on vastattava samoihin vaatimuksiin kuin millä tahansa kampuksella, eli toimittava tuloksekkaasti ja kilpailtava tutkimusrahoituksesta kansainvälisellä tasolla.
Mikkelin yliopistokeskus toimii kestävän tulevaisuuden rakentajana. Keskeisiä painoaloja ovat muun muassa vedenpuhdistusmenetelmät, kestävä ruokajärjestelmä, puhdas energia ja digitalisaation edistäminen.
Tällä hetkellä päivitämme yliopistokeskuksen yhteistä ”Kestävän suunnan rakentaja” -strategiaa. Yhteinen tavoitteemme on monitieteisempi MUC, joka tekee vaikuttavaa yhteistyötä ja tieteiden väliset rajat ylittävää tutkimusta.
Yliopistojen tuottama tutkittu tieto tuo vastauksia Etelä-Savon tulevaisuuden suuriin haasteisiin ja parantaa pitkällä aikajänteellä alueen elinvoimaa.
Mari Kallioinen-Mänttäri, Torsti Hyyryläinen, Matti Malinen
Kirjoittajista Kallioinen-Mänttäri on Mikkelin yliopistokeskuksen johtoryhmän puheenjohtaja vuonna 2023, Hyyryläinen johtoryhmän puheenjohtaja vuonna 2024 ja Malinen yliopistokeskuksen pääsihteeri.
Oletko valmis viemään yrityksesi seuraavalle tasolle? Baltic Impact Accelerator (BIA) on luotettava kumppanisi tälle jännittävälle matkalle.
Uniikki 6-kuukauden mittainen sähköinen kiihdyttämö ei ainoastaan keskity taloudelliseen kasvuun, vaan se edistää myös yrityksesi vaikuttavuutta yhteiskunnan ja ympäristön näkökulmasta. BIA on suunniteltu pienille yrityksille, joilla on suuret kasvutavoitteet. Tarvitsetko enemmän resursseja tai haaveiletko kansainvälistymisestä Keski-Baltian maihin, esim. Ruotsiin, Viroon tai Latviaan?
Kiihdyttämöön valituille yrityksille tarjotaan arvokas 8000 euron arvoinen tukipaketti. Saat 4000 euron arvosta huippukoulutuksia alustallamme ja toiset 4000 euroa on varattu tuotekehitys- ja markkinointipalveluihin. Ensimmäinen kiihdyttämön kierros alkaa tammikuussa 2024 ja etsimme nyt aktiivisesti kaltaisiasi osallistujia, jotka ovat kiinnostuneet yrityksensä toiminnan nostamisesta uudelle tasolle.
Jos haluat tarttua tähän mahdollisuuteen, jätäthän yhteystietosi alla olevan linkin taakse ja lähetämme sinulle henkilökohtaisen kutsun BIA alustalle, josta löydät vaikuttavuusyhteisön ja hyödyllisiä materiaaleja. Kiinnostuksen ilmaiseminen ei sitouta sinua mihinkään ja kiihdyttämöalustalle liittyminen on vapaaehtoista ja ilmaista.
Tule mukaan ja nosta liiketoimintasi uudelle tasolle! Yhdessä luomme paremman ja kestävämmän tulevaisuuden.
Introducing Baltic Impact Accelerator: your growth partner for small businesses and entrepreneurs
Ready to take your small company or entrepreneurial venture to the next level? Look no further! Baltic Impact Accelerator (BIA) is your trusted partner in this exciting journey.
Our unique online 6-month acceleration program isn’t just about profits; it’s about enhancing your company’s impact on your community and the environment. BIA is designed for small businesses with big growth ambitions, whether you need more resources or dream of expanding internationally to Central Baltic countries like Sweden, Estonia, Finland, and Latvia.
If chosen for the accelerator program, you will unlock a valuable support package worth 8,000 EUR. You’ll get up to 4,000 EUR for top-notch training on our platform and another 4,000 EUR for product development services. Our first acceleration cohort is set to launch in January 2024, and we’re eagerly looking for participants like you and all interested in boosting their company to a new high.
If you’re eager to seize this opportunity, leave your contact information below, and we’ll send you an exclusive invite to the BIA online platform, where you will find an engaged community and useful materials available to anyone interested. Expressing your interest is commitment-free, and joining our platform is voluntary and free.
Suur-Savon Energiasäätiö on myöntänyt Mikkelin yliopistokeskuksen tekemän hakemuksen perusteella avustuksen lukuvuodelle 2023-2024 jaettavaksi kahdelle Aalto-yliopiston International Business -kandidaattiohjelman opiskelijalle hyvin tehdystä kandidaattitutkielmatyöstä. Näiden kandidaattitutkielmien aiheet tulevat keskittymään liiketoiminnan ja alueellisen talouden kehittämiseen erityisesti energian tutkimusalalta.
Avustuksen saadakseen opiskelijan pitää saada tutkielmastaan arvosanaksi vähintään 4, maksimiarvosanan ollessa 5. Työllä pitää olla myös LUT-yliopiston professori Tapio Rannan kirjallinen puolto avustuksen hakemiseksi säätiöltä. Tänä vuonna tehdään useita energia-alan tutkielmia, joten kilpailua stipendeistä tulee olemaan, Aalto-yliopiston suunnittelija Mari Syväoja kertoo.
Stipendit ovat hyviä kannusteita opiskelijoille valitsemaan kandidaattitutkielman aihe Etelä-Savoon liittyvästä liiketoiminnasta. Ja kun tavoitteet ovat korkealle, hyödyttää se kaikkia osapuolia halutulla tavalla, asiantuntija Merja Hölttä Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksiköstä valottaa.
Mukana prosessissa on kaksi Mikkelissä toimivaa yliopistoa. LUT-yliopistosta tulevat kandidaattitutkielmaprosessin ohjaajat tarjoavat kandidaattitutkielmien aiheita Aalto-yliopiston opiskelijoiden syksyllä alkavaan lopputyöprosessiin. Aalto-yliopisto esittelee aiheita opiskelijoilleen ja ilmoittaa samalla stipendimahdollisuudesta kahdelle hyvin tehdylle kandidaattitutkielmalle, joiden aiheet liittyvät Suur-Savon Energiasäätiön toimintapiiriin. Vastaavanlainen toteutus oli myös lukuvuonna 2022-2023.
Muccians around the world – Mirka Viitala and Katja Lahikainen from LUT University at the Aquatech Amsterdam fair
Mirka and Katja participated in Aquatech Amsterdam exhibition on November 6–9, 2023. LUT University participated as an exhibitor together with other Finnish water experts at the Finnish Pavilion. We shared our stand with Blue Economy Mikkeli (BEM) and Mipro Oy.
The main aim of the participation was to create new contacts in order to expand the collaboration both in the Master’s Programme in Water Technology and in the research activities of the Department of Separation Science. In addition, we promoted our International Conference on Emerging Trends in Water Treatment 2024.
The participation in Aquatech Amsterdam provided fruitful discussions with both Finnish and international professionals. One of the most promising discussions was with the representatives from Wetsus, which is a local research institute and part of WaterCampus Leeuwarden. They have a similar type of Master’s Programme that we offer at LUT University, and we could learn a lot from them, especially concerning the implementation of company collaboration in teaching. Another interesting contact was a scientist from US EPA, who studies emerging micropollutants. He was interested to give joint lectures for LUT University and Xamk with a focus on PFAS compounds.
During the exhibition, we also met Finnish companies who were interested to collaborate with our Master’s Programme. These discussions will continue via email. During the exhibition, Mirka and Katja also followed multiple presentations concerning topical water related issues, such as industrial water circulation and emerging contaminants, including PFAS compounds.
Mirka Viitala, Post-doctoral researcher, Coordinator of Master’s Programme in Water Technology, Department of Separation Science, Lappeenranta-Lahti University of Technology LUT, mirka.viitala@lut.fi, Mobile +358 504 341 057
Katja Lahikainen, D.Sc. (Econ.&Bus.Adm.), Director, Centre for Separation Technology (CST), LUT University, LUT School of Engineering Science, Department of Separation Science, katja.lahikainen@lut.fi, Mobile +358 400 570 603
Olen Senja, Rantakylän yhtenäiskoulun yhdeksäsluokkalainen. Olin TET-harjoittelussa Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikössä. Kansainvälisyys sekä erilaiset kielet ja kulttuurit kiinnostavat minua, joten kysyin täältä TET-paikkaa. Kuluneen viikon aikana olen ollut mukana kokouksissa sekä käynyt vierailuilla, seminaarissa ja International Mikkeli Day -tapahtumassa.
Tiistaina kävin vierailemassa Tuma-talolla LUT-yliopiston Erotustekniikan laboratorioissa. Laboratorioiden henkilökunta on todella kansainvälistä, professoreita ja vaihto-opiskelijoita saapuu ympäri maailmaa. Minusta oli mielenkiintoista kuulla tällaisesta paikasta, josta en ole ennen tiennyt mitään.
Iltapäivällä kävin tutustumassa Aalto-yliopiston International Business -kandidaattiohjelmaan. Opiskelijoita ja opettajia saapuu ympäri maailmaa englanninkielisiin opintoihin. Kovatasoinen ohjelma vetää paljon hakijoita kaukaakin, mutta vain vähän mikkeliläisiä. Harva mikkeliläinen tuskin tietääkään tällaisesta opiskelumahdollisuudesta.
Torstaina olin Stellassa järjestettävässä kaikille avoimessa International Mikkeli Day -tapahtumassa. Paikalla oli monia erilaisia Mikkelissä olevia toimijoita, kuten kaikki Mikkelin toisen ja korkea-asteen oppilaitokset, monia yhdistyksiä ja pääpuhujana huippukokki Kozeen Shiwan. Tapahtuma oli hieno osoitus siitä, kuinka monikulttuurinen kaupunki Mikkeli on.
Olen saanut oppia siitä, millaista monikulttuurisuus on juuri Mikkelissä. Olen tavannut ihmisiä monista eri kulttuureista ja käynyt paikoissa, joista en ole ennen tiennyt mitään. TET-jakso on ollut todella mielenkiintoinen ja antoisa.
Senja Naskali, Rantakylän yhtenäiskoulu
Working Experience in Mikkeli University Consortium: Senja Naskali’s experiences
I am Senja, a student from the Secondary school of Rantakylä in the ninth grade. I did my working experience in MUC. I’m interested in internationality, different languages and cultures. That was the reason why I wanted to do my working experience here. During this week I have been in meetings, visits, seminars and International Mikkeli Day -event.
On Tuesday I visited in Tuma, in LUT University’s laboratorios. The staff there is very international, because there are professors and exchange students around the world. It was interesting to hear about the place I haven’t known about before.
In the afternoon I visited the Aalto University International Business BScBA Program. There are students and teachers around the world. Because the program is high leveled, students come even far away to study there. But there are only a few students from Mikkeli. I think that not so many even know about this kind of chance of studing.
On Thursday I participated in the International Mikkeli Day event in Stella. There were all the Mikkeli’s upper secondary and higher education institutions, many kinds of organizations and chef Kozeen Shiwan gave the main speech. The event was a great indication of how international Mikkeli is.
I have learned what internationality in Mikkeli is like. I have met people from different cultures and visited places I haven’t known anything before. My working experience here has been very interesting and instructive.
– Yliopistokeskukset ovat hyvä ja toimiva malli, mutta ongelmana on näkyvyyden puute. Valtiotieteen tohtori Pirjo Siiskonen, tuolloin vielä lisensiaatti, tuli Mikkeliin vuonna 1989 Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen ja sittemmin Ruralia-instituutin johtajaksi. Urapolku vei hänet lopulta 2013 perustetun Luomuinstituutin johtajaksi, josta hän jäi neljä vuotta myöhemmin eläkkeelle.
