Ruralia-instituutissa on tutkittu ja ratkottu maaseudun ajankohtaisia kysymyksiä jo yli 30 vuotta. Esimerkiksi ruokajärjestelmien kestävyyden ja monipaikkaisuuden tutkimus on entistä ajankohtaisempaa.
Ruralia-instituutti – alkuperäiseltä nimeltään Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus – perustettiin Mikkeliin vuonna 1988. Tutkimuskeskus on ollut osa Mikkelin yliopistokeskusta vuodesta 2004. Myöhemmin sen nimi vaihtui Ruralia-instituutiksi.
Nykyään Ruralia on Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan osasto, jolla on toimipaikat Mikkelissä ja Seinäjoella.
Alusta alkaen instituutin tarkoituksena on ollut tutkia yhteiskunnallisia ilmiöitä maaseudun näkökulmasta ja tarjota koulutusta aiheesta. Tutkimusaiheet ovat edelleen ajankohtaisia, sanoo projektipäällikkö Riitta Kaipainen, joka on työskennellyt Ruralia-instituutissa perustamisesta lähtien.
– Keskeiset teemat, joiden parissa Ruraliassa tehdään töitä, ovat osoittautuneet osuviksi ja kestäneet aikaa, ja niistä on myös löydetty uusia näkökulmia.
Toimintamalleja maaseudun kehittämiseen
Ruralia-instituutissa tehtävä tutkimus- ja kehitystyö liittyy vahvasti yrittäjyyteen, hyvinvoinnin kysymyksiin ja niitä edistävien ratkaisujen hakemiseen.
– Kaiken keskiössä on kestävä kehitys sekä maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutus niin paikallistasolla kuin globalisoituvassa maailmassa.
Tutkimus on monitieteistä ja tieteiden alojen rajat ylittävää.
– Ehkä henkilöstön taustat kuvailisivat monitieteisyyttä parhaiten. Meillä työskentelee muun muassa aluetieteilijöitä, kauppatieteilijöitä, agroekologeja ja muiden tieteenalojen asiantuntijoita, Riitta Kaipainen sanoo.
Ruraliassa myös osallistutaan perusopetuksen antamiseen yliopiston opiskelijoille ja järjestetään täydennyskoulutusta. Lisäksi siellä toteutetaan kehittämishankkeita, joihin liittyy koulutuksellisia elementtejä, seminaareja ja työpajoja. Hankkeissa luodaan ja pilotoidaan uusia toimintamalleja ja innovaatioita maaseudun kehittämiseen.
Vuosien varrella useita yhteisiä hankkeita on suunniteltu ja toteutettu Mikkelin yliopistokeskuksen muiden toimijoiden, muun muassa LUT-yliopiston ja Aalto- yliopiston kanssa.
– Useamman vahvan emoyliopiston yhteistyö vahvistaa Ruralian tekemää tutkimusta. Yliopistokeskus on enemmän kuin osiensa summa.
Tutkimusta ja käytäntöä yhdistetään
Riitta Kaipaisen mukaan Ruralian toiminnassa yliopistollisuus ja tutkimuksellisuus on vahvistunut viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Myös tutkimusnäytön ja käytännön työn yhdistämistä ja vuoropuhelua on lisätty.
– Maaseudun ilmiöiden käytännöstä voi löytyä kysymys, jota voidaan ratkoa tutkimuksen avulla. Tai maaseudun yritysten kehittämisen taustaksi voidaan tehdä tutkimusta.
Tulevaisuudessa Ruralian tekemällä tutkimukselle ja koulutukselle on entistä enemmän tarvetta. Kansainväliset kriisit koettelevat sekä yhteiskuntien että yksittäisten toimijoiden kuten yritysten kestokykyä. Huomio on kiinnittynyt ilmastonmuutokseen ja myös kuntien roolit ovat muutoksessa.
– Tutkimustiedolle ja ratkaisujen hakemiselle on tarvetta jatkossakin. Esimerkiksi agroekologisen tutkimuksen avulla voidaan edistää ekologista kestävyyttä, kestävien ruokajärjestelmien kehittämistä ja hiilensidontaa, joka hillitsee ilmastonmuutosta.
Ruralian tutkimus- ja kehittämistoiminta tukee myös Etelä-Savon asiaa, sillä ruokajärjestelmien kestävyyden kehittäminen tukee alkutuotantoa, mikä on maakunnassa vahvaa. Instituutissa kehitetään myös ratkaisuja monipaikkaisuuteen, mikä on tulevaisuuden kasvava trendi ja palvelee maakuntaa, jossa on paljon kesäasukkaita.
Teksti: Elina Jäntti
Kuva: Sirpa Piskonen