Ruralian Marjo Särkkä on tyytyväinen nimisuojan edistymiseen
Nimisuojatut tuotteet löytävät koko ajan paremmin kysyntää. Myös suojattujen tuotteiden joukko kasvaa tasaisesti.
– Nimisuojan tiimoilta on tosiaan hyvä pöhinä menossa, sanoo erikoissuunnittelija Marjo Särkkä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.
Särkkä sanoo, että monet suuret yritykset, kuten vieremäläinen metsäkonevalmistaja Ponsse, ovat kiinnostuneet ruokaperinteestä ja käyttävät sitä vieraanvaraisuudessa ja liikelahjoissa.
– Yhteistyö yritysten kanssa on tiivistynyt. Kyllä nämä ruokaerikoisuudet kiinnostavat.
Nimisuoja on Särkän mukaan otettu monissa yrityksissä vakavasti. Hän sanoo, että se on hyvä punainen lanka itäsuomalaiselle yhteistyölle, jonka suojiin mahtuu Suonenjoen mansikka ja Ylä-Savon muurinpohjalettu.
Nimisuojan piiriin hakeutuneet tuotteet ovat lähes järjestään itäisestä ja pohjoisesta Suomesta.
– Länsi-Suomessa nimisuoja ei ole toistaiseksi innostanut. En tiedä, mikä on syy.
Kansainvälisesti nimisuojatut tuotteet sen sijaan tulevat laajalta alueelta. Norhern Periferia Artic -rahoitusinstrumentti tarjoaa rahoitusta Pohjoismaissa ja Irlannissa. Suomessa tukea on tarjolla Etelä-Savosta pohjoiseen.
– Kolmivuotisen rahoituksen turvin nimisuojaa tehdään tunnetuksi. Tavoitteen on löytää uusia tuotteita ja kytkeä niitä matkailuun, Särkkä sanoo.
Nimisuojan piirissä on nyt 16 suomalaista maataloustuotetta, joista useimmat ovat elintarvikkeita ja väkeviä alkoholijuomia.
– Ne ovat sympaattisia tuotteita, joita voi hyödyntää matkailussa. Tuore tulokas on tammikuussa mukaan tullut yläsavolainen muurinpohjalettu, joka on nyt siis samassa laatujärjestelmässä ranskalaisen konjakin ja samppanjan kanssa.
Nimisuojaa on kolmea lajia: nimeen, maantieteelliseen alueeseen tai reseptiin sidottu suoja. EU-lainsäädännöstä johtuvat kriteerit ovat vaativat, sillä tuotteen tarinan tulee olla aito. Tuotteen tulee myös olla tarjolla ja aktiivisesti saatavilla.
– Nimisuojatut tuotteet ovat arvokasta kansallista perintöä, jossa taito ja tieto siirtyy sukupolvelta toiselle.
Hyvä esimerkki on viime kesänä nimisuojan saanut etelä- ja pohjoissavolainen mustikkakukko. Särkkä sanoo, että se on loistava esimerkki perinteisestä, paikallisesta tuotteesta, jota voi ostaa vaikka Kenkäverosta, Ramin Konditoriasta ja verkosta.
– Se kelpaa hyvin myös ulkomaisille, sillä mustikka myy todella hyvin.
Särkkä toivoo, että nimisuojan merkitys oivallettaisiin vielä paremmin. Se tarjoaa yrityksille edullisen laatujärjestelmän, joka luo hyvää mainetta kotimaassa ja kansainvälisesti.
– Hyvässä tapauksessa tuote myy ja tuo investointeja kotisedulleen. Nimisuoja varmistaa, ettei tuotanto siirry muualle.
Tervetulleita tuotteita nimisuojan piiriin olisivat Särkän mukaan marjaliköörit. Ne ovat joissakin maissa nimisuojattuja, mutta eivät Suomessa.
– Markkinointiin on tarjolla erittäin merkittävä taloudellinen tuki. En ymmärrä, miksei tätä mahdollisuutta hyödynnetä paremmin.
Särkkä korostaa, että suoja ei koske vain ruokaa. Hän sanoo, että suomalaiselle koivuvanerille kannattaisi hakea nimisuojaa.
– Se on aivan huikean laadukas ja kestävä tuote, jonka hintamielikuvaan nimisuoja vaikuttaisi. Se on laatumerkki, joka nostaa tuotteen hintaa.
Nimisuoja laajeni 2025 koskemaan myös käsi- ja teollisuuden tuotteita, joiden nimisuojaa on voinut hakea joulukuusta lähtien.
– Se merkitsee esimerkiksi sitä, että irlantilainen tweedkangas saa alkuperämerkinnän aasialaisia väärennöksiä vastaan.
Teksti: Tapio Honkamaa
Kuva: Jarmo Panula