Aalto-yliopiston International Business -ohjelman opiskelijat tekivät kaksi monipaikkaisuutta ja Etelä-Savon talousaluetta käsittelevää kandidaatintutkielmaa. Opinnäytetyöt tukivat Monipaikkaisen asumisen toimijalähtöiset kestävyysratkaisut (MATKA) -hankkeen tavoitteita, ja ne saivat tukea erikseen Mikkelin yliopistokeskuksen kautta.
Alex Schönachin kandidaatintutkielma käsittelee pienrakentamista uudistuvassa eteläsavolaisessa markkinassa. Vuoden 2025 rakentamislain uudistuksessa olennainen muutos oli se, että tietyt alle 30 neliömetrin rakennukset vapautettiin rakennusluvista.
Schönach haastatteli tutkielmaansa varten viittä erikokoisten eteläsavolaisten yritysten edustajaa. Tutkielma käsittelee pienrakentamisen muutoksia yritysten ja kuntien näkökulmasta.
Tutkielmasta selvisi, että pienrakennusten kysyntä on kasvanut lakimuutoksen myötä. Lupavaatimuksen poistuminen lisää työmäärää kuntien rakennusvalvonnassa, mikä edellyttää muutoksia rakennusvalvonnan toimintaan ja esimerkiksi jälkivalvonnan määrään. Yrittäjät näkevät pienrakentamisessa kasvun mahdollisuuksia, mutta erityisesti mikroyritykset eivät pysty vastaamaan kysyntään. Syiksi haastatteluissa nousi muun muassa haastavaksi koettu taloudellinen ilmasto, materiaalien korkeat kustannukset ja osaajapula.
Rakennuslain uudistukseen kytkeytyy myös tuleva säännös koneluettavista rakennusmalleista. Rakentamisen digitalisaatio koetaan haastavaksi erityisesti pienyrityksissä. Tutkielmassa nostetaan esille, että kuntien tulisi tarjota digitalisaatioon liittyvää matalan kynnyksen ohjausta.
Emilia Below käsitteli kandidaatintutkielmassaan vapaa-ajanasukkaiden vaikutusta biohajoavien pesuaineiden ja hygieniatuotteiden kysyntään Etelä-Savossa. Below haastatteli tutkielmaansa varten kolmea vähittäiskaupan ammattilaista.
Vapaa-ajanasukkaita on paljon Etelä-Savossa keväästä loppukesään, ja asiakasryhmä on alueelle merkittävä. Vapaa-ajanasukkaita arvioitiin jonkin verran ekologisesti tietoisemmiksi kuin paikallisia asukkaita, mutta kulutusvalinnoissa ei ole havaittu merkittäviä eroja. Yritysten edustajat esittivät biohajoavien tuotteiden myynnin yhdeksi haasteeksi sitä, että tuotteet ovat tavallisten tuotteiden seassa. Tuoteryhmässä nähtiin kasvun mahdollisuuksia, joihin voitaisiin tarttua esimerkiksi tarjouksilla, valikoimakokeiluilla ja paremmalla tuotteiden näkyvyydellä.
”Ympäristölle vastuulliset valinnat eivät vaikuttaneet olevan niinkään asenteista kiinni. Haastatellut kaupan ammattilaiset kokivat, että monet kuluttajat kyllä välittävät luonnosta ja haluavat tehdä järviympäristölle parempia valintoja, mutta kaupassa käydessä näiden valintojen vaikutukset eivät ole kovin näkyviä eivätkä siten välttämättä konkretisoidu asiakkaalle. Tällöin päätöksiä ohjaavat helposti tutut tuotteet ja rutiinit. Tämä sai minut pohtimaan, kuinka paljon kestävien valintojen tekeminen riippuu lopulta siitä, miten hyvin tuotteet ja niiden vaikutukset tuodaan näkyviksi arjen ostotilanteissa, ja kuinka paljon valtaa kaupoilla on näiden valintojen ohjaamisessa”, Below sanoo.
MATKA-hanke on Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Aalto-yliopiston ja LUT-yliopiston yhteishanke, joka pyrkii lisäämään tietoisuutta monipaikkaisuuteen liittyvistä ilmastonmuutoshaasteista ja näiden ratkaisuista. Hankkeen projektipäällikkönä toimii filosofian tohtori Manu Rantanen, joka väitteli maaliskuussa 2026 monipaikkaisten asukkaiden aluekehitystoimijuudesta.
Hanke osallistaa monipaikkaisia asukkaita mukaan pohtimaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja kestävyyden lisäämiseen liittyviä asioita. Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta vapaa-ajanasukkaiden keskuudessa Etelä-Savon kunnissa ja laajemminkin.
– Siitä on keskustelu aika laajastikin, miten kestävyys toteutuu omassa kunnassa ja kuinka kesämökkiläiset voivat tätä tukea. Työpajoissa on pohdittu muun muassa sitä, mikä on mökkiläisen ja mikä esimerkiksi kuntien vastuu.”
Hankkeessa on ollut mukana neljä pilottikuntaa, joissa monipaikkainen asuminen on hyvin suosittua. Pilottikunnat ovat Mikkeli, Puumala, Mäntyharju ja Kangasniemi. Kaikille avoimissa paneeleissa on ollut mukana pääasiassa monipaikkaisia asukkaita. Tapahtumissa on kuultu asiantuntijapuheenvuoroja keskustelun virikkeinä. Aalto-yliopiston rooli hankkeessa on ollut kandidaatintutkielmat, joiden kautta saatiin keskusteluun mukaan myös yritysmaailmaa.
Yliopistokeskus antoi kandidaateille palkkiot tutkielmista. Ideat aiheisiin saatiin hankkeen työntekijöiltä.
“Tämä aineisto täydentää projektiamme hienosti. Tutkielmista käy ilmi, että yrityksillä on aika iso vastuu kestävyysasioissa. Esimerkiksi biohajoavien pesuaineiden kulutus ei ole lähtenyt kauppiaiden mukaan nousuun juuri siksi, että enemmän vaikuttaa hinta ja tuotteiden esillepano. Yrityksillä on iso vastuu tuoda näitä näkökulmia esille.”
Löydöksiä käytetään jatkossa työpajoissa ja paneeleissa hyödyksi. Jokainen MATKA-hankkeen työpaja rakentuu edellisten pohjalle. Hanke alkaa syksyllä 2026 koota erityisesti vapaa-ajanasukkaille ja kunnille suunnattua raporttia, joka kokoaa yhteen hankkeen aikaisia havaintoja ja tuloksia.
Lisätietoja:
Manu Rantanen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, +358 (0)44 525 5890, manu.rantanen@helsinki.fi