Viides- ja kuudesluokkalaisten viikoittainen tiedekerho on osa yliopistokeskuksella tehtävää tiedekasvatusta.
Biologiaa, arkeologiaa, avaruutta ja dinosauruksia. Näitä ja monia muita aiheita tutkitaan ja ihmetellään torstai-iltapäivisin Mikkelin yliopistokeskukseen tiloissa toimivassa tiedekerhossa.
Mikkelin Päämajakoulun 5.–6.-luokkalaisille suunnattu tiedekerho on osa yliopistokeskuksen järjestämää tiedekasvatusta. Kerho on koululaisille maksuton, ja se järjestetään Harrastamisen Suomen mallin mukaisesti koulupäivän yhteydessä.
– Tiedekerhossa tehdään erilaisia tiedekokeita ja testailuja ja tutustutaan erilaisiin ilmiöihin, kertoo toinen kerhon ohjaajista, Xamkin yhteisöpedagogiikan opiskelija Heidi
Immonen.
Immonen ja toinen kerhon ohjaaja, Xamkin yhteisöpedagogiikan opiskelija Viivi
Honkanen, ovat suunnitelleet myös kerhojen sisällöt ja toteutuksen. Teemat vaihtuvat viikoittain.
– Lapset saavat myös toivoa aiheita, joita he haluaisivat käsitellä, Honkanen sanoo.
Toiminnallista ja rentoa tekemistä
Tiedekerhot tarjoavat lapsille tilaisuuden oppia tiedettä toiminnallisesti ja kokeilemalla.
Kerhotilana toimii luokkatila Lönnrotinkatu 5:ssä. Tilassa on käytettävissä muun muassa mikroskooppeja, petrimaljoja, pipettejä ja erilaisia tarvikkeita kokeiden tekemiseen.
Kerhoon osallistuu pienehkö ryhmä, alle kymmenen lasta, mikä mahdollistaa ohjaajien mukaan aktiivisen osallistumisen.
– Teemme kerhossa paljon käytännön tehtäviä, kuten ryhmätöitä. Teorian sijaan tekeminen on toiminnallista ja rentoa , Heidi Immonen sanoo.
Kerhoon kuuluu myös mahdollisia vierailuja esimerkiksi kirjastossa ja muissa tiedekasvatukseen sopivissa paikoissa.
Hyödyllisiä oppeja
Ohjaajien mielestä tiedekasvatus on tärkeää, sillä se opettaa lapsille ja nuorille monenlaisia hyödyllisiä taitoja.
– Tieteen aiheiden ymmärtäminen kasvattaa luovuutta, päättelykykyä ja ongelmanratkaisutaitoja. Jos oppii tiedettä jo nuorena, siitä voi olla hyötyä myös tulevaisuudessa ja mahdollisesti työelämässäkin, Heidi Immonen pohtii.
Kerhot tukevat laajempaa tiedekasvatuksen tavoitetta: ne innostavat lapsia tutkimaan, kysymään ja ymmärtämään maailmaa monipuolisesti.
– Kiinnostus kaikenlaiseen ihmettelyyn kasvaa, ja oppii myös uteliaisuutta maailmaa kohtaan, Viivi Honkanen lisää.
Kerho työllistää opiskelijoita
Myös tiedekerhon ohjaajat ovat osittain oppimassa uutta.
Heidi Immonen opiskelee yhteisöpedagogiikkaa kolmatta vuotta, Viivi Honkanen neljättä vuotta. Molemmat olivat Mikkelin yliopistokeskuksessa kesätöissä, jonka aikana he ohjasivat muun muassa tiedetyöpajoja lasten ja nuorten Hulivilikarnevaali-tapahtumassa. Kesätyön jälkeen heille tarjottiin työtä tiedekerhon ohjaajina.
– Tiede on aina kiinnostanut minua, ja olen innoissani, että saan vetää tiedekerhoa. Teen nyt myös opinnäytetyötä tiedekasvatuksesta, mikä tukee myös ohjaustyötä, Heidi Immonen kertoo.
– Tiedekerhossa oppii itsekin erilaisista mielenkiintoisista aiheista, joita käsittelemme, Viivi Honkanen lisää.
Tiedekerhojen ohjaaminen on opiskelijoille palkallista työtä. Honkasen mukaan opiskelijoilla raha on usein kiven alla, joten palkka tuo isoa helpotusta. Palkkatöitä ei ole opiskelijoille Mikkelissä liikaa tarjolla.
– Itse en myöskään ole ennen ohjannut lasten kerhoa, joten tämä on hyvää oppia myös siihen. Kaikenlaisesta työkokemuksesta on hyötyä, Viivi Honkanen toteaa.
Teksti: Elina Jäntti
Kuvat: Ulla Jurvanen