Mikkelin yliopistokeskuksessa on nähty muun muassa kovaa kehitystä julkaisujen määrässä ja selvitty kohtalon vuosista.
Alkuvuonna 2024 tulee kuluneeksi 20 vuotta Mikkelin yliopistokeskuksen perustamisesta.
Pääsihteeri Matti Malinen katselee kulunutta kahta vuosikymmentä tyytyväisenä. Niiden aikana Mikkelin yliopistokeskuksessa on otettu paljon kehitysaskeleita ja luotu useita menestystarinoita.
– Muun muassa tieteellisten julkaisujen kehitys on ollut kovaa.
– Olemme onnistuneet kehittämään strategista tekemistä rakentamalla muun muassa tiedekasvatuksen Tiedepolkua Mikkeliin.
– Myös kilpailussa rahoituksesta on pärjätty kohtuullisen hyvin, Malinen luettelee.
Päämäärätietoista työtä
Pohja hyvälle kehitykselle on ollut päämäärätietoinen työ korkeakoulutuksen edistämiseksi. Se alkoi Mikkelissä jo ennen yliopistokeskuksen perustamista.
Ensimmäinen tärkeä etappi oli, kun vuonna 1980 Mikkelissä aloitti toimintansa ensimmäinen yliopistotoimija, Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus.
– Sitä edelsi aluepoliittinen keskustelu ja työ sen eteen, että Mikkeliin tarvitaan yliopistotason koulutusta.
1980- ja 1990-luvuilla sekä 2000-luvun alussa Mikkelissä aloitti lisää eri yliopistojen yksiköitä. Ne toimivat kuitenkin erillään, kunnes alkoi keskustelu siitä, voitaisiinko toimintoja koota isommaksi yhteiseksi kokonaisuudeksi.
– Eduskunnassa tehtiin aloite ja kirjallinen kysymys eduskunnalle yliopistokeskusten perustamisesta. Kuusi paikkakuntaa valikoitui yliopistokeskuspaikkakunniksi, Mikkeli niiden joukossa.
Sopimus Mikkelin yliopistokeskuksen perustamisesta allekirjoitettiin Mikkelissä helmikuussa 2004.
Parempaa tutkimusta
Vuonna 2010 Suomessa astui voimaan uusi yliopistolaki, jonka myötä yliopistojen toimintaa ohjattiin enemmän yliopistojen perustehtäviin eli tutkimukseen ja koulutukseen. Laki vaikutti myös Mikkelin yliopistokeskuksen toimintaan.
– Aiemmin meillä oli täällä enemmän täydennyskoulutusta. Iskuja koettiin, mutta aloimme vahvistaa perustehtävien tekemistä.
Tutkimuksen tekemisen pohja vahvistui. Se on näkynyt Mikkelissä toimivien eri yliopistojen tuottamien julkaisujen määrässä.
Yliopistojen menestystä tarkastellessa katsotaan pitkälti julkaisujen määrää, eli sitä, minkä verran julkaistaan tieteellisiä artikkeleita.
– Mikkelissä tieteellisten artikkeleiden määrät ovat vuodesta 2011 vuoteen 2023 lähes tuplaantuneet, vaikka samaan aikaan henkilöstön määrä on suhteessa vähentynyt. Se kertoo aika paljon siitä, että tutkimuksen tekemisen taso ja laatu ovat parantuneet.
Talkoohenki pelasti
Vuosia 2015–2016 Matti Malinen kutsuu vaaran vuosiksi. Tuolloin yliopistojen rahoitusta vähennettiin reilusti ja kaikissa kolmessa Mikkelissä toimivassa yliopistossa käytiin isot yt-neuvottelut.
– Pidän sitä aikaa vaaran vuosina, jolloin pelkäsin, että yliopistokeskuksen kokonaisuus alkaa murentua.
Tilanteesta päästiin kuitenkin yli hyvän talkoohengen ansiosta.
– Keräsimme vuonna 2016 silloisen kaupunginjohtajan Timo Halosen kanssa rahoitusta, jolla saatiin yliopistoihin neljä avainvakanssia. Monia tahoja lähti talkoisiin vahvistamaan tutkimuspohjaa, muun muassa Mikkelin kaupunki, Suur-Savon Osuuskauppa ja Suur-Savon Osuuspankki.
Vuosien varrella yliopistotoiminnan kartta on karsiutunut monissa kaupungeissa, mutta ei Mikkelissä.
Optimistisesti tulevaisuuteen
Tänä talvena Mikkelin yliopistokeskuksessa päivitetään uutta strategiaa. Eri yksikköjen yhteisestä tekemisestä on tullut suunnitelmallisempaa.
– Se kertoo siitä, että uskoa tekemiseen on. Tulevaisuudesta on aika optimistinen ja luottavainen näkemys, Matti Malinen sanoo.
Politiikassakin on nähty yliopistokeskusten tärkeys. Vuona 2022 Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Mikkelin yliopistokeskukselle lisärahoitusta kestävän talouden toimenpidekokonaisuuteen, jolla on saatu pohjustettua muun muassa vesiteknologian diplomi-insinöörikoulutuksen yritysyhteistyötä.
– Vaikka rahoitus oli tavallaan onnenkantamoinen, on sen ansiosta pystytty tarttumaan tärkeisiin aiheisiin, Malinen toteaa.
Mikkelin yliopistokeskuksen rahoituspohja on ylipäätään melko monipuolinen ja kilpaillun rahoituksen osuus on isompi kuin yliopistoilla keskimäärin. Reilu puolet rahoituksesta tulee valtiolta yliopistojen perusrahoituksesta, 12 prosenttia rahoituksesta tulee EU:n rakennerahastoista, 12 prosenttia muun muassa säätiöltä ja rahastoilta ja pieni prosenttiosuus Mikkelin kaupungilta.
Entistä monitieteisempi
Tulevaisuudessa tavoittena on, että MUC on entistä monitieteisempi toimija ja siellä tehdään entistä enemmän yhteisiä projekteja.
Matti Malinen muistuttaa, että yliopistojen tuottama tutkittu tieto parantaa omalta osaltaan alueen elinvoimaa, sillä toimijoiden osaamisalat pohjautuvat Etelä-Savon alueen tärkeisiin painopisteisiin.
– Yliopistojen päätehtävä on tuottaa tutkittua tietoa. Tulokset eivät heti näy ulkopuolisille konkreettisesti, sillä toiminnan aikajänne on pitkä ja tulokset mitataan vuosissa.
Yliopistojen vaiheita Mikkelissä ja Mikkelin yliopistokeskuksessa
1980 Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus aloittaa
1988 Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus aloittaa
1989 Helsingin kauppakorkeakoulun BBA -ohjelma käynnistyy (BScBA vuodesta 2020)
1990 Helsingin yliopiston Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos aloittaa
2002 Lappeenrannan teknillinen yliopisto aloittaa
2003 Kuopion yliopisto aloittaa
2004 Mikkelin yliopistokeskus perustetaan
2007 Kuopion yliopiston Nuorisokasvatuksen ensimmäiset (ja ainoat) maisterit valmistuvat
2010 UEF toiminnot siirtyvät LUT:lle
2013 Luomuinstituutti perustetaan
2015 Valtiontalouden säästöt – kolmen yliopiston irtisanomisia
2016 LUT-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkimuspohjan vahvistaminen alueellisella yhteistyöllä
2023 LUT vesitekniikan DI-ohjelma käynnistyy
Teksti: Elina Jäntti
Kuvat: Mikkelin yliopistokeskuksen arkisto