Mikkelin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pirjo Siiskonen tuntee 20-vuotiaan Mikkelin yliopistokeskuksen hyvin syntyajoista lähtien. Hän toivoo, että yliopistokeskukset saisivat itsensä nykyistä paremmin näkyviin.
– Yliopistokeskukset ovat hyvä ja toimiva malli, mutta ongelmana on näkyvyyden puute. Valtiotieteen tohtori Pirjo Siiskonen, tuolloin vielä lisensiaatti, tuli Mikkeliin vuonna 1989 Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen ja sittemmin Ruralia-instituutin johtajaksi. Urapolku vei hänet lopulta 2013 perustetun Luomuinstituutin johtajaksi, josta hän jäi neljä vuotta myöhemmin eläkkeelle.
– Olen hyvin tyytyväinen ajasta, jonka sain työskennellä Mikkelin tiedemaailmassa. Koko ajan oli eteenpäin menemisen meininki, toteaa nykyisin Mikkelin kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimiva Siiskonen.
Kun yliopistokeskukset perustettiin Suomeen vuonna 2004, oli Mikkelissä vankka pohja jo valettuna.
Kaupungissa toimivat tuolloin Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, Helsingin yliopiston alaisina Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus sekä Mikrokuvaus- ja konservointilaitos ja myös Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun toimintoja.
– Näille perustuksille oli mahdollista luoda yliopistokeskus. Ilman niitä sitä ei olisi syntynyt.
Siiskonen sanoo, että Mikkelille oli tärkeää päästä mukaan siihen kaupunkikuusikkoon, joka sai yliopistokeskusstatuksen ja -oikeudet. Mikkelin lisäksi joukossa olivat Seinäjoki, Kajaani, Kokkola, Lahti ja Pori.
– Mikkelissä se, ettei täällä ollut omaa yliopistoa koettiin puutteeksi, mutta yliopistokeskus on sopiva malli tämän kokoluokan kaupunkiin. Siiskonen toivookin, että yliopistokeskusten kehittäminen saisi enemmän näkyvyyttä julkisessa keskustelussa ja päättäjien parissa.
– Näkyvyyttä pitää olla enemmän. Mikkelissä voisimme ottaa kehittämiskohteeksi maisteriohjelman, joka olisi tarpeen Aalto-yliopiston -kandiohjelman jatkeeksi.
Merkittävä askel otettiin vuonna 2006, jolloin vihittiin käyttöön Mikkelin yliopistokeskuksen uudet toimitilat Lönnrotinkadulla. Siiskonen toteaa, että yhteenkuuluvuuden ja yhteistyön kannalta oli merkittävää, kun toimintoja saatiin koottua Lönnrotinkadun kampukselle. Myös Pursialassa ja Sammonkadun Tuma-talossa sijaitsee yliopistokeskuskokonaisuuteen kuuluvia yksikköjä.
Yksi virstanpylväs oli myös Luomuinstituutin perustaminen vuoden 2013 alussa. Näin yhdistyivät Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen luomutoiminnot Mikkelissä, ja Luomuinstituutista tuli valtakunnallinen toimija.
Yliopistokeskuksen merkityksen Mikkelille ja Etelä-Savolle Siiskonen näkee hyvin suurena. Sen myötä on mahdollista kehittää aluetta ja sen yritystoimintaa tutkittuun tietoon perustuen.
– Meillä on Mikkelissä läsnä kolme maamme johtavaa yliopistoa eli Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja LUT-yliopisto. Yhteistyö sinällään on toimivaa, mutta mahdollisuuksia olisi enemmän kuin on osattu käyttää.
Siiskonen toivoo, että yliopistokeskuksen koko osaaminen Mikkelissä ja maakunnassa saataisi yhä paremmin käyttöön. Hän muistuttaa, että Aalto-yliopiston kansainvälinen BScBA –koulutusohjelma tarjoaa joka vuosi yli 80 aloituspaikkaa yliopistollisissa tutkinto-opinnoissa.
– Alueen yritykset voisivat nykyistä enemmän hyödyntää näitä kansainvälisen liiketoiminnan yliopisto-opiskelijoita. Näitä nuoria tulisi saada kiinnittymään eteläsavolaisiin yrityksiin.
Teksti: Tapio Honkamaa
Kuva: Mikkelin kaupunki