Kategoria: Ajankohtaista

Mikkelin Tieteen päivillä mielenkiintoisia luentoja, julkistuksia ja URSAN planetaarionäytöksiä

 Mikkelin Tieteen päivien 22.-23.2.2023 ohjelma on julkistettu. Tieteen päivien teemana on alku ja luvassa on mielenkiintoisia luentoja muun muassa Etelä-Savon kalliomaalauksista, Astuvan akasta Tuukkalan emäntään, Päämajakaupungista sekä kiertotaloudesta ja vedenpuhdistuksesta. URSA tuo Mikkeliin liikkuvan planetaarion ja tapahtumassa julkistetaan Tieteenkesyttäjä 2023, Tieteenkesyttäjä juniori sekä annetaan tunnustus ansioituneelle 9. luokan oppilaalle. Lapsille järjestetään perinteinen tiedesatutunti pääkirjastolla, jossa satuja lukee pedagoginen suunnittelija Pekka Hytinkoski Ruralia-instituutista.

 Ohjelma on mielenkiintoinen ja monipuolinen – kaikille löytyy jotain. Useissa sessioissa on vahva kytkös Etelä-Savon alueen historiaan tai nykyhetkeen. Myös alueen kärkiteemat; vesi ja ruoka ovat esillä puheenvuoroissa. Erityisen ilahtuneita olemme siitä, että saamme URSAn mukaan tapahtumaamme. Heidän planetaarionäytöksensä on hieno elämys, joka tarjoaa ajanmukaisen käsityksen maailmankaikkeudesta, Mikkelin Tieteenpäivien ohjelmasta vastuussa oleva asiantuntija Ulla Jurvanen Mikkelin yliopistokeskuksesta kertoo.

Tieteen päivien puheenvuorot ovat ajankohtaisia ja teemoja pyritään käsittelemään laaja-alaisesti ja selkeästi, niin että ne avautuvat eri-ikäisille kuulijoille. Sessioita järjestetään yliopistokeskuksen auditoriossa, pääkirjaston Mikkeli-salissa sekä Mikkelin lukiolla.

Tieteen päivät on kaikille avoin ja maksuton tapahtuma, jossa eri alojen tutkijat ja asiantuntijat kertovat yleistajuisesti ja laaja-alaisesti tieteestä ja tutkimuksesta sekä tieteen mahdollisuuksista.

Mikkelin Tieteen päivät järjestetään yhteistyössä Mikkelin yliopistokeskuksen, Mikkelin kaupungin, Luonnonvarakeskuksen, Mikkelin Seutukirjaston, Mikkelin lukion, Urheilupuiston yläkoulun sekä vuosittain vaihtuvien yhteistyötahojen kesken.

Tutustu ohjelmaan ja tule mukaan seuraamaan keskusteluja paikan päälle. Puheenvuoroja voi kommentoida ja puhujille voi esittää kysymyksiä.

Lisätietoja:

Mikkelin Tieteen päivät käynnistyvät ke 11.1.2023

Mikkelin Tieteen päiviä vietetään tammi- ja helmikuussa 2023. Viikolla 2 järjestetään pilottisessio Helsingin Tieteen päivien yhteyteen aiheesta ”Liiketoiminnan uusi tulevaisuus?”.
Sessio järjestetään Mikkelin yliopistokeskuksen auditoriossa keskiviikkona 11.1.2023 klo 15.00-16.45 ja se striimataan suorana osaksi Helsingin Tieteen päivien ohjelmaa.
Session tiedot:
Maailma muuttuu ja toimintaympäristö sen myötä. Uusia toimialoja syntyy jatkuvasti. Tämä vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen. Session puheenvuoroissa tarkastellaan muutosta eri suunnista. Miltä tulevaisuus näyttää kauppatieteiden näkökulmasta?
Session juontaa Mikkelissä toimivan Aalto-yliopiston yksikön opiskelija Matias Rikka ja se striimataan Mikkelin yliopistokeskuksen auditoriosta.
”Ei ole liiketoiminta kuin ennen”
Yrittäjyyden professori, KTT Henri Hakala, LUT-yliopiston kauppakorkeakoulu, Mikkelin yliopistokeskus
”Uudet vihreät toimialat – ratkaisuja viheliäsiin ongelmiin?”
Yliopistotutkija, KTT Taneli Vaskelainen, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Mikkelin yliopistokeskus
”Metaversa: The beginning of a New World?”
Postdoctoral Researcher Lobna Hassan, Visiting faculty of Aalto University, The Bachelor’s Programme in International Business, Mikkeli University Consortium
Saman viikon aikana Tieteen päiviä vietetään Helsingin ja Mikkelin lisäksi myös Turussa, Jyväskylässä ja Rovaniemellä. Rinnakkaisista tapahtumista lähetetään verkon välityksellä ohjelmaa kaupungista toiseen.
Varsinaisia Mikkelin Tieteen päiviä vietetään 22.-23.2.2023 ja ohjelma julkaistaan tammikuun alussa.
Tieteen päivien sessiot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.
Tervetuloa!

Yliopistojen on kehitettävä työelämäyhteistyöhön kannustavaa toimintakulttuuria ja lisättävä vuorovaikutusta toimijoiden välille

Mikkelin yliopistokeskukseen kuuluvat toimijat selvittivät, miten yliopistojen ja alueen yhteistyötä voitaisiin kehittää elämänlaajuisen oppimisen näkökulmasta. Elämänlaajuinen oppiminen määritellään siten, että oppimista voi tapahtua missä vain, ei ainoastaan järjestetyissä opiskelutilanteissa.

– Yliopistojen on kehitettävä työelämäyhteistyöhön kannustavaa toimintakulttuuria ja lisättävä vuorovaikutusta toimijoiden välille, avaa pääsihteeri Matti Malinen selvityksen tuloksia.

Mikkelin yliopistokeskuksen toimijoilla (Aalto, HY, LUT) on tarve lisätä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa ja selkeyttää Mikkelissä olevien yliopistoyksiköiden keskinäisiä rooleja yritysyhteistyöhön liittyen. Yritysrajapinnassa tapahtuvaa oppimista halutaan myös edistää.

– Yritysten tärkeimmät tavoitteet korkeakouluyhteistyössä ovat uusien työntekijöiden löytäminen, uuden teknologian tai osaamisen hyödyntäminen ja oman innovaatiotoiminnan kehittäminen. Matalan kynnyksen lähipalvelu nähdään ensiarvoisen tärkeänä, Malinen jatkaa.

Suomen yrittäjien tekemän pk-barometrin mukaan eteläsavolaiset yrittäjät ovat kärkipäässä, mitä tulee yhteistyön korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Yliopistoyksiköiden ja yrittäjien yhteistyö toimii hyvin, mutta järjestelmällisyyttä ja säännöllisyyttä esimerkiksi tapaamisten järjestämisessä on kehitettävä. Luottamuksellisten keskustelujen käymiseksi yrittäjien ja yliopistohenkilöstön pitäisi oppia tuntemaan toistensa toiminta, tarjonta ja osaamisen vahvuudet ja heikkoudet.

Etelä-Savon maakunnan elinvoimaisuuden ja myönteisen mielikuvan lisäämiseksi koulutusorganisaatioiden yhteistyö on tärkeää.

– Yhteistyö koulutusorganisaatioiden, alueen elinkeinotoimijoiden ja yrittäjien kanssa osaamisekosysteemissä tuo yhdessä sellaista osaamista, jota yksittäinen toimija ei pysty tuottamaan, pääsihteeri Malinen painottaa.

Hankkeen raportti on luettavissa täältä

 

Lisätietoja:

Lifewide learning Etelä-Savo -selvityshanke (1.8.2021 – 31.7.2022) oli kolmen Mikkelin yliopistokeskuksessa toimivan yliopiston selvityshanke. Tavoitteena oli löytää kehittämiskohteita lisätä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa, selkeyttää Mikkelissä olevien yliopistoyksiköiden keskinäisiä rooleja yritysyhteistyöhön liittyen sekä edistää yritysrajapinnassa tapahtuvaa oppimista. Selvityshanketta rahoitti Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta.

Kuva: Pihla Liukkonen, Kontrastia

Mikkelin yliopistokeskus terävöittää rooliaan aluekehittäjänä: Vesi ja ruoka pysyvät tekemisen keskiössä

Kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mikkelin yliopistokeskuksen, MUCin, yksiköistä löytyy laaja osaaminen ja tutkimustyökaluja Etelä-Savon maakunnan kehittämiseen. Tahtotila tuoda lisäarvoa aluekehitykseen on vahva.

MUCin yksiköissä työskentelee liki 200 asiantuntijaa vierailijoineen, ja opiskelijoitakin on yhteensä noin 250. Opiskelijamäärä kasvaa ensi vuonna, kun Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto (LUT) aloittaa vesiteknologian maisteritutkinnon Mikkelissä.

”MUCin strategian mukaisesti kaikki, mitä teemme liittyy kestävään kehitykseen eli tuemme kestävää muutosta, kestävää liiketoimintaa ja kestävästi toteutettavaa digitaalista kehitystä”, MUCin pääsihteeri Matti Malinen linjasi, kun yliopistokeskuksen väki kokoontui yli kahden vuoden koronatauon jälkeen yhteen pohtimaan uusia tutkimusavauksia.

Tutkimus tukee kehittämistä

Etelä-Savon maakunnan strategiset kärjet ovat puhdas vesi, ruoka ja metsä. Niihin liittyvät tutkimus on kuulunut jo vuosikymmeniä MUCin yksiköiden tekemisen ytimeen.

”Suomessa on paljon puhdasta vettä. Kuvitellaan, että myös siihen liittyvää tutkimusta olisi paljon. Kuitenkin esimerkiksi veden merkityksestä elintarviketuotannossa puuttuu tietoa. Kun vedensaanti on helppoa, sitä käytetään paljon. Esimerkiksi kauramaidon valmistuksessa vettä kuluu paljon. Tarvitaan lisää tietoa siitä, miten vettä voidaan kierrättää ja puhdistaa prosessien eri vaiheissa”, professori Mari Kallioinen-Mänttäri LUTista muistutti.

Hän kuvasi viime kesän näyttäneen, miten ilmastonmuutos vaikuttaa jo Euroopassakin maanviljelykseen ja esimerkiksi joet kuivuivat niin, ettei niitä pitkin voinut enää kuljettaa rahtia entiseen tapaan.

Myös Luonnonvarakeskuksen (LUKE) professori Pasi Rikkonen muistutti, että ilmastonmuutoksen myötä ruoan saatavuuteen kohdistuu uusia haasteita.

”Kuluneena kesänä Etelä- ja Keski-Eurooppaa koettelivat helteet ja kuivuus, ja Ukrainan kriisi näytti, minkälaisia haasteita elintarvikemarkkinoihin kohdistuu. Tarvitaan ratkaisuja, joilla taataan ruoan omavaraisuus Suomessa. Oman haasteensa tuo keskittämiskehitys. Esimerkiksi maidontuotantoa on kasvatettu kannattavuutta tavoiteltaessa niin suuriksi yksiköiksi, että se voi olla jo riski kriisiaikoina, kun pitää voida varmistaa ruokaturvaa.”

Globaalia ruoantuotantoa urallaan tutkinut professori Juha Helenius Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista herätteli, että muuttuvissa oloissa suomalaisten pitää tehdä se, mitä pystymme tekemään.

”Vesi ei enää ole itsestäänselvyys meillekään. Meidän on myös pystyttävä jakamaan sitä ja ruokaa. Emme voi enää luottaa siihen, mihin luotimme aiemmin maanviljelyksessä. Vedestä voi tulla merkittävämpi resurssi kuin mitä öljymaiden öljy on ollut niille.  Vettä käyttävien tuotannonalojen, kuten elintarviketeollisuuden, on sopeutettava yksikköjensä koot ja siis vedenkäyttönsä paikallisten vesivarojen mukaisiksi.”

Kestäviä tapoja hyödyntää luonnonvaroja

Mikkeliläisen luomuosaamisen varaan aikanaan perustetun Luomuinstituutin johtaja Sari Iivosen mukaan luomutuotanto kuvastaa puhdasta ympäristöä. Luomubrändi on hyvinkin tunnettu maailmalla.

”Suomen luomutuotteiden vienti kaksinkertaistui viimeisen viiden vuoden aikana. Erityisesti luomuviljan vienti kasvaa. Voisimme kuitenkin tehdä paljon enemmän. Meillä on myös maailman suurimmat metsäalueet sertifioitu luomuksi. Viemme niiltä alueilta jo paljon metsämarjoja, mutta voisimme vielä paljon enemmänkin. Etelä-Savossa olemme varsin hyviä myös luomuvihannesten tuotannossa.”

Ruralia-instituutin tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen nosti esille, miten tärkeää on järjestää toimintoja alueellisesti kestävästi.

”Pitää miettiä, mitä ovat pienten ja isojen yksiköiden edut. Eteläsavolaiset yritykset ovat tosi pieniä. Miten autamme pieniä yrityksiä kehittymään ja tekemään yhteistyötä, jotta ne voivat saavuttaa tavoitteensa. Tämä on tärkein asia, kun jalkautamme strategioita käytäntöön.”

Yksi Ukrainan sodan esille tuomista maanviljelyksen haavoittuvuuksista on lannoitteiden saatavuus kaikissa oloissa. Mahdollisuuksia piilee vaikkapa kierrätyslannoitteissa. Kierrätyslannoitteisiin voidaan saada arvokkaita raaka-aineita esimerkiksi jäteveden puhdistusprosesseista ja elintarvikejalostuksen sivuvirroista.

”Mahdollisuuksia sivuvirtojen hyödyntämiseen on paljon, mutta tarvitaan säädöksiä ja strategioita, jotta kehittämisessä päästään eteenpäin”, Kallioinen-Mänttäri kuvasi.

Tarvitaan uusia ajattelumalleja

Juha Helenius näkee siirtomaakaudelle tyypillisiä piirteitä siinä, miten maatalouden alkutuotteet virtaavat maaseudulta metropolien läheisiin elintarviketehtaisiin ilman, että maaseudut saavat jalostuksesta lisäarvoa.  Suomen 16 ELY-keskusalueista vain kaksi, Uusimaa ja Etelä-Pohjanmaa, hyötyvät nykytilanteesta, muut ovat häviäjiä.

”Eteläsavolaisten maataloustuottajien tuotteet viedään pois maakunnasta mahdollisimman matalalla lisäarvolla. Iso kysymys onkin, miten jalostavat yritykset ja niiden tuoma elinvoima ja lisäarvo saadaan maakuntaan.” Ruoantuotannon keskittyminen liittyy myös lannoiteravinteiden kierrättämisen ongelmiin: ruoan mukana kulkevat lannoiteravinnevirrat ovat nyt yksisuuntaisia. Yksi korjausliike olisi tehdä jätevesien puhdistuslaitoksista aitoja kierrätyslaitoksia.”

Helenius ryhmineen on tutkinut ns. agroekologisia symbiooseja, jossa kierrätetään ravinteita ja joissa ruokaketjuna energiaomavaraisuus on korkea. Nämä ovat elintarvikeketjun ekoteollisia yhteenliittymiä, joihin perustuvassa ruokajärjestelmässä myös Etelä-Savosta tulisi paitsi alkutuotannon, myös jalostuksen ja paikallisen ruoan kulutuksen maakunta.”

Torsti Hyyryläinen puolestaan korostaa, että Etelä-Savossa kannattaa etsiä edelleen myös laajempia, systeemitason innovaatioita ja ratkaisuja.

”On tärkeää ajatella isosti, varautua muutoksiin ja monimutkaisten ongelmien ratkaisuun.”

Pasi Rikkonen toivoo näkevänsä alueen yritysten kasvavan.

”Nyt on aika rakentaa osaamista tukemaan kasvua ja uuden oppimiseen.”

MUCin tutkimusyksiköiden asiantuntijat ovat vakuuttuneita, että tutkijat voivat tehdä paljon nykyistä enemmän maakunnan kehittämisen eteen.

”Esimerkiksi Mikkelin uuden jätevedenpuhdistamon ympärillä on paljon mahdollisuuksia myös yrityksille. Meidät tutkijat kannattaa ottaa mukaan keskusteluihin ja kehitystyöhön.”

 

Lisätietoja: Matti Malinen, pääsihteeri, Mikkelin yliopistokeskus, matti.malinen@muc.fi, puh. 050 496 8981

TYÖELÄMÄ JA OPISKELIJAT KOHTAAVAT ENSIMMÄISTÄ KERTAA JÄRJESTETTÄVÄSSÄ MIKKELIN YRITYSAPPROSSA

Korkeakouluopiskelijoille suunnattu kaupunkisuunnistustapahtuma, Mikkelin YritysAppro, järjestetään keskiviikkona 5.10. Opiskelijat kiertävät eri yritysten ja organisaatioiden, pääosin toiminnallisia rasteja, klo 16–19. Tämän jälkeen osallistujille on luvassa yhteinen illanvietto DOM Mikkelissä, jossa mm. palkitaan rasteilla ansioituneet joukkueet. Tapahtumasta on tarkoitus luoda jatkumo tuleville vuosille.

Tapahtumalla halutaan edesauttaa opiskelijoiden ja työelämän kohtaamista sekä tehdä tunnetuksi Mikkelin alueen yrityksiä. Yritykset tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa osaavaa työvoimaa, ja mm. opinnäytetöillä on mahdollista ratkoa tutkimustiedon haasteita yrityksen kehittämisessä. Kun opiskelijat ja yrittäjät sekä yritykset tulevat tutuiksi jo opintojen aikana, on helpompi hahmottaa yhteistyön paikkoja, ja edistää työsuhteiden syntymistä valmistumisen jälkeen. Mikkelille, ja oletettavasti myös Mikkelin yritysten tulevien työvoimatarpeiden täyttämiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että täältä valmistuvat juurtuisivat Mikkeliin ja Mikkelin seudulle. Tapahtumaan on osallistumassa korkeakouluopiskelijoita Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta sekä Mikkelin yliopistokeskukseen kuuluvista LUT-yliopistosta sekä Aalto-yliopistosta.

Itse tapahtuman aikana opiskelijat kiertävät yritysten ja organisaatioiden rasteja, joilla toiminnallisten ja/tai tiedollisten tehtävien ohessa kukin taho tekee itseään tunnetuksi opiskelijoiden keskuudessa. Rastit sijaitsevat Mikkelin keskustassa tai sen läheisyydessä. Yrityksiä mukana on noin kolmisenkymmentä ja opiskelijoita odotetaan osallistuvan useampi sata. Opiskelijoiden osalta ilmoittautuminen päättyy tapahtuman alla, 2. päivä lokakuuta.

Sekä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n palvelujohtaja Mari Meriläinen, että tapahtuman tuottaja Saara Liukkonen ovat tyytyväisiä, että tällainen tapahtuma saadaan Mikkeliin ensimmäistä kertaa. Samalla, kun saadaan yrityksiä näkyvimmiksi opiskelijoiden keskuudessa, niin saadaan positiivista pöhinää lokakuisena keskiviikkoiltana Mikkelin keskustaan.

Yksi mukaan lähteneistä yrityksistä on Metatavu. Yrityksen toimitusjohtaja Jere Lauha kertoo, että totta kai he halusivat osallistua. Ihan jo sillä, että he haluavat tutustua opiskelijoihin sekä näyttäytyä mahdollisena tulevana työnantajana. Lisäksi on hienoa olla mukana tarjoamassa opiskelijoille jotain mukavaa tekemistä opiskelujen oheen.

Tapahtuman takana ovat Mikkelin yliopistokeskus, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Mikkelin kaupunki, Mikkelin Yrittäjät, Etelä-Savon Yrittäjät, Etelä-Savon kauppakamari, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Tapahtuman tuottaa SaaraLiu:n yrittäjä Saara Liukkonen.

 

Lisätietoja:

SaaraLiu/Saara Liukkonen                      Mari Meriläinen/Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

  1. 040 5020 583                                      p. 040 5479 716

saaraliu@saaraliu.fi                              mari.merilainen@mikseimikkeli.fi

Tieteen päiviä vietetään ensimmäistä kertaa samanaikaisesti eri kaupungeissa

Suomen suurin tiedetapahtuma Tieteen päivät järjestetään 11.–15.1.2023 Helsingissä. Saman viikon aikana Tieteen päiviä vietetään myös Turussa, Jyväskylässä, Mikkelissä ja Rovaniemellä. Rinnakkaisista tapahtumista lähetetään verkon välityksellä ohjelmaa kaupungista toiseen. Mikkelin Tieteen päivien pilottisessio järjestetään 11.1.23 klo 15.00-16.45 ja se striimataan suorana Helsingin Tieteen päiville. Session otsikko on ”Liiketoiminnan uusi tulevaisuus?”
Verkkolähetykset eri Tieteen päiviltä monipuolistavat tapahtumien ohjelmaa kaikissa kaupungeissa. Lasten yliopisto -toiminnan konkari Turun yliopisto lähettää lapsille sopivaa tiedeohjelmaa, kun taas vastuulliseen matkailuun erikoistunut Lapin yliopisto lähettää ohjelmaa matkailun alalta. Mikkelissä puhuttaa muuttuva liiketoiminta ja Jyväskylän yliopistossa keskustellaan yhteiskunnan ajankohtaisista kriiseistä. Helsingin Tieteen päivien runsaasta ohjelmakattauksesta löytyy monenlaista katseltavaa.
Samanaikaisilla Tieteen päivillä kokeillaan myös verkkolähetysten katselemista yhdessä. ”Koronapandemian aikana verkkoon siirtyneitä tiedetapahtumia seurattiin yksin kotona, mutta tulevana vuonna Tieteen päivien lähetyksiä keräännytään katsomaan yhdessä”, Tieteen päivien vastaava tapahtumatuottaja Mandi Vermilä toteaa.
Verkkolähetysten puhujille voi esittää reaaliaikaisia kysymyksiä ja keskustelua voi jatkaa verkkolähetyksen jälkeen paikallisesti. Eri kaupunkien Tieteen päivien ohjelmat on rakennettu siten, että ne tuovat uusia näkökulmia verkon välityksellä nähtäviin ohjelmakokonaisuuksiin.
Tieteen päiviä on järjestetty Helsingin ulkopuolella vuodesta 2011 alkaen. Rinnakkaisten tapahtumien järjestämistä kokeillaan nyt ensimmäistä kertaa. Niiden lisäksi tulevana vuonna järjestetään kaksipäiväisiä Tieteen päiviä Tampereella (20.1. ja 28.1.), Mikkelissä (22.–23.2.) ja Itä-Suomessa (Joensuussa 18.9. ja Kuopiossa 19.9.).
Tieteen päivien 2023 teema ja graafinen ilme julkistetaan Turun Kirjamessuilla 1.10.2022. Ohjelma julkistetaan Helsingin Kirjamessuilla 27.10.2022.
Tieteen päivien järjestelyistä Helsingissä vastaavat Tieteellisten seurain valtuuskunta, Suomen Kulttuurirahasto, Suomalainen Tiedeakatemia, Finska Vetenskaps-Societeten, Teknillisten Tieteiden Akatemia, Svenska Tekniska Vetenskapsakademien i Finland ja Tieteen tiedotus ry. Muissa kaupungeissa Tieteen päiviä järjestävät paikalliset yliopistot. Tieteen päiviä eri kaupungeissa tukevat Suomen Kulttuurirahasto ja Tieteen tiedotus ry.
Lisätietoja:
Mandi Vermilä
Vastaava tapahtumatuottaja
Tieteellisten seurain valtuuskunta
mandi.vermila(at)tsv.fi | 044 346 9492
Kuva: Pihla Liukkonen/Kontrastia

Kestävä vapaa-ajan asuminen hyödyttää Etelä-Savoa

Kestävän vapaa-ajan asumisen kehittäminen jatkuu Etelä-Savossa. Ruralia-instituutin juuri julkaiseman raportin aiheena on vapaa-ajan asuminen osana yhteiskunnallista muutosta sekä kehittämisen kohteena.

Kestävä monipaikkainen asuminen on moniulotteinen tutkimusteema. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Raportteja-sarjassa juuri julkaistu, Manu Rantasen ja Tuula Pihkalan toimittama, Aika lähteä mökille – Kestävän vapaa-ajan asumisen kehittäminen Etelä-Savossa -raportti on osa hankeyhteistyön pitkää jatkumoa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa. Julkaisun kirjoittajina on monipuolinen joukko niin suomalaisia kuin kansainvälisiä tutkijoita, jotka tuntevat aihetta syvällisesti. Laiturilla-seminaarissa Mikkelissä 17.6.2022 julkaistu raportti kuvaa hyvin Etelä-Savon vapaa-ajan asumisen kehittämistä koskevan yhteistyön laajuutta ja monipuolisuutta.

Kehittämisellä tarkoitetaan samaan suuntaan vaikuttavaa, verkostomaisesti toteutettua yhteistyötä kuntien, vapaa-ajanasukkaiden, tutkijoiden ja muun muassa yrittäjien kanssa. Etelä-Savoa kehitetään vapaa-ajan asumisen mallialueeksi, johon sillä on hyvät edellytykset. Yhteistyötä on syvennetty muun muassa kehittämällä yhteistä toimintamallia sekä jakamalla tietoa Laiturilla.fi-sivuston kautta.

Kunnat ovat keskeisiä toimijoita vapaa-ajan asumisen hallinnassa. Niiden roolia määrittää lähivuosina hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen, ja erityisesti pienemmillä paikkakunnilla tärkeään asemaan tulevat liikkuvat kansalaiset kehittämistoimijoina.

  • Vapaa-ajan asumisella on yhä kasvava merkitys monien kuntien elinvoimalle. On tärkeää, että niissä otetaan huomioon monipaikkaisuuden taloudellisten mahdollisuuksien lisäksi myös sen sosiaalisia ja ekologisia vaikutuksia ja mahdollisuuksia, toteaa projektipäällikkö Manu Rantanen Ruralia-instituutista.

Monipaikkaisuuden lisääntyminen on nostanut esiin uusia tarpeita saada aiempaa tarkempaa ja ajankohtaisempaa tietoa monipaikkaisuudesta. Digitaaliset aineistolähteet, kuten mobiili- ja sähkönkäyttötiedot antavat uudella tavalla tärkeää perustietoa monipaikkaisten asukkaiden liikkumisesta ja vapaa-ajanasuntojen käytön syklisyydestä.

Monipaikkaisuuskehityksen myötä vapaa-ajan asumisen ilmastopäästöjen merkitys nousee. Yksittäisten mökkien ja mökkeilijöiden ilmastovaikutukset voivat poiketa toisistaan merkittävästi, joten ekologisesti kestävän vapaa-ajan asumisen kehittämisen tulisi perustua erilaisten vapaa-ajan asumisen muotojen huomioimiselle.

Etelä-Savon kehittäminen kestävän vapaa-ajan asumisen ykkösmaakunnaksi edellyttää panostamista kestävyyden eri ulottuvuuksiin, joka edellyttää tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden vuorovaikutusta myös jatkossa.

Lue raportti

Manu Rantanen ja Tuula Pihkala (toim.): Aika lähteä mökille – Kestävän vapaa-ajan asumisen kehittäminen Etelä-Savossa. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti. Raportteja 217.

 

Lisätietoja

Manu Rantanen, projektipäällikkö
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
manu.rantanen@helsinki.fi
p. 044 5255 890

Uusi vesiteknologian maisteriohjelma alkaa Mikkelissä syksyllä 2023

Mikkelissä käynnistyvä tekniikan maisteriohjelma toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yrityselämän kanssa.

LUT-yliopisto käynnistää vesiteknologian diplomi-insinöörikoulutuksen Mikkelissä syksyllä 2023. Koulutus on ensimmäinen yliopiston järjestämä maisteriohjelma Mikkelissä.

”Vesitekniikan DI-ohjelman saaminen Mikkeliin on huomattava vahvistus Mikkelin yliopistokeskukselle. Kiitos kaikille tukijoille ja taustatyön tekijöille LUT-yliopistolta, Mikkelin kaupungilta ja kehitysyhtiö Mikseiltä. Tämä on hieno ponnistus, joka osoittaa, että yhteistyöllä saadaan asioita tapahtumaan”, Mikkelin yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen kiittelee.

LUT-yliopiston dekaani Riina Salmimies toteaa, että alueen toimijoiden yhteinen ponnistus mahdollistaa onnistumisen.

”LUTissa ollaan syvästi kiitollisia koulutuksen rahoittajille. Seuraavaksi yhteiseen maaliin potkimista tarvitaan, jotta osaajat työllistyvät Mikkelin seudulle ja vievät elinkeinoelämää eteenpäin”, Salmimies sanoo.

Myönteisen käynnistämisrahoituksen rahoituspäätöksen ovat jo tehneet Suur-Savon energiasäätiö, Suur-Savon Osuuspankki, Osuuskauppa Suur-Savo,  Mipro Oy, Operon Group Oy, LähiTapiola Savo-Karjala sekä Mikkelin yliopistokeskus. Mikkelin kaupunginhallitus käsittelee omaa rahoituspäätöstään 30.5.2022.

”Kaupungin vahva tahtotila on ollut korkea-asteen koulutuksen laajentaminen Mikkelissä. On hienoa mahdollistaa uuden koulutusalan avaaminen yhdessä alueellisten elinvoimatoimijoiden kanssa yhdellä kaupungin keskeisimmällä kehittämisalueella”, kaupunginjohtaja Timo Halonen sanoo.

LUT-yliopistolla toimii Mikkelissä kuusi professoria ja 25 tutkijaa. Lisäksi 10 tutkijan työ Lappeenrannassa sivuaa Mikkelissä tehtävää tutkimusta. Yhteensä erotustekniikan osastolla työskentelee noin 100 tutkijaa. Mikkelissä sijaitsevaan vedenkäsittelyinfraan on investoitu viime vuosina huomattavasti ja LUT on rakentanut Mikkeliin esimerkiksi Suomen moderneimmat fotobioreaktorit levätutkimukseen.

Erotustekniikan osastonjohtaja Mari Kallioinen-Mänttärin mukaan vesiteknologian osaajat ovat avainasemassa ratkaisemassa yhteiskunnalle elintärkeää kysymystä puhtaan veden riittävyydestä.

”Vedenpuhdistuksen lisäksi heillä on ymmärrys siitä, miten jäteveden sisältö saadaan puhdistusprosessien yhteydessä tuottamaan lisäarvoa. He tulevat siis näkemään jäteveden resurssina ja raaka-aineena”, Kallioinen-Mänttäri sanoo ja jatkaa:

”Mikkelissä teemme läheistä yhteistyötä vedenpuhdistuksen toteuttajan kanssa, mikä mahdollistaa opiskelijoille erinomaisen näkymän modernin teknologian hyödyntämismahdollisuuksiin.”

Koulutus tukee Blue Economy Mikkeli -kokonaisuutta. LUT on aktiivisesti mukana osaamiskeskus Blue Economy Mikkelin eteenpäin viemisessä erityisosaamisenaan jätevedenpuhdistusteknologiat, prosessisuunnittelu ja lietteen käsittely.

Aloituspaikkoja uudessa maisteriohjelmassa on noin 20. Koulutusohjelma on englanninkielinen ja opintoihin voivat hakea opiskelijat, joilla on jo alempi korkeakoulututkinto. Laajuudeltaan ohjelma on 120 opintopistettä. Opinnot toteutetaan läheisessä yhteistyössä paikallisen yrityselämän kanssa. Tavoitteena on, että opiskelijat tutustuvat yrityksiin ja niiden tarpeisiin jo opintojen aikana esimerkiksi harjoittelujen ja opinnäytetöiden kautta. Haku maisteriohjelmiin alkaa loppuvuodesta 2022.

Lisätietoja:

Mikkelin yliopistokeskuksen Päivänsäde 2022 on William Johnston – positiivisin muccilainen on Mirka Viitala

 

Mikkelin yliopistokeskus on julkistanut Päivänsäteen vuodelle 2022. Päivänsäde on William Johnston Mikkelin yliopistokeskukseen kuuluvasta Aalto-yliopiston International Business –kandidaattiohjelmasta. Johnston on ensimmäisen vuoden opiskelija ja hän toimii opiskelijajärjestö Probba ry:n hallituksessa tapahtumakoordinaattorina.

Päivänsäteen kriteereinä on, että valittava henkilö on hyvä yhteishengen luoja, reilu kaveri, sosiaalinen sekä iloinen ja avoin.  International Business –kandidaattiohjelman opiskelijat valitsevat Päivänsäteen keskuudestaan vuosittain ja Päivänsäde on perinteisesti julkistettu Flooran-päivänä.

  • William on ohjelmamme historian ainoa opiskelija, joka on täysin amerikkalainen ja jolla ei ollut aiempia yhteyksiä Suomeen ennen saapumistaan. Hän on Probban hallituksessa ja on myös aktiivinen vaihto-opiskelijatuutori. William on aina läsnä opiskelijatapahtumissa ja hän yllätti meidät hänen nopeasti paranevalla suomen kielellä, opiskelijajärjestö Probba ry:n puheenjohtaja Sebastian Koskinen kertoo.

Myös yliopistokeskuksen positiivisin muccilainen vuodelle 2022 on valittu. Tunnustus myönnettiin LUT-yliopiston Mikkelin Erotustekniikan osastolla työskentelevälle Mirka Viitalalle. Viitala tutkii työssään muun muassa Saimaan mikromuoveja.

  • Mirka Viitala on avulias ja hyväntuulinen työyhteisönsä jäsen, joka kohtaa ihmiset aidosti ja ystävällisesti. Hänellä on aikaa kuunnella. Hän osallistuu positiivisella mielellä yhteisiin tapaamisiin ja tapahtumiin. Hän on aktiivinen yhteisöllisyyden rakentaja yli yksikkörajojen, yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen kertoo valinnasta.

Positiivisen muccilaisen valintaa varten tehtiin kysely MUC-yhteisössä ja tunnustukset julkistettiin Mikkelin yliopistokeskuksen Flooran päivän tapahtumassa 13.5.2022.

 

Mikkelin yliopistokeskuksen Päivänsäde 2022 on William Johnston – positiivisin muccilainen on Mirka Viitala. Kuva: Ulla Jurvanen, Mikkelin yliopistokeskus.

Lisätietoja:

 

Flooran päivästä:  Flooran päivä on perinteinen akateeminen juhlapäivä, jota vietetään keväisin toukokuun 13. päivä. Ylioppilaiden kevätjuhlan päivämäärässä oli aluksi pientä vaihtelua, sillä vielä 1800-luvun alussa ylioppilaat juhlivat kevään tuloa aina toukokuun ensimmäisenä päivänä. Vuonna 1840 toukokuun 13. päivä, Floran päivä, nimettiin virallisesti ylioppilaiden kevätjuhlapäiväksi.  Vuoden 1848 Flooran päivän juhlinta on jäänyt pysyvästi Suomen historiaan. Juhla järjestettiin Kumtähden kentällä Toukolassa, ja sitä on pidetty jopa Suomen syntymähetkenä. Tilaisuudessa esitettiin ensi kerran J. L. Runebergin ja Fredrik Paciuksen Maamme-laulu. Yliopistoissa ja korkeakouluissa noudatetaan edelleenkin Flooran päivän akateemisia traditioita, jokaisessa omalla tavallaan. Mikkelin yliopistokeskuksessa tapahtuma pidettiin tänä vuonna virtuaalisena 12.5. Flooran päivän sattuessa Helatorstaille.

 

Mikkelin Tiedepäivillä julkistettiin tunnustuksia – Tieteenkesyttäjä 2022 on Juha Helenius, Tieteenkesyttäjä juniori on Antti Karonen, paras kandityö Jenni Ikoselle ja kunniamaininta Ville Hahlille

Mikkelin Tiedepäivillä julkistettiin tunnustuksia

– Tieteenkesyttäjä 2022 on Juha Helenius, Tieteenkesyttäjä juniori on Antti Karonen, paras kandityö Jenni Ikoselle ja kunniamaininta Ville Hahlille

Vuoden 2022 tieteenkesyttäjä on professori Juha Helenius. Hän toimii Ruralia-instituutissa Mikkelissä osana Helsingin yliopiston Kestävyystieteen instituutin tiimiä. Heleniuksen asiantuntemuksensa keskeiset alat, kuten kestävät ruokavaliot ja ruokajärjestelmät sekä kiertotalous maataloudessa, ovat vilkkaan yhteiskunnallisen keskustelun aiheita ja ovat keskeisessä asemassa ratkaisemassa globaaleja kestävyyshaasteita.

Professori Juha Helenius on koko uransa ajan ollut aktiivinen tiedekentän edustaja yhteiskunnallisella tasolla. Hän on ollut mukana lukuisissa haastatteluissa ja julkisissa paneelikeskusteluissa osallistuen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen.

  • Erityisen suurena ansiona pidetään professori Juha Heleniuksen taitoja avata tiedettä ja tieteellisiä käsitteitä. Professori Helenius on aktiivinen keskustelija monessa eri foorumissa. Tästä on osoituksena esimerkiksi hänen osallistumisensa Perheiden tiedepäivät -tapahtumaan, jossa hän vastasi lapsilta ja nuorilta tulleisiin tiedekysymyksiin, pääsihteeri Matti Malinen Mikkelin yliopistokeskuksesta kertoo valintaperusteista.

Tieteenkesyttäjä-tunnustus myönnetään vuosittain henkilölle tai henkilöille, jotka ovat ansiokkaasti tuoneet tiedettä julki helposti ymmärrettävässä muodossa.

Mikkelin Tiedepäivillä julkistettiin myös Tieteenkesyttäjä Juniori – tunnustus Mikkelin lukion opiskelija Antti Karoselle. Tunnustuksen kriteerinä on syvä intressi ja intohimo johonkin aiheeseen tai oppiaineeseen. Antti Karonen on lahjakas opiskelija erityisesti matemaattisluonnontieteellisissä aineissa ja kuuluu biologian olympiavalmennettaviin. Hänellä on nuoresta asti ollut kyky hahmottaa hankaliakin matemaattis-luonnontieteellisiä pulmia ja taipumus saada erilaisten ilmiöiden loogiset yhteydet nopeasti haltuun. Hän ei ole jättänyt uuden oppimista pelkän lahjakkuuden varaan vaan on osoittanut opinnoissaan suurta ahkeruutta ja määrätietoisuutta.

Tieteen päivillä julkistettiin myös Aalto-yliopiston International Business –kandidaattiohjelman paras kandidaattitutkielma 2022 teemalla ”Entrepreneurship and Innovation” opiskelija Jenni Ikoselle. Hänen kandidaatintutkielman aihe oli Kestävän kehityksen tavoitteiden integrointi suomalaisten startup-yritysten tuotekehitysprosessiin. Ohjaaja Mikko Pynnösen mukaan työn laatu ja syvyys vastaavat pro gradu -tutkielman tasoa yrittäjyyden alalla. Ikonen teki tutkimustyönsä itsenäisesti ja haastatteli kiinnostavia ja ajankohtaisia suomalaisia startup-yrityksiä tutkimustaan varten.

  • Tutkimus keskittyy innovaatioprosesseille keskeiseen tuotekehitykseen ja yhdistää teemaan lisäksi kestävän kehityksen tavoitteet. Tämä liittää tutkielman kansainvälisesti kasvussa olevaan ajankohtaiseen akateemiseen tutkimukseen yrittäjyyden ja innovaation alalla tuoden uusia ja mielenkiintoisia näkemyksiä käynnissä olevaan keskusteluun, tutkielman ohjaajana toiminut professori, KTT Mikko Pynnönen LUT-yliopistosta sanoo.

Kandidaattitutkielmaprosessiin osallistui kaikkiaan 76 opiskelijaa. Ohjaajien antamien ehdotusten perusteella lopullisen valinnan tekivät ohjelmajohtaja Joan Lofgren ja suunnittelija Mari Syväoja.

Tieteenkesyttäjä 2022 professori Juha Helenius

Mikkelin Tiedepäivillä annettiin myös kunniamaininta Urheilupuiston yläkoulun oppilaalle Ville Hahlille. Koulussa erinomaisesti menestynyt 9C-luokan oppilas Ville Hahl on kiinnostunut monipuolisesti eri oppiaineista ja tieteenaloista ja hänellä on kyky lähestyä ongelmia eri näkökulmista ja keskustella niistä rakentavasti.

Lisätietoja:

 

Mikkelin Tiedepäivät on suurelle yleisölle suunnattu maksuton tapahtuma, jossa eri alojen tutkijat kertovat yleistajuisesti ja laaja-alaisesti tieteestä ja tutkimuksesta sekä tieteen mahdollisuuksista. Pääorganisaattorina toimii Mikkelin yliopistokeskus yhteistyössä Luonnonvarakeskus Luken, Mikkelin kaupungin, Mikkelin seutukirjaston, Mikkelin lukion sekä Urheilupuiston yläkoulun kanssa. Myös Metsäkeskus ja Sodan ja rauhan keskus Muisti ovat mukana toteuttamassa vuoden 2022 tapahtumaa.