Kultahampainen huippukokki Kozeen Shiwan on mukana International Mikkeli Day IMD -tapahtumassa kauppakeskus Stellassa torstaina 9.11.2023. Shiwan kertoo elämästään ja kokemuksistaan Suomessa sekä pitää ruokademon Master Chef -ohjelmassakin tutuksi tulleesta kuningasperunastaan klo 14-15.
Lisäksi tilaisuudessa julkistetaan Kansainvälinen mikkeliläinen 2023 ja ohjelmassa on värikkäitä tanssi- ja musiikkiesityksiä sekä puheenvuoroja kansainvälisyydestä. Myös eri maiden kansallispukuja ja kulttuuriasuja nähdään lavalla. Mikkelin lukion opiskelijat kertovat kansainvälisyydestä Mikkelin lukiossa ja tapahtumassa esitellään kansainvälistä nuorten kahvilaa Mikkelissä.
On hienoa järjestää tämä marraskuun harmautta valaiseva positiivinen tapahtuma usean toimijan yhteistyönä nyt jo 11. kertaa, toteaa tapahtumaa koordinoiva asiantuntija Ulla Jurvanen Mikkelin yliopistokeskuksesta.
Tapahtumaa toteuttavat kaikki Mikkelin toisen ja korkea-asteen oppilaitokset sekä Mikkelin kaupunki ja Monikulttuurityö Mimosa ry.
Kauppakeskus Stellan tähtitorilla järjestettävä IMD-tapahtuma torstaina 9.11 klo 12-16 on kaikille avoin ja maksuton. Osallistua voi koko tapahtumaan tai tulla kuulolle vain johonkin osioon.
Tähtivieraana huippukokki Kozeen Shiwan
Kansainvälinen mikkeliläinen 2023
Kansallispukuja ja kulttuuriasuja eri maista
Tanssi- ja musiikkiesityksiä
Kansainvälisyys oppilaitoksissa
Lisätietoja:
Asiantuntija Ulla Jurvanen, Mikkelin yliopistokeskus, ulla.jurvanen@muc.fi, puh. 050 439 7798
Osallistuin Australiassa Wiradjuri ja Gagidal -kansojen kolonisoiduilla mailla järjestettyyn konferenssiin. Konferenssi oli Western Sydneyn yliopiston kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimusinstituutin (Institute for Culture and Society, ICS) järjestämä kolmipäivänen tapahtuma, joka toi yhteen tutkijoita, paikallisyhteisöjen toimijoita ja alkuperäiskansa-asukkaita.
Konferenssipäivät alkoivat aboriginaalien tervetulotoivotuksilla ”Welcome to Country”. Tallainen käytäntö on paikallisten alkuperäisasukkaiden keskuudessa tärkeä, sillä paikallisen sanonnan mukaan ”maa ei kuulu ihmisille, vaan ihmiset maalle”. Siksi on tärkeää olla tietoinen siitä, kenen asuttamille maille tulee ja kunnioittaa maan asukkeja, niin ihmisiä kuin muita eläimiä, eliölajeja ja kasveja.
Konferenssissa kuulimme esityksiä eri alojen toimijoilta sekä tutkijoilta sekä osallistuimme työpajoihin, joiden tarkoituksena oli pohtia paikallisyhteisöjen kykyä sopeutua moninaisiin uhkiin ja kriiseihin. Akuuteimpana kuulimme metsäpalojen hallinnasta ja alkuperäisasukkaiden kulotuskäytännöistä, tulvakriisityöstä, ja tieteen toisin tekemisestä.
Esityksissä nousi esiin erityisesti paikallisyhteisöjen rooli kriisinkestävyyden edistämisessä, tietoisuus koloniaalisista perimistä ja surutyö sekä valtion keskitettyjen ja ylhäältä päin annettujen ohjeiden ja ruohonjuuritason tarpeiden reflektointi ja näiden välimaastossa tasapainottelu.
Konferenssi oli erinomainen kohtaamispaikka ja verkostoiduin laajasti alan tutkijoiden kanssa.
Dharug-maassa, 2.11.2023
Galina Kallio, Ruralia-instituutti
Osallistumisia kansainvälisiin konferensseihin tuetaan MUC-matka- ja konferenssituella.
Mikkelin harrastusmahdollisuuksia ja vapaa-ajan aktiviteetteja on koottu Mikkelin yliopistokeskuksen (MUC) nettisivuille englanniksi. Tarkoitus on ollut koota englanniksi mahdollisuus päästä harrastamaan Mikkelissä, sillä täällä on opiskelijoita, työntekijöitä sekä muita englantia pääkielenään käyttäviä ihmisiä. Sivuille on koottu seuroja ja yhdistyksiä, jotka palvelevat englanniksi ja jotka lupautuivat antamaan yhteystietonsa. Sivuilta löytyy myös kokemuksia Mikkelistä osiosta Mikkeli stories.
– Yliopistokeskukseen kuuluvissa yksiköissä on monia ei-suomenkielisiä työntekijöitä ja opiskelijoita. Pohdimme, mitä ei-suomenkielinen voi tehdä Mikkelissä tehdä vapaa-aikanaan ja huomasimme, että tietoa on saatavilla todella heikosti. Päätimme tehdä selvityksen ei-suomenkielisille soveltuvista vapaa-ajan mahdollisuuksista ja iloksemme saimme paljon vastauksia ja kontakteja, joista päästä eteenpäin. Voi toki kysyä, onko tällainen yliopistojen tehtävää, mutta kun kukaan ei tällaista ole tehnyt, pitää jostakin päästä alkuun. Toivottavasti tästä on hyötyä mahdollisimman monelle, yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen toteaa.
Sivuston on koonnut Aalto-yliopiston Mikkelin International Business -kandidaattiohjelman opiskelija Lilian Pulli.
– Mikkeli saattaa ensisilmäyksellä vaikuttaa rauhalliselta paikalta, mutta se tarjoaa paljon tekemistä niille, jotka ovat valmiita ottamaan siitä kaiken irti. Valitettavasti vapaa-ajan toiminta ei ole ollut helposti saavutettavaa ei-suomenkielisille. Niinpä pyrimme projektin kautta avaamaan näitä mahdollisuuksia ja varmistamaan, että kuka tahansa voi löytää mieleistään tekemistä ja nauttia Mikkelin tarjoamista kokemuksista, Lilian Pulli avaa työtään yliopistokeskuksessa. Aktiviteetit löytyvät osoitteesta https://muc.fi/en/what-to-do-in-mikkeli/
Korkeakouluopiskelijoille suunnattu kaupunkisuunnistustapahtuma, Mikkelin YritysAppro, järjestetään toista kertaa tämän viikon keskiviikkona 13.9.2023. Opiskelijat kiertävät eri yritysten ja organisaatioiden toiminnallisia rasteja klo 16–20. Tämän jälkeen osallistujille on luvassa yhteinen illanvietto, jossa mm. palkitaan rasteilla ansioituneet joukkueet.
Tapahtumalla halutaan edesauttaa opiskelijoiden ja työelämän kohtaamista sekä tehdä tunnetuksi Mikkelin alueen yrityksiä. Yritykset tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa osaavaa työvoimaa, ja mm. opinnäytetöillä on mahdollista ratkoa tutkimustiedon haasteita yrityksen kehittämisessä. Kun opiskelijat ja yrittäjät sekä yritykset tulevat tutuiksi jo opintojen aikana, on helpompi hahmottaa yhteistyön paikkoja, ja edistää työsuhteiden syntymistä valmistumisen jälkeen. Mikkelille, ja oletettavasti myös Mikkelin yritysten tulevien työvoimatarpeiden täyttämiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että täältä valmistuvat juurtuisivat Mikkeliin ja Mikkelin seudulle.
Tänä vuonna ilmoittautuneita joukkueita on 34, joissa on 164 opiskelijaa. Opiskelijat edustavat eri koulutusaloja. Eniten joukkueita on osallistumassa liiketalouden ja kaupan alalta sekä tekniikan puolelta.
Yritykset ja organisaatiot pääsevät rasteilla olevien tehtävien kautta esittelemään omia toimintojaan sekä kertomaan mm. mahdollisesti vapaana olevista työ- ja harjoittelupaikoista. Rasteja on yhteensä 21, joista valtaosa sijaitsee Mikkelin keskustassa. Kahdeksan rasteista on yrityksien omissa tiloissa ja loput yhteisissä tiloissa. Kauppakeskus Stellassa on kuusi rastia, kaupungintalolla kaksi Mikkelin Yliopistokeskuksella viisi.
Mukana olevat yritykset ja organisaatiot ovat: Casemet Oy, DOM Mikkeli, Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa, Etelä-Savon myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset ry, Event Production Finland Oy / Toripulu, Harri Haavikko Oy – Croom, Lähitapiola Savo-Karjala, Marskidata Oy, Metatavu Oy, Mikkelin kaupunki, Mikkelin yliopistokeskus, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Mindhive Oy, Observis Oy, Ohjaamo Olkkari/ Mikkelin seudun kuntakokeilu, Osuuskauppa Suur-Savo, Proxion Oy, Ramin Konditoria Kahvila Oy, Suur-Savon Osuuspankki, Taito Itä- Suomi ry / Kenkävero, Saimaa Stadiumi Oy ja Xamk Active Life Lab.
Sekä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n palvelujohtaja Mari Meriläinen, että tapahtuman tuottaja Saara Liukkonen ovat tyytyväisiä siihen, että mukana on kattava edustus eri alojen toimijoita. Myös osallistujamäärä osoittaa, että tapahtuma kiinnostaa opiskelijoita.
Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Mikkelin kaupunki, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, LUT-Yliopisto ja MUC-yliopistokeskus. Tapahtuman tuottaa SaaraLiu:n yrittäjä Saara Liukkonen.
Diplomi-insinööri Nikolai P. Ponomarevin kemiantekniikan alaan kuuluva väitöskirja “A salt and alkali synergy for synthesising active carbons from lignin: porosity development and techno-economic assessment” tarkastetaan 22.8.2023 klo 12 Mikkelissä, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun kampussalissa D. Vastaväittäjänä toimii professori Ulla Lassi Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Mari Kallioinen-Mänttäri LUT-yliopistosta.
Kirjastotiedot: Väitöskirja on julkaistu yliopiston Acta Universitatis Lappeenrantaensis -tutkimussarjassa numero 1083. ISBN 978-952-335-955-0, ISBN 978-952-335-956-7 (PDF), ISSN 1456-4491 (Print), ISSN 2814-5518 (Online).
Nikolai P. Ponomarev, Master of Science in Technology, will defend his doctoral dissertation in the field of Chemical Engineering at LUT on the 22nd of August 2023 at noon, in Hall D at South-Eastern Finland University of Applied Sciences, Mikkeli, Finland. His dissertation is titled ’A salt and alkali synergy for synthesising active carbons from lignin: porosity development and techno-economic assessment’. Professor Ulla Lassi, University of Oulu, Finland will act as opponent. Professor Mari Kallioinen-Mänttäri of LUT University will act as custos.
Library information: The dissertation has been published in the Acta Universitatis Lappeenrantaensis research series number 1083 of the university. ISBN 978-952-335-955-0, ISBN 978-952-335-956-7 (PDF), ISSN 1456-4491 (Print), ISSN 2814-5518 (Online). The electronic version can be found from LUTPub-database at https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-956-7.
Tuesday / tiistai 22.08.2023 at 12:00 – 15:00
XAMK Mikkeli, Auditorio Kampussali D /Auditorium, campus hall D
Aalto-yliopiston Mikkelin kampuksen International Business -kandidaattiohjelman opiskelijavalinnan tulokset vuodelle 2023 on julkistettu. Tänä vuonna kandidaattiohjelmaan saatiin ennätykselliset 1216 hakemusta. Valintapäätökset perustuivat hakijoiden ylioppilastutkintotodistuspisteisiin tai SAT-/ACT-testituloksiin. Ohjelmassa aloittaa ensi syksynä 82 uutta opiskelijaa, joista noin 35% on ulkomailta Suomeen muuttavia opiskelijoita. Opiskelijat aloittavat Mikkelissä 21.8. orientaatioviikon merkeissä.
– Olemme erittäin tyytyväisiä hakijamäärään. Jälleen kerran hyvin kansainvälinen opiskelijajoukko on aloittamassa opinnot syksyllä, sanoo suunnittelija Mari Syväoja.
International Business -kandidaattiohjelma tarjoaa opiskelijoille laaja-alaista osaamista ja kykyä rakentaa, kehittää ja johtaa yrityksiä kansainvälisellä asenteella. Seuraava hakuaika International Business -kandidaattiohjelmaan on korkeakoulujen ensimmäisessä yhteishaussa tammikuussa 2024.
Lisätietoja ohjelmaan hakemisesta löytyy osoitteesta https://www.aalto.fi/fi/opiskelu-aallossa/haku-international-business-kandidaattiohjelmaan-kauppatieteiden-kandidaatti-mikkeli-ja
Lisätietoja:
Mari Syväoja, Suunnittelija AALTO UNIVERSITY SCHOOL OF BUSINESS, Bachelor´s Program in International Business, Mikkeli Campus Lönnrotinkatu 5, 50100 MIKKELI, FINLAND mari.syvaoja@aalto.fi, p. 044 7044 211 https://www.aalto.fi/en/study-options/bachelors-programme-in-international-business-mikkeli-campus
MUCin vuoden 2023 Tieteenkesyttäjä, markkinointiin erikoistunut amerikkalaisprofessori Dale Fodness. Kuva: Päivi Kapiainen Mikkelin yliopistokeskuksen yksiköistä löytyy paljon tutkimustietoa, asiantuntijuutta ja verkostoja, joita yhdistämällä voidaan kehittää alueen kestävää matkailua.
MUCin vuoden 2023 Tieteenkesyttäjä, markkinointiin erikoistunut amerikkalaisprofessori Dale Fodness laskee opettaneensa 30 vuoden aikana Mikkelissä kolmen viikon jaksoissa yhteensä kolme vuotta. Työurallaan hän on tutkinut, opettanut ja tuottanut asiantuntijapalveluita.
”Olen viime vuosina erikoistunut kestävään liiketoimintaan liittyviin asioihin. Rakastan tarkastella kestävää liiketoimintaa datavisualisoinnin keinoin niin, että lopputuloksena voi olla uusia innovaatioita.” Hän jalkautuu Aalto-yliopiston englanninkielisen BScBA-ohjelman opiskelijoiden kanssa eteläsavolaisiin yrityksiin tekemään selvityksiä. Osana opintoja voidaan käsitellä myös laajoja data-aineistoja taustatiedoksi yrityksille. Fodness uskoo, että monimuotoisia aineistoja yhdistelemällä voidaan päätyä yllättäviin tuloksiin.
”Kun erilaisia toimijoita tuodaan yhteen, kukaan ei tiedä ennakkoon lopputulosta.” Hän toimi puheenjohtajana MUCin teemailtapäivässä, jossa käsiteltiin kestävää matkailua MUCin eri yksiköiden erityisosaamisen pohjalta. Samalla löytyi erilaisia kehittämis- ja tutkimustarpeita.
Yrittäjät etenevät eri tahtiin
Kaiken kehittämisen perustana pidettiin tiivistä yhteydenpitoa yrityksiin. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa työskentelevä tutkijatohtori Inna Kopoteva tekee tutkimusta ja vetää hankkeita. Hän pyörittää myös entisellä kyläkoululla matkailuyritystä, joka järjestää virkistyslomia muun muassa ukrainalaislapsille. ”Minulla on tavallaan tuplaidentiteetti. Tutkijana mietin kestävän matkailun kehittämistä ja työskentelen yrittäjien kanssa. Matkailuyrittäjänä mietin asiakkaitani, heille tuottamiani palveluja ja sitä, miten voin yrittäjänä toimia mahdollisimman kestävästi.”
Hanketyössä hän on nähnyt, minkälaisia käytännön askelia yrittäjät ottavat kehittäessään yrityksiään kestävä matkailun periaatteiden mukaan.
”Osalla tämän seudun yrittäjistä on jo kestävän matkailun todentavia sertifikaatteja. Osa yrittäjistä pitää niitä liian kalliina. On kiinnostavaa tutkia, miksi yrittäjät valitsevat erilaisia tapoja toimia ja minkälaiset motiivit vaikuttavat siinä taustalla.”
Yrittäjät löytävät kehittämishankkeista itselleen työkaluja. Kaikkia yrittäjiä hanketyö ei välttämättä kiinnosta, koska siihen uppoaa aikaa ja rahaa. Kopoteva on huomannut, että yrittäjät kyllä lähtevät mukaan hankkeisiin, kunhan on saatu luotua luottamus.
”On tärkeää pystyä kertomaan heille, mitä he hankkeesta saavat. Hankkeiden on pystyttävä tuottamaan tuloksia, joista yritykset hyötyvät.”
Kulttuuriperintö taipuu tarinoiksi
Helsingin yliopiston Kansalliskirjaston suunnittelupäällikkö Minna Kaukosen ja hänen kollegoidensa työn ytimessä on kansallisen kulttuuriperinnön säilyttäminen. Mikkelin yksikkö tunnetaan laajoista digitointi- ja entisöintihankkeistaan. Kaukonen toivoo, että kestävää matkailua kehitettäessä ammennettaisiin kulttuuriperinnöstä.
”Paikallisilla matkailuyrityksillä on halua jakaa tietoa kulttuuriperinnöstä. Meillä taas on osaamista siitä, miten kulttuuriperintöä voi hyödyntää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kulttuuriperintöä voidaan käyttää lähteenä, kun halutaan kertoa alueen historiasta tarinan muodossa. Kannattaa myös muistaa, että opiskelijat ovat tarinankerronnan mestareita.”
LUT-kauppakorkeakoulun tutkija Seppo Luoto on tutkinut muun muassa Helsingin eri alueiden ominaispiirteitä ja kirjoittanut niistä. Hän on tehnyt taustatyötä siitä, miten eteläsavolaisten paikkakuntien kulttuuriperintöä voisi tarinallistaa matkailijoille.
Rahoitusta ja koulutusta tarjolla
Etelä-Savon maakuntaliiton elinkeinopäällikkö Tuula Kokkonen teki pitkän työuran yrityskehittäjänä ja yrittäjänä ennen kuin aloitti nykyisissä tehtävissään vuosi sitten. Hän on vuosien varrella nähnyt, että yrittäjät kaipaavat tuekseen yhteistyökumppaneita.
Maakunnan strategiset kärjet – ruoka, metsä ja vesi – ovat kestävän matkailun keskiössä. Visit Finland on sertifioinut Etelä-Savossa monia matkailukohteita kahdeksanportaisen asteikon avulla. Myös maailmanlaajuiset tunnustukset lisäävät näkyvyyttä ja laajentavat verkostoja. Ensi vuonna Saimaan alue on European Region of Gastronomy eli Euroopan gourmet-pääkaupunki, joka tarjoaa uudenlaisia ruoka- ja kulttuurituotteita matkailijoille.
”Tunnustus antaa meille mahdollisuuden nostaa esille maakuntaa korkeatasoisena matkailukohteena, joka tarjoaa kestävän matkailun palveluja autenttisuutta etsiville matkailijoille.” Kokkonen arvioi, että Saimaan alueella on nyt hyvä yhteishenki kehittämisessä. ”Täällä on hyvät mahdollisuudet pilotoida kestävän matkailun tuotteita.”
Väitöskirjaansa viimeistelevä pedagoginen suunnittelija Pekka Hytinkoski Ruralia-instituutista näkee, että MUCin yksiköt voivat tarjota poikkitieteellistä koulutusta asiantuntijoille, jotka sitten työllistyvät matkailualalle. Hän myös muistutti, että nuoret ja lapset ovat jo sisäistäneet kestävän kehityksen ajattelua. ”Olisi hyödyllistä tietää, mitä kaikkea voimme heiltä oppia, sillä he ovat tulevia matkailuyritysten asiakkaita.”
Hytinkoski totesi omaan kokemukseensa pohjaten, että kehittäjienkin on syytä olla itsekriittisiä. ”Myös me opimme hankkeista uutta. Olisi tärkeää oppia yrityksen ja erehdyksen kautta. On tärkeää myös muodostaa laajempia yhteistyörenkaita, joissa toimijat voivat yhdistää voimansa.” Yleisökeskustelun aikana nousi esille käsitys, että tällä hetkellä ei ole käytettävissä esimerkiksi tilastoja ns. ruokamatkailijoista.
Dale Fodness muistutti, että opiskelijat voidaan ottaa mukaan etsimään ja käsittelemään dataa sekä muokkaamaan siitä tietoa päätöksentekijöille päätösten tueksi. Koronavuosien väistyttyä MUC kokoaa jatkossakin iltapäivätilaisuuksiin eri yksiköidensä osaajia jakamaan ajatuksia, joista voidaan jalostaa uusia tutkimushankkeita, koulutuksia ja hankkeita.
”On tärkeää, että puhumme keskenämme ja opimme samalla toistemme asiantuntijuudesta. Itse aion hyödyntää kaiken tänään kuulemani opetuksessa saman tien”, Fodness veti yhteen.
Kuva: Matti Malinen
Mikkelin Tieteen päivillä julkistettiin tunnustuksia
– Tieteenkesyttäjä 2023 on Dale Fodness, Tieteenkesyttäjä Juniorit ovat opiskelijat Valio Valtokari, Tuomas Häkkinen, Vilma Paasonen, Juulia Paananen sekä Elina Herrala, kunniamaininta Stella Muttilaiselle
Tieteenkesyttäjä 2023 on PhD Dale Fodness. Hän työskentelee markkinoinnin apulaisprofessorina Dallasin yliopistossa ja on opettanut Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Mikkelin kampuksella vuodesta 1991 lähtien kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelmassa markkinoinnin, yritysvastuun ja kriittisen ajattelun kursseja. Hän on ohjannut lukuisia opinnäytetyön opiskelijoita ja tukenut heitä aktiivisesti tutkimustyössä.
Dale Fodness on osallistunut usein erilaisiin BScBA-ohjelman sekä myös Mikkelin yliopistokeskuksen kehitysprojekteihin ja sidosryhmätapahtumiin niissä esitelmöiden tai ottaen innokkaasti osaa keskusteluihin. Tästä esimerkkinä hänen esityksensä datan visualisoinnista ja tarinankerronnasta Mikkelin Tieteen päivillä 2023.
Dalella on pitkä historia yhteistyöstä yritysten ja yhteisöjen kanssa ja monet organisaatiot ovat hyötyneet hänen kursseillaan tehdyistä projekteista. Hänen innostuneisuutensa Mikkelin seudun kehittämiseen on suurenmoista, kertoo Pääsihteeri Matti Malinen Mikkelin yliopistokeskuksesta.
Tieteenkesyttäjä-tunnustus myönnetään vuosittain henkilölle tai henkilöille, jotka ovat ansiokkaasti tuoneet tiedettä julki helposti ymmärrettävässä muodossa.
Mikkelin Tieteen päivillä julkistettiin myös Tieteenkesyttäjä Juniori – tunnustus Mikkelin lukion filosofia-joukkueelle, johon kuuluvat opiskelijat Valio Valtokari, Tuomas Häkkinen, Vilma Paasonen, Juulia Paananen ja Elina Herrala. Tieteenkesyttäjä Juniori -tunnustuksen kriteerinä on syvä intressi ja intohimo johonkin aiheeseen tai oppiaineeseen. Tähän mennessä tunnustus on annettu yksittäiselle henkilölle, mutta tänä vuonna tunnustus meni joukkueelle. Filosofia-joukkue sijoittui toiseksi valtakunnallisessa, kovatasoisessa Sokrates-väittelykilpailussa, johon osallistui 24 joukkuetta. Helsingin nuoret ajattelijat järjestävät Sokrates-väittelykilpailun vuosittain ja väittelyiden filosofisena teemana oli tänä vuonna ”Terve sielu terveessä ruumissa”.
Mikkelin Tieteen päivillä annettiin myös kunniamaininta Urheilupuiston yläkoulun oppilaalle Stella Muttilaiselle. Hän on aktiivinen ja eri oppiaineista aidosti kiinnostunut oppilas, jolla on innostusta kysyä ja selvittää asioita. Muttilainen on menestynyt erinomaisesti matemaattisluonnontieteellisissä aineissa ja hän on kiinnostunut erityisesti matematiikasta. Valtakunnallisessa matematiikkakilpailussa hän oli koulunsa paras ja valtakunnallisestikin sijoittui sadan parhaan joukkoon.
Tieteen päivien sessioissa asiantuntijat eri puolilta Suomea avasivat tiedettä ja tutkimusta kansantajuisesti ja sessioihin osallistui runsaasti kuulijoita. Ohjelma rakentui alku -teeman ympärille ja eri päivinä painottuivat eri aihepiirit. Sessioita järjestettiin yliopistokeskuksen auditoriossa, pääkirjaston Mikkeli-salissa, Päämajakoululla sekä Mikkelin lukiolla. Iltaohjelmana oli Pubivisa opiskelijoille.
Mikkelin Tieteen päivät on suurelle yleisölle suunnattu maksuton tapahtuma, jossa eri alojen tutkijat kertovat yleistajuisesti ja laaja-alaisesti tieteestä ja tutkimuksesta sekä tieteen mahdollisuuksista. Pääorganisaattorina toimii Mikkelin yliopistokeskus yhteistyössä Luonnonvarakeskus Luken, Mikkelin kaupungin, Mikkelin seutukirjaston, Mikkelin lukion sekä Urheilupuiston yläkoulun kanssa.
Mikkelin Tieteen päivät käynnistyvät 22. helmikuuta monipuolisella, kaiken ikäisille suunnatulla ohjelmalla.
Toivomme Tieteen päiville paljon kuulijoita, sillä luvassa on inspiroivia luentoja ja uutta, mielenkiintoista tietoa. Tämän vuoden ohjelmassa on myös käytännön opastusta siihen, kuinka meistä jokainen voi osallistua vesistötutkimukseen ja tehdä arvokkaita havaintoja tutkijoiden avuksi, sanoo tapahtuman järjestämisestä vastuussa oleva asiantuntija Ulla Jurvanen Mikkelin yliopistokeskuksesta.
Tieteen päivät järjestetään 22.-23.2 ja tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Sessioissa asiantuntijat eri puolilta Suomea avaavat tiedettä ja tutkimusta kansantajuisesti. Ohjelma rakentuu alku -teeman ympärille ja eri päivinä painottuvat eri aihepiirit. Sessioita järjestetään yliopistokeskuksen auditoriossa, pääkirjaston Mikkeli-salissa sekä Mikkelin lukiolla.
Ulla Jurvanen nostaa ohjelmasta esiin muutaman tärpin.
Alkujuurilla -sessiossa pääsemme aikamatkalle esihistoriaan ja rautakaudelle ja kuulemme muun muassa Etelä-Savon kalliomaalauksista ja hautalöydöksistä. Mikkelin seutukirjastolla keskiviikko -iltapäivänä olevassa sessiossa saamme vinkkejä tiedonhakuun Digi-palvelun avulla ja kuulemme kuinka digitaalisuus muuttaa kulttuuritutkimusta, Ulla Jurvanen kertoo.
Torstain sessioista haluaisin vielä nostaa esille ajankohtaiseen ruoka-teemaan liittyvän keskustelun, jota johtaa professori Pasi Rikkonen Luonnonvarakeskukselta. Tieteen päivillä on paljon mielenkiintoista ohjelmaa, joten kannattaa varata ajankohta kalenteriin, kannustaa Ulla Jurvanen.
Tieteen päivillä on ohjelmaa myös lapsille, kun pedagoginen suunnittelija Pekka Hytinkoski pitää keskiviikkona tiedesatutuokion Mikkelin seutukirjastolla. Satutuokio sopii sekä päiväkoti-ikäisille että muille lapsenmielisille. Keskiviikon alkuillassa järjestetään seutukirjastolla myös vesiaiheinen -tapahtuma, joka sopii kaikille yli 6-vuotiaille. Ohjelmassa on lisäksi lajittelua havainnollistava Roskabingo. Myös Ursan planetaarionäytökset sopivat kaikille yli 5-vuotiaille.
Tutustu ohjelmaan ja tule mukaan seuraamaan keskusteluja paikan päälle. Puheenvuoroja voi kommentoida ja puhujille voi esittää kysymyksiä.
Lisätietoja:
Asiantuntija Ulla Jurvanen, Mikkelin yliopistokeskus, puh. 050 439 7798, ulla.jurvanen@muc.fi
Mikkelin yliopistokeskus järjestää joka toinen vuosi Mikkelin Tieteen päiviä. Tieteen päivät ovat suurelle yleisölle suunnattuja, monitieteisiä ja maksuttomia tapahtumia, joissa eri alojen tutkijat ja asiantuntijat kertovat yleistajuisesti ja laaja-alaisesti tieteestä ja tutkimuksesta sekä tieteen mahdollisuuksista. Tapahtuman yhteydessä julkistetaan myös Tieteenkesyttäjä ja Tieteenkesyttäjä juniori.
Mikkelin Tieteen päivien koordinaattorina toimii Mikkelin yliopistokeskus yhteistyössä Luonnonvarakeskus Luken, Mikkelin kaupungin, Mikkelin seutukirjaston ja Mikkelin lukion sekä Urheilupuiston yläkoulun kanssa. Tieteen päiviä tukevat Suomen kulttuurirahasto ja Tieteen tiedotus ry. Valtakunnallista tapahtumaa koordinoi Tieteellisten seurain valtuuskunta.
LUT-yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) marraskuussa 2022 käynnistyneessä Biosavu-hankkeessa selvitetään puupolttoaineiden saatavuus ja kysyntä Etelä-Savossa 2020-2040-luvuilla. Hankkeessa selvitetään myös maakunnan polttoaineportfolio energiantuotannossa ja energiahuollon varmuus. Lisäksi selvitetään Etelä-Savon tuleva puupolttoaineiden terminaaliverkosto, joka on elinehto turpeen ja venäläisen tuontihakkeen korvaamisen kannalta.
Hankkeessa saadaan arvokasta tietoa maakunnan energiapuun ja muiden energialähteiden riittävyydestä. Siinä tarkastellaan myös laajempaa logistiikkaketjua puupolttoaineen osalta ja varmistetaan sen tehokas toimitus energialaitoksille. Tällä turvataan huoltovarmuutta ja taataan energian saanti tavallisille kuluttajille maakunnassa, LUT-yliopiston projektipäällikkö Jarno Föhr sanoo.
Energiapuun saatavuuden varmistaminen on hankkeen suurin lisäarvo. Energiapuun kysyntä tulee kasvamaan tulevaisuudessa ja se luo mahdollisuuden käyttää energiapuuta enemmän Etelä-Savossa ja lähimaakunnissa. Puun lisääntyvä käyttö luo tarpeen kehittää koko energiapuun hankintaketjua ja siihen olennaisesti liittyviä puupolttoaineterminaaleja. Nykyisiä tehokkaasti toimivia puupolttoaineterminaaleja on liian vähän erityisesti turpeen alasajosta johtuen.
Hankkeessa selvitetään myös, minkälaisia puupolttoaineita voidaan käyttää EU:n lainsäädännön puitteissa ja minkälaiset vaatimukset asetetaan puun korjuulle ja käytölle leimikoista. Tuloksena saadaan myös puupolttoaineiden kysynnän ja tarjonnan osuudet tuleville vuosikymmenille, jolloin nähdään koko Etelä-Savon tilanne puupotentiaalin osalta.
Tämä tieto on arvokasta, koska sen avulla maakunnan energialaitokset voivat varautua paremmin tulevaan puun saatavuuteen ja käyttöön, Luken projektipäällikkö Pekka Hyvönen toteaa.
Biosavu-hankkeen tuloksena saadaan tietoa maakunnan energiahuollosta ja sen varmuudesta, jolloin saadaan kuva sen toimivuudesta pidemmällä aikavälillä. Tilanteessa hyötyvät koko arvoverkon toimijat aina metsänomistajista lämpöasiakkaisiin asti. Hanke tuottaa tuloksia maakunnan metsänomistajille ja koneyrittäjille, jotta energiapuun korjuulle saataisiin uutta nostetta.
Hankkeen ansiosta toimintatapojen muutoksia tulee mahdollisesti tapahtumaan puupolttoainelogistiikassa, jossa pyritään tehostamaan toimituksia metsästä energialaitokselle. Lisäksi Etelä-Savon terminaaliverkoston päivitys luo uusia toimitusvaihtoehtoja logistiikkakentälle ja antaa koko toimitusketjulle mahdollisuuden hyödyntää terminaaleja tehokkaammin.
Biosavu-hanke lyhyesti: Ukrainan sota ja sen kautta muodostunut boikotti Venäjää kohtaan on ajanut ahtaalle koko energiantuotannon Etelä-Savon maakunnassa. Fossiilisen turpeen alas ajaminen on ollut aiheuttamassa lisääntyvää puupolttoaineen käyttöä energian tuotannossa. Lisäksi on suuri huoli venäläisen tuontihakkeen korvaamisesta maakunnan omalla puulla. Näitä ongelmakohtia LUT-yliopisto ja Luke ratkovat yhteisessä Biosavu – Biopolttoaineen saatavuus Etelä-Savossa -hankkeessaan. Hanketta rahoittavat Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), Suur-Savon Energiasäätiö sr, Suur-Savon Sähkö Oy sekä Etelä-Savon Energia Oy.
Diplomi-insinööri Nikolai P. Ponomarevin kemiantekniikan alaan kuuluva väitöskirja “A salt and alkali synergy for synthesising active carbons from lignin: porosity development and techno-economic assessment” tarkastetaan 22.8.2023 klo 12 Mikkelissä, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun kampussalissa D. Vastaväittäjänä toimii professori Ulla Lassi Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Mari Kallioinen-Mänttäri LUT-yliopistosta.
