Kategoria: Ajankohtaista

Mikkelin Tiedepäivillä ajankohtaista asiaa ilmastotyöstä, huoltovarmuudesta ja omavaraisuudesta

Mikkelin Tiedepäivillä keskustellaan 20.4.-22.4.2022 muun muassa huoltovarmuudesta ja omavaraisuudesta, nuorten liikkumisesta ja hyvinvoinnista, energiasta, vedestä ja metsistä, ruokajärjestelmän kestävyysmurroksesta sekä tiedekasvatuksesta. Tapahtumassa julkistetaan myös Tieteenkesyttäjä 2022, Tieteenkesyttäjä juniori ja International business -kandidaattiohjelman paras kandityö. Lapsille järjestetään perinteinen tiedesatutunti pääkirjastolla, jossa satuja lukee Mikkelin kaupunginhallituksenpuheenjohtaja Pirjo Siiskonen.

  • Olemme onnistuneet saamaan hyvin ajankohtaisia asioita Mikkelin Tiedepäivien ohjelmaan ja löytäneet alan asiantuntijoita pitkälti omasta tiedeyhteisöstämme kertomaan niistä. Osa sessioista on webinaareina, joten niiden seuraaminen on helppoa mistä vaan ja myös jälkikäteen voi katsoa kyseiset sessiot tallenteina. Ohjelmassa on puheenvuorojen ohella myös muun muassa tiedekasvatukseen liittyviä työpajoja, tutkija Piin tiedeshow sekä erikoisuutena maakuntataiteilija Sirkka Kososen runolaulua, Mikkelin Tiedepäivien ohjelmasta vastuussa oleva asiantuntija Ulla Jurvanen Mikkelin yliopistokeskuksesta kertoo.

Tiedepäivien kysymykset liittyvät monella tavalla ajankohtaisiin esillä oleviin asioihin. Sessioita järjestetään pääkirjaston Mikkeli-salissa, Sodan ja rauhan keskus Muistissa sekä webinaareina. Osallistumislinkit webinaareihin avautuvat 19.4.2022 osoitteessa muc.fi/tapahtumat/mikkelintiedepaivat2022

Tiedepäivät on kaikille avoin ja maksuton tapahtuma, jossa eri alojen tutkijat kertovat yleistajuisesti ja laaja-alaisesti tieteestä ja tutkimuksesta sekä tieteen mahdollisuuksista.

Mikkelin Tiedepäivät järjestetään yhdessä Mikkelin yliopistokeskuksen, LUKEN, Mikkelin kaupungin, Mikkelin seutukirjaston, Mikkelin lukion, Urheilupuiston yläkoulun sekä vuosittain vaihtuvien yhteistyötahojen kanssa.

Tutustu ohjelmaan ja tule mukaan seuraamaan keskusteluja verkossa tai sessioihin paikan päälle. Puheenvuoroja voi kommentoida ja esittää puhujille kysymyksiä ja ajatuksia.

Lisätietoja:

LUT-yliopisto selvitti: Lämpöpumput kiinnostavat energiamurroksen aikana

Öljylämmityksen korvaaminen muilla järjestelmillä kiinnostaa eri ikäisiä eri syistä. LUT-yliopiston Mikkelissä toimiva bioenergian laboratorion tutkimusryhmä selvitti eteläsavolaisten öljylämmittäjien näkemyksiä ja mielipiteitä vaihtoehtoisista lämmitysjärjestelmistä LähiLämpö-hankkeessa. Hankkeen tulokset kertovat päätöksentekijöille ja paikallisille energiantuottajille niistä tukimekanismien tarpeista, joita tarvitaan fossiilisten lämmitysmuotojen vaihtamiseksi toiseen lämmitysjärjestelmään.

LUT-yliopiston tutkijatohtori Raghu KC kertoo, että tulosten odotetaan auttavan poistamaan tai vähentämään suuresti fossiilisiin polttoaineisiin perustuvia lämmitysjärjestelmiä Etelä-Savossa. Lisäksi tuloksilla autetaan pääsemään energiaomavaraisemmaksi, jolloin riippuvuus fossiilisista järjestelmistä vähenee.

  • Vastaajat suosivat öljyä korvaavana järjestelmänä lämpöpumppuja muita vaihtoehtoja enemmän, Raghu KC avaa.

Eri lämmitysjärjestelmistä tehdyt elinkaariarvioinnit auttoivat tunnistamaan potentiaalisimmat ratkaisut sekä niiden vaikutukset ympäristöön ja ilmakehään. LähiLämpö-tutkimuksen tulokset antoivat selkeän kuvan siitä, millaisia ovat tulevaisuuden energiajärjestelmien ympäristövaikutukset.

Ympäristövaikutusten näkökulmasta potentiaalisimpia ovat juurikin lämpöpumput, jos niiden käyttämä energia on tuotettu paikallisesti uusiutuvilla energioilla. Kuitenkaan automaattisesti lämpöpumput eivät takaa pientä hiilijalanjälkeä, jos energiaa tuotetaan paikallisesti esimerkiksi kivihiilellä.

Ihmisillä erilaisia kestävyyden arvostuksia kyselytutkimuksen mukaan

Tutkimus tarkasteli öljylämmityssektorin tilannetta ja öljylämmittäjien prioriteetteja Etelä-Savossa. Yleisiä kestävyyden ulottuvuuksia ja arvostuksia selvitettiin kyselytutkimuksen avulla. Yleisistä kestävyyskriteereistä merkittävimmiksi nousivat melko samoilla painotuksilla talous 36 prosentin ja ympäristö 35 prosentin osuuksilla. Niitä seurasivat yhteiskunta 15 prosentin ja teknologia 14 prosentin osuuksilla.

Tuloksista huomattiin, että uusiutuva energia merkitsi suhteessa enemmän vanhemmille ikäryhmille, mutta nuoremmat ikäryhmät korostivat erityisesti edullista energian hintaa. Lisäksi vanhemmat ikäryhmät arvostivat suhteessa enemmän uusien työpaikkojen luomista, mutta nuoremmat vastaajat asettivat luotettavuuden etusijalle.

  • Lisäksi ilmastonmuutoksen ja ilmansaasteiden hillitseminen oli suhteellisesti tärkeämpää ikääntyneiden mielestä, mutta nuoremmat kokivat luonnon monimuotoisuuden erittäin tärkeäksi, Raghu KC kertoo.

Toistaiseksi poliittinen painopiste on ollut kasvihuonekaasupäästöjen ja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, mutta tutkimuksen mukaan se ei ole aivan yhtä tärkeää nuoremmille sukupolville kuin vanhemmille. Tällaiset tulokset voivat olla silmiä avaavia.

Tutkimus lisäsi tietoutta lämmitysjärjestelmistä ja tukimekanismeista

Hankkeessa myös kuluttajien tietous kasvoi öljyä korvaavista lämmitysjärjestelmien vaihtoehdoista ja erilaisista tukimekanismeista.

  • Fossiilisten lämmitysmuotojen vaihtamiseksi toiseen lämmitysjärjestelmään on tarjolla esimerkiksi ARAn energia-avustus taloyhtiöille sekä yksityisille kotitalouksille ELY-keskuksen avustus tai kotitalousvähennys verotuksessa. Lisäksi ARA on suunnannut korjausavustuksen iäkkäille ja vammaisille henkilöille asuntojen korjaamiseksi, LUT-yliopiston tutkijatohtori Jarno Föhr kertoo.

Tutkimus kertoo maakunnille ja Suomen hallitukselle keinoista, joiden avulla on helpompi siirtyä kohti uusiutuvia energiaratkaisuja. Tutkimusta voitaisiinkin laajentaa käsittämään koko Suomea. Tietoa tarvittaisiin vielä lisää esimerkiksi kotitalouksien tulojen vaikutuksista lämmitysinvestointeihin.

 

LUT-yliopisto toteutti LähiLämpö – Lämmityssektorin hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Etelä-Savossa –hankkeen. Hanketta rahoittivat Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta ja Suur-Savon Energiasäätiö. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Kiinteistöliitto Itä-Suomi, ProAgria ja Lämpösi Oy. Hankkeen loppuraportti löytyy tästä.

 

Lisätietoja LUT-yliopiston tutkijatohtoreilta:

Haemme Mikkelin yliopistokeskukseen asiantuntijaa koulutussuunnitteluun

Yliopisto haluaa osallistua Suomen ja globaalien haasteiden ratkaisemiseen. Vuorovaikutus yliopistojen ja yhteiskunnan eri toimijoiden – niin julkisen ja kolmannen sektorin kuin elinkeinoelämän – kesken on välttämätöntä. Yritysyhteistyön voimakas kasvu on myös Helsingin yliopiston strateginen tavoite.

Helsingin yliopiston toiminnanohjausyksikkö toimii osana yliopistopalveluja ja vastaa yliopiston strategiatyön, toiminnanohjauksen, laadunhallinnan sekä tiedontuotannon koordinoinnista ja asiantuntijatuesta. Yksikön alaisuudessa toimivat myös Lahden ja Mikkelin yliopistokeskusten koordinaatio. Mikkelin yliopistokeskus on Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston, LUT-yliopiston ja Mikkelin kaupungin väliseen sopimukseen perustuva verkostomainen kokonaisuus.

Haemme nyt Mikkelin yliopistokeskukseen ASIANTUNTIJAA (koulutussuunnittelu) kahden ja puolen vuoden kestävään määräaikaiseen työsuhteeseen.

Tehtävästä

Tehtävänä on toimia asiantuntijana kolmen Mikkelin yliopistokeskuksessa toimivan yliopiston (Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja LUT-yliopisto) yhteisessä Kestävän talouden toimenpidekokonaisuudessa, jota rahoitetaan pääosin Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistokeskuksille osoitetulla strategisella rahoituksella.

Asiantuntijan tehtävä on suunnitella ja toteuttaa Microcredentials -osaamiskokonaisuudet vesi- ja ruoka-teemoissa yhteistyössä Helsingin yliopiston, LUT-yliopiston ja Aalto-yliopiston kanssa sekä suunnitella muita opetushankkeita.

Tehtävä sijoittuu Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikköön. Työn kannalta tärkeä tiimi on hankkeessa työskentelevät vesi- ja ruokateemojen alustakoordinaattorit, joiden tehtävät sijoittuvat Helsingin yliopiston Ruralia-instituuttiin ja LUT-yliopiston Erotustekniikan osastolle.

Osaamisesi

Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää ylempää korkeakoulututkintoa mieluiten kasvatustieteissä. Työ vaatii hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, sillä työ on kehittävää verkostotyötä, jossa pitää ottaa huomioon erilaisia näkökulmia ja sietää ristipainetta. Yliopistoyhteisön kansainvälisyydestä johtuen odotamme suomen kielen taidon lisäksi hyvää englannin kielen taitoa.

Miksi meille?

Tarjoamme sinulle monipuolisen ja haastavan tehtävän. Sinulla on mahdollisuus kehittää omaa osaamistasi osana asiantuntevaa tiimiä. Joustavien työaikojen ja hyvien etätyökäytänteiden lisäksi tarjoamme sinulle kattavan työterveyshuollon ja monitieteisen työyhteisön. Tehtävän palkka on 3500-3800 euroa kuukaudessa. Tehtävä on määräaikainen ajalla 1.5.2022 – 30.10.2024. Tehtävän lähityöpiste sijaitsee Mikkelin yliopistokeskuksessa.

Kiinnostuitko tehtävästä?

Odotamme hakemustasi viimeistään 31.3.2022. Helsingin yliopistoon työsuhteessa olevat sisäiset hakijat jättävät hakemuksensa kirjautumalla https://msap.helsinki.fi. Helsingin yliopisto toivoo hakijoita monipuolisesti eri sukupuolten edustajista, kieli- ja kulttuuritaustoista sekä vähemmistöistä.

Lisätietoja tehtävästä antaa Mikkelin yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen, matti.malinen@muc.fi, 050-496 8981.

TIETEEN VOIMALLA – MAAILMAN PARHAAKSI

Haluatko tietää lisää Helsingin yliopistosta työnantajana? Lue lisää ja tutustu: https://www.helsinki.fi/fi/tutustu-meihin/ura-ja-avoimet-tyopaikat

Haku päät­tyy

31.03.2022 23:59 EEST

Hae työpaikkaa

Filosofian maisteri Mirka Viitalan väitös 10.12. Mikkelin yliopistokeskuksella

Mirka Viitalan väitös paneutuu jätevesien ja käsiteltyjä jätevesiä vastaanottavien vesialueiden mikromuovitutkimukseen. Tutkimuksia on tehty Saimaalla.

Väitöskirjatutkimus perehtyy kriittisesti viime vuosina käytettyihin menetelmiin näytteenotosta mikromuovien tunnistukseen, pyrkien huomioimaan mikromuovien moninaisuutta ja sen vaikutuksia käytettyjen menetelmien soveltuvuuteen. Väitöskirja paneutuu erityisesti jätevesien ja käsiteltyjä jätevesiä vastaanottavien vesialueiden mikromuovitutkimukseen. Tämän tueksi toteutettiin myös alueellista näytteenottoa Mikkelin Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamolla ja läheisellä järvialueella vuosien 2016–2019 aikana.

Filosofian maisteri Mirka Viitalan kemiantekniikan alaan kuuluva väitöskirja The heterogeneous nature of microplastics and the subsequent impacts on reported microplastic concentrations tarkastetaan 10.12.2021 klo 12 Mikkelin yliopistokeskuksen auditoriossa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Arto Koistinen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Mika Mänttäri LUT-yliopistosta. Tilaisuus on englanninkielinen.

Väitöskirja on julkaistu yliopiston Acta Universitatis Lappeenrantaensis -tutkimussarjassa numero 999. ISBN 978-952-335-753-2 ja ISSN 1456-4491. Väitöskirja on sähköisesti luettavissa LUT yliopiston LUTPub-tietokannassa (https://lutpub.lut.fi/handle/10024/163466).

Väitöskirjan painetun version voi ostaa LUT Shopin verkkokaupasta osoitteessa https://lutshop.lut.fi.

Mirka Viitala, Master of Science in Environmental Ecology, will defend her doctoral dissertation in the field of chemical engineering in the auditorium of Mikkeli University Consortium on 10th of December at noon. Her dissertation is titled The heterogeneous nature of microplastics and the subsequent impacts on reported microplastic concentrations. Docent Arto Koistinen, University of Eastern Finland, will act as opponent. Professor Mika Mänttäri of LUT University will act as custos. The language of the dissertation will be English.

The dissertation has been published in the Acta Universitatis Lappeenrantaensis research series number 999 of the university. ISBN 978-952-335-753-2 ja ISSN 1456-4491. The electronic version can be found from LUTPub-database (https://lutpub.lut.fi/handle/10024/163466)

A printed version of the dissertation may be purchased from the Aalef bookstore, tel. +358 44 744 5511, or at kirjakauppa@aalef.fi or online from the LUT Shop: https://lutshop.lut.fi/.

Toimittaja Jussi Konttinen luennoi Siperiasta torstaina 14.10.2021 klo 16:30-18:00

Toimittaja Jussi Konttinen luennoi Siperiasta torstaina 14.10.2021 klo 16:30-18:00
Siperia – suomalaisen toimittajan havaintoja ikiroudan maasta
YM, toimittaja Jussi Konttinen, Helsingin Sanomat
Mikkelin yliopistokeskuksen auditorio, Lönnrotinkatu 5.
HUOM! Auditorioon otetaan 50 henkilöä. Luento striimataan ilmoittautuneille. Ilmoittautuminen: info@muc.fi
Luento on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa!
Yhteistyössä Mikkelin yliopistokeskus, Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon kauppakamari, Suomi-Venäjä-Seura Mikkelin osasto

Osallistu Virtaa vedestä – Järvi ja minä -kirjoitus- ja kuvahaasteeseen!

Osallistu Virtaa vedestä – Järvi ja minä -kirjoitus- ja kuvahaasteeseen!
Nuori tai opiskelija – Kerro sanoin, kuvin tai videolla, mitä vesillä oleminen tai järviseudulla eläminen sinulle merkitsee!
Mitä järvet merkitsevät sinulle? Millaisia järviin liittyviä muistoja ja kokemuksia sinulla on? Kuinka ajan viettäminen vesillä ja veden äärellä voimaannuttaa sinua? Millaisena koet eteläsavolaisen järviympäristön?
Virtaa vedestä: Järvi ja minä -kirjoitus- ja kuvahaaste

Taneli Vaskelainen nimitetty yliopistotutkijaksi Ruraliaan

Kauppatieteiden tohtori Taneli Vaskelainen on nimitetty Helsingin yliopiston Ruralia-instituuttiin Mikkeliin yliopistotutkijaksi, jonka tehtävän ala on kestävä talous ja osuustoiminta. Vaskelainen siirtyi tehtävään Utrechtin yliopistosta ja aloitti 1.9.2021.

Taneli Vaskelainen on valmistunut kauppatieteiden tohtoriksi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta vuonna 2018. Väitöskirjan aiheena oli The Emergence of the Sharing Economy Industry – Insights from the German Carsharing Industry ja se voitti joka toinen vuosi jaettavan Suomen strategisen johtamisen seuran väitöstutkimuspalkinnon. Tätä aiemmin hän on suorittanut diplomi-insinöörin tutkinnon Teknillisessä korkeakoulussa vuonna 2006 pääaineenaan strategia ja kansainvälinen liiketoiminta. Vaskelaisella on myös Utrechtin yliopistossa vuonna 2020 suoritettu yliopiston opettajan pätevyys.

Ennen Ruraliaan siirtymistään Vaskelainen työskenteli apulaisprofessorina Utrechtin yliopistossa, Copernicus-instituutissa, joka tutkii ja kehittää kestävän kehityksen prosesseja ja mahdollisuuksia innovatiivisiin muutoksiin.

– Ruralia-instituutissa minuun vetosi kestävän kehityksen teemoihin keskittyminen ja monitieteisyys. Tarjotun tehtävän ala puolestaan tuntui tutkimuksellisiin kiinnostuksen kohteisiini nähden täydelliseltä. Haluan tutkia organisaatiomuotoja, joissa missio on elimellinen osa hallintoa ja joille kasvu ja liikevoitto ovat välineitä – eikä itseisarvoja. Uskon, että tällaiset organisaatiomuodot ovat keskeisessä roolissa kestävän talouden transitioissa. Osuuskunnat ovat demokraattisen hallintomuotonsa ja hajautuneen voitonjakonsa vuoksi näin ollen kiinnostusteni keskiössä, Taneli Vaskelainen kertoo.

Taneli Vaskelainen vahvistaa Ruraliassa erityisesti talouden uusien muotojen tutkimusta sekä luo jatkuvuutta Ruraliassa pitkään tehtyyn osuustoiminnan tutkimukseen ja opetukseen.

– Vaskelaisen vahvuutena ovat laajat kansainväliset yhteistyöverkostot, joissa on kehitelty ajankohtaisia tutkimusteemoja liittyen muun muassa jakamistalouden ilmiöihin. Vaskelaisella on myös kokemusta elinkeinoelämästä ja yhteistyö siihen suuntaan on luontevaa. Uusi rekrytointi liittyy hienosti yliopistokeskuksen osaamiskokonaisuuteen, jonka kautta vahvistuu myös alueen elinvoimatyö, sanoo Ruralian varajohtaja, tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen.
Yliopistotutkijan tehtävänä Ruraliassa on oman tutkimustyön lisäksi alan tutkimushankkeiden suunnittelu ja johtaminen, osallistuminen yliopistolliseen opetukseen sekä aktiivinen yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Tavoitteena on muodostaa tutkimusryhmä, jolla on vahvat kansalliset ja kansainväliset verkostot. Tutkimustoiminnan toivotaan kohdistuvan myös osuustoimintaan, jonka tutkimuksesta ja opetuksen kansallisesta kehittämisestä Ruralialla on erityinen vastuu.

Lisätietoja:
Taneli Vaskelainen, yliopistotutkija
+358 50 473 4041
taneli.vaskelainen@helsinki.fi

Torsti Hyyryläinen, varajohtaja, tutkimusjohtaja
+358 44 308 5322
torsti.hyyrylainen@helsinki.fi