Kuva: Päivi Kapiainen
Mikkelin yliopistokeskuksen yksiköistä löytyy paljon tutkimustietoa, asiantuntijuutta ja verkostoja, joita yhdistämällä voidaan kehittää alueen kestävää matkailua.
MUCin vuoden 2023 Tieteenkesyttäjä, markkinointiin erikoistunut amerikkalaisprofessori Dale Fodness laskee opettaneensa 30 vuoden aikana Mikkelissä kolmen viikon jaksoissa yhteensä kolme vuotta. Työurallaan hän on tutkinut, opettanut ja tuottanut asiantuntijapalveluita.
”Olen viime vuosina erikoistunut kestävään liiketoimintaan liittyviin asioihin. Rakastan tarkastella kestävää liiketoimintaa datavisualisoinnin keinoin niin, että lopputuloksena voi olla uusia innovaatioita.”
Hän jalkautuu Aalto-yliopiston englanninkielisen BScBA-ohjelman opiskelijoiden kanssa eteläsavolaisiin yrityksiin tekemään selvityksiä. Osana opintoja voidaan käsitellä myös laajoja data-aineistoja taustatiedoksi yrityksille. Fodness uskoo, että monimuotoisia aineistoja yhdistelemällä voidaan päätyä yllättäviin tuloksiin.
”Kun erilaisia toimijoita tuodaan yhteen, kukaan ei tiedä ennakkoon lopputulosta.”
Hän toimi puheenjohtajana MUCin teemailtapäivässä, jossa käsiteltiin kestävää matkailua MUCin eri yksiköiden erityisosaamisen pohjalta. Samalla löytyi erilaisia kehittämis- ja tutkimustarpeita.
Yrittäjät etenevät eri tahtiin
Kaiken kehittämisen perustana pidettiin tiivistä yhteydenpitoa yrityksiin. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa työskentelevä tutkijatohtori Inna Kopoteva tekee tutkimusta ja vetää hankkeita. Hän pyörittää myös entisellä kyläkoululla matkailuyritystä, joka järjestää virkistyslomia muun muassa ukrainalaislapsille.
”Minulla on tavallaan tuplaidentiteetti. Tutkijana mietin kestävän matkailun kehittämistä ja työskentelen yrittäjien kanssa. Matkailuyrittäjänä mietin asiakkaitani, heille tuottamiani palveluja ja sitä, miten voin yrittäjänä toimia mahdollisimman kestävästi.”
Hanketyössä hän on nähnyt, minkälaisia käytännön askelia yrittäjät ottavat kehittäessään yrityksiään kestävä matkailun periaatteiden mukaan.
”Osalla tämän seudun yrittäjistä on jo kestävän matkailun todentavia sertifikaatteja. Osa yrittäjistä pitää niitä liian kalliina. On kiinnostavaa tutkia, miksi yrittäjät valitsevat erilaisia tapoja toimia ja minkälaiset motiivit vaikuttavat siinä taustalla.”
Yrittäjät löytävät kehittämishankkeista itselleen työkaluja. Kaikkia yrittäjiä hanketyö ei välttämättä kiinnosta, koska siihen uppoaa aikaa ja rahaa. Kopoteva on huomannut, että yrittäjät kyllä lähtevät mukaan hankkeisiin, kunhan on saatu luotua luottamus.
”On tärkeää pystyä kertomaan heille, mitä he hankkeesta saavat. Hankkeiden on pystyttävä tuottamaan tuloksia, joista yritykset hyötyvät.”
Kulttuuriperintö taipuu tarinoiksi
Helsingin yliopiston Kansalliskirjaston suunnittelupäällikkö Minna Kaukosen ja hänen kollegoidensa työn ytimessä on kansallisen kulttuuriperinnön säilyttäminen. Mikkelin yksikkö tunnetaan laajoista digitointi- ja entisöintihankkeistaan. Kaukonen toivoo, että kestävää matkailua kehitettäessä ammennettaisiin kulttuuriperinnöstä.
”Paikallisilla matkailuyrityksillä on halua jakaa tietoa kulttuuriperinnöstä. Meillä taas on osaamista siitä, miten kulttuuriperintöä voi hyödyntää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kulttuuriperintöä voidaan käyttää lähteenä, kun halutaan kertoa alueen historiasta tarinan muodossa. Kannattaa myös muistaa, että opiskelijat ovat tarinankerronnan mestareita.”
LUT-kauppakorkeakoulun tutkija Seppo Luoto on tutkinut muun muassa Helsingin eri alueiden ominaispiirteitä ja kirjoittanut niistä. Hän on tehnyt taustatyötä siitä, miten eteläsavolaisten paikkakuntien kulttuuriperintöä voisi tarinallistaa matkailijoille.
Rahoitusta ja koulutusta tarjolla
Etelä-Savon maakuntaliiton elinkeinopäällikkö Tuula Kokkonen teki pitkän työuran yrityskehittäjänä ja yrittäjänä ennen kuin aloitti nykyisissä tehtävissään vuosi sitten. Hän on vuosien varrella nähnyt, että yrittäjät kaipaavat tuekseen yhteistyökumppaneita.
Maakunnan strategiset kärjet – ruoka, metsä ja vesi – ovat kestävän matkailun keskiössä. Visit Finland on sertifioinut Etelä-Savossa monia matkailukohteita kahdeksanportaisen asteikon avulla. Myös maailmanlaajuiset tunnustukset lisäävät näkyvyyttä ja laajentavat verkostoja. Ensi vuonna Saimaan alue on European Region of Gastronomy eli Euroopan gourmet-pääkaupunki, joka tarjoaa uudenlaisia ruoka- ja kulttuurituotteita matkailijoille.
”Tunnustus antaa meille mahdollisuuden nostaa esille maakuntaa korkeatasoisena matkailukohteena, joka tarjoaa kestävän matkailun palveluja autenttisuutta etsiville matkailijoille.”
Kokkonen arvioi, että Saimaan alueella on nyt hyvä yhteishenki kehittämisessä.
”Täällä on hyvät mahdollisuudet pilotoida kestävän matkailun tuotteita.”
Väitöskirjaansa viimeistelevä pedagoginen suunnittelija Pekka Hytinkoski Ruralia-instituutista näkee, että MUCin yksiköt voivat tarjota poikkitieteellistä koulutusta asiantuntijoille, jotka sitten työllistyvät matkailualalle. Hän myös muistutti, että nuoret ja lapset ovat jo sisäistäneet kestävän kehityksen ajattelua.
”Olisi hyödyllistä tietää, mitä kaikkea voimme heiltä oppia, sillä he ovat tulevia matkailuyritysten asiakkaita.”
Hytinkoski totesi omaan kokemukseensa pohjaten, että kehittäjienkin on syytä olla itsekriittisiä.
”Myös me opimme hankkeista uutta. Olisi tärkeää oppia yrityksen ja erehdyksen kautta. On tärkeää myös muodostaa laajempia yhteistyörenkaita, joissa toimijat voivat yhdistää voimansa.”
Yleisökeskustelun aikana nousi esille käsitys, että tällä hetkellä ei ole käytettävissä esimerkiksi tilastoja ns. ruokamatkailijoista.
Dale Fodness muistutti, että opiskelijat voidaan ottaa mukaan etsimään ja käsittelemään dataa sekä muokkaamaan siitä tietoa päätöksentekijöille päätösten tueksi.
Koronavuosien väistyttyä MUC kokoaa jatkossakin iltapäivätilaisuuksiin eri yksiköidensä osaajia jakamaan ajatuksia, joista voidaan jalostaa uusia tutkimushankkeita, koulutuksia ja hankkeita.
”On tärkeää, että puhumme keskenämme ja opimme samalla toistemme asiantuntijuudesta. Itse aion hyödyntää kaiken tänään kuulemani opetuksessa saman tien”, Fodness veti yhteen.