Kategoria: Ajankohtaista

LUT-yliopiston työelämäprofessori, muotitoimittaja Sami Sykkö vieraili Mikkelin yliopistokeskuksella

 

 

 

 

Kuva: Ulla Jurvanen

LUT-yliopiston työelämäprofessori, muotitoimittaja Sami Sykkö vieraili Mikkelin yliopistokeskuksen Kestävä muoti -tiedetapahtumassa torstaina 11.4.2024. Sykkö puhui opiskelijoille kestävän muodin haasteista ja mahdollisuuksista.

  • Muodin kuva monipuolistuu. Ihmiset ovat erilaisia ja mahdollisuuksia on paljon. Jokainen saa pukeutua miten haluaa, 11-vuotiaana muotibisneksessä aloittanut Sykkö kertoi muodin megatrendeistä.
  • Pitäkää vaatteita pitkään ja ostakaa vain vaatteita, joita rakastatte, Sykkö neuvoi.

Myös ekologinen ajattelu muodissa on tärkeää. Nyt mietitään vaatteen koko elinkaarta ja miten se parhaiten hyödynnetään. Joka vuosi valmistetaan 80-100 miljardia vaatetta, joista vain 1% päätyy takaisin tekstiilituotteeksi.

Uusia innovaatioita syntyy vaatebisnekseen koko ajan ja vastuullisuus leviää hyvää vauhtia. Esimerkiksi muovipulloista valmistetaan vaatteita. Nahkaa tehdään ananaksen kuorista ja alusvaatteita levästä. Kasviväreillä pystyy värjäämään vaatteita.

  • Jokaisella tulisi olla ns. vastuullinen vaatekaappi. Se tarkoittaa puvustoa, joka mahtuu matkalaukkuun. Kaikki vaatteet sopivat keskenään ja joukkoon voi lisätä ripauksen yllättävää.

Luennon päätteeksi Sami Sykkö kertoi kevään 2024 muotitrendeistä, joihin kuuluu korkea vyötärö, miehillä haalarit, kukat – etenkin ruusukuviot, valkoinen väri, läpinäkyvyys sekä pantterikuosi. Muotitietoinen sujauttaa jalkaan ballerinat tai lenkkarit.

Kestävä muoti -tapahtumassa kuultiin asiaa kestävästä kuluttamisesta sekä muodin kiertotaloudesta. Tiedetapahtumat jatkuvat perjantaina 12.4.2024, jolloin teemana on vesi, ja tiistaina 16.4. kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja lukemisesta ja siitä, mikä innostaisi nuoria lukemaan.

 

Lisätietoja:

Kauppatieteilijästä ruokatutkijaksi – Ruralia-instituutin Galina Kallio haluaa jouduttaa kestävää ruokataloutta

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkija Galina Kallio vaihtoi kauppatieteet ruokatutkimukseen. Nyt hän elää kuten opettaa keskellä suomalaista maaseutua. Kallio väitteli tohtoriksi Aalto yliopiston kauppakorkeakoulusta 2018. Pian hän havaitsi, ettei ole omalla alallaan.

–       Koin itseni liian epäkaupalliseksi ollakseni kauppatieteilijä, enkä tuntenut sopivani sinne. Olen ollut pitkään kiinnostunut vaihtoehtoisen talouden muodoista ja etsin sopivampaa kotipesää tutkimukselleni.

Tutkijana Kallio haluaa olla edistämässä itselleen tärkeitä arvoja, joita kaupallinen koulutus ja tutkimus eivät hänen mielestään tue.

–       Haluan jouduttaa osaltani paradigman muutosta, joka johtaa aidosti kohti kestävää ruokataloutta.

Koneen säätiön rahoittaman hankkeensa myötä Kallio tutustui Ruralia-instituutissa Mikkelissä vaikuttavaan agroekologia professori Juha Heleniukseen, jonka myötävaikutuksella Kallio päätyi tutkijaksi Ruraliaan.

Suomen Akatemian rahoittama kolmívuotinen hanke päättyy tänä vuonna.

–       Olen kiinnostunut ruokatalouden vaihtoehdoista ja siitä, miten tavanomaista ruokaketjua haastetaan ruohonjuuritasolta. Olen todella tyytyväinen, että saan tutkia itselleni tärkeää aihetta.

Hanke vei Kallion viime syksynä myös usean kuukauden tutkimusmatkalle Australiaan.

–       Reissu oli hieno ja silmiä avaava kokemus. Erityisesti jäi mieleen, että nykymuodossaan koko maa ja kansakunta on rakennettu väkivaltakoneiston voimin alkuperäisväestön hyvinvoinnin kustannuksella.

Loppusuoralle kaartuneen tutkimushankkeen päätelmien aika alkaa olla käsillä. Kallio sanoo, että niitä saamme kuulla loppuseminaarissa kesän kynnyksellä. Kallio jatkaa ensi vuonna ruokatalaouden tutkimista Hiilen varjossa -tutkimushankkeessa, jolle Koneen säätiö on myöntänyt kolmivuotisen rahoituksen.

–       Saan jatkaa uudistavan viljelyn tutkimusta Ruraliassa, Kallio iloitsee.

Koko elämänsä suurissa kaupungeissa asunut tutkija elää nyt kuten opettaa. Vajaa vuosi sitten hän muutti perheineen syrjäiselle maaseudulle Varsinais-Suomen Kiskoon. Lähin kauppa ja koulu ovat liki kymmenen kilometrin päässä. Lähin kaupunki on Salo. Talo lämpiää puulla ja vesi tulee omasta kaivosta.

–       En ole joutunut luopumaan juuri mistään, ja ainakin olen saanut paljon enemmän kuin kuin mistä olen luopunut. Työ onnistuu pitkälti etänä.

Harrastukseksi on tullut ympärivuotinen uinti luonnonvesissä. Retkeilyreitit alkavat kotipihasta. Uusin perheenjäsen on nelikuinen paimensukuinen lapinkoira, joka on lajina uhanalainen.

–       Minusta on myös sukeunut aloitteleva metsäpuutarhuri, joka vaalii monivuotisten kasvien puutarhaansa.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on osa Mikkelin yliopistokeskusta.

Teksti: Tapio Honkamaa

Kuva: Sander Vill

Yrittäjille tarjolla työkaluja tuotteistamiseen ja tarinallistamiseen koulutuksen avulla

Ruoka-, matkailu- ja luonnontuotealan yrittäjille on suunniteltu koulutus, joka auttaa heitä kehittämään ja tuottamaan innovatiivisia, houkuttelevia tuotteita ja palveluita. Se tarjoaa kattavan näkymän kestävän liiketoiminnan keskeisiin näkökohtiin.

  • Koulutus on nyt pilottina osallistujille maksuton. Toki se vaatii jonkin verran ajallista panostusta, mutta lähtökohta on, että tuloksena on konkreettisia tuloksia tuotteiden ja palveluiden muodossa. Osallistujilta toivotaan aktiivista osallistumista ja palautteen antoa. Näin koulutusta voidaan kehittää jopa sen edetessä ja se voidaan opintopisteyttää tulevaisuutta varten. Tämä on osa Mikkelin yliopistokeskuksen kestävän talouden toimenpidekokonaisuutta ja pilotti mahdollistetaan Mikkelin yliopistokeskuksen saamalla lisärahoituksella, Merja Hölttä yliopistokeskuksen koordinaatioyksiköstä kertoo.

Nyt koostettu koulutus kattaa monia keskeisiä aiheita kuten asiakasymmärrys, tuotekehitys, vetovoimaisuus, strategia, vastuullisuus, tarinallistaminen, elämyksellisyys, matkailu, ruoka, luontopalvelut, pakkaus ja esille tuonti, hinnoittelu, viestintä ja markkinointi. Arviointi, jatkokehittäminen ja jatkomarkkinointi ovat myös keskeisiä osia ohjelmaa.

Koulutus sisältää luentojen lisäksi yksilö- ja ryhmätehtäviä, joiden avulla osallistujat voivat soveltaa oppimaansa käytännön liiketoimintaan. Painopiste on omien kehittämistarpeiden tunnistamisessa ja niihin liittyvien konkreettisten toimenpiteiden suunnittelussa, kehittämisessä ja toteutuksessa.

Ohjelma koostuu kuudesta kahden päivän mittaisesta lähijaksosta, mitkä on jaettu kahteen osaan niin, että ensimmäinen osa järjestetään maalis-huhtikuussa 2024 ja toinen osa syyskuussa 2024. Kevään aikana tuotetaan jokin tuote tai palvelu, mitä voi kesän aikana kokeilla ja syksyn jaksolla sen toimivuutta arvioidaan ja jatkokehitetään.

Konsepti sai alkunsa Ruralia-instituutin Sprengtporten- ja Tikkutollo- hankkeissa, jotka osoittivat tutkijoiden ja matkailualan yrittäjien yhteistyön voiman. Esiin nousivat myös erityisesti maaseutumatkailualan yritysten kohtaamat haasteet: palveluiden selkeä tuotteistaminen, monipuolisen ohjelmatarjonnan rakentaminen sekä kasvavat asiakasodotukset.

  • Yrittäjät kaipaavat vahvaa tukea liiketoimintansa ja uusien palveluiden sekä tuotteiden innovointiin. Heillä on usein rajoitetusti aikaa sitoutua laajoihin koulutusohjelmiin, joten heille sopivat erityisen hyvin tiiviit koulutusmoduulit, kuten mikrotutkinnot tai mikro-opintokokonaisuudet – englanniksi  micro-credentials. Ne tarjoavat yrittäjille joustavan ja osallistavan tavan päivittää ammattitaitoaan ja paikata mahdollisia aukkoja perinteisessä koulutuksessaan vastaten samalla nopeasti muuttuvan yhteiskunnan ja työelämän tarpeisiin, Inna Kopoteva Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista avaa.

Lisätietoja:

Tutkimus suosittelee biokaasulaitosten sijoittamista Järvi-Suomeen

LUT-yliopisto ja Helsingin yliopisto ovat selvittäneet mahdollisia sijaintipaikkoja biokaasulaitoksille Järvi-Suomessa. Tutkimuksen mukaan parhaat sijaintipaikat ovat Liperin, Vieremän, Miehikkälän ja Savitaipaleen seuduilla.

Maatilojen tuotannon sivuvirroista syntyvä biomassa tarjoaa huomattavia mahdollisuuksia biokaasutuotannolle Järvi-Suomessa. LUT-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin alueen maatilojen biomassat ja sopivimmat sijaintipaikat biokaasulaitoksille.

Kun maatilat, biokaasutuotanto ja elintarvikkeiden jalostus sijoitetaan fyysisesti lähelle toisiaan, voidaan minimoida hävikki sekä tuottaa ja käyttää biomassaa ja -kaasua mahdollisimman tehokkaasti. Tätä toimintamallia kutsutaan nimellä agroekologinen symbioosi eli AES.

”Biokaasutuotannossa mädätysjäännökseen jää tärkeitä kasvinravinteita, jotka voidaan kierrättää takaisin pelloille. Biokaasu on AES-toimintamallissa keskeinen energiamuoto, joka lisää maaseudun energiaomavaraisuutta ja riippumattomuutta fossiilisista raaka-aineista”, korostaa tutkijatohtori Jarno Föhr LUT-yliopistosta.

Biokaasun tuotanto ei kilpaile ruoantuotannon kanssa

Tutkimuksen mukaan AES-toimintamalli toteutuu parhaiten sijoittamalla biokaasulaitoksia Liperin, Vieremän, Miehikkälän ja Savitaipaleen seuduille. Arvio perustuu maatilojen biomassojen saatavuuteen ja kuljetuskustannuksiin, joissa on huomioitu myös mädätteen kuljettaminen takaisin pelloille. Näillä seuduilla on lyhyiden kuljetusmatkojen päässä myös hyödyntämättömiä biomassoja, jotka eivät kilpaile ruoantuotannon kanssa.

”Haasteena on, että erityisesti kasviperäiset biomassat ovat hajallaan ja useiden toimijoiden hallussa. Suurin rajoittava tekijä biokaasuntuotannolle onkin todennäköisesti toimivien ja kannattavien toimintamallien syntyminen, joka mahdollistaisi näiden biomassojen hyödyntämisen”, sanoo tutkijatohtori Kari Koppelmäki Helsingin yliopistosta.

EU:n maaseuturahaston tuella toteutetun JÄSTI-hankkeen julkinen selvitysraportti löytyy LUT-yliopiston julkaisuarkistosta: https://lutpub.lut.fi/handle/10024/166827

Lisätietoja

Tutkijatohtori Jarno Föhr, LUT-yliopisto, jarno.fohr@lut.fi, puh. 040 539 6527
Tutkijatohtori Kari Koppelmäki, Helsingin yliopisto, kari.koppelmaki@helsinki.fi, puh. 029 412 1385

Puheenvuoro | Miksi tiedettä? Miksi Mikkelissä?

Mikkelin yliopistokeskus (MUC) juhlii 20-vuotista taivaltaan vuonna 2024. Mikkelissä on toiminut tiedeyliopistoja vuodesta 1980 lähtien ja uusia toimintoja on käynnistynyt tasaisin välein. Mikkelin yliopistokeskus perustettiin vuonna 2004 kokoamaan silloiset neljän yliopiston toiminnot yhteen.

Yliopistokeskus koostuu nykyään Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja LUT-yliopiston toiminnoista, jotka työllistävät alueella reilut 120 päätoimista työntekijää ja tuovat vuosittain noin 80 vierailevaa opettajaa ja tutkijaa Mikkeliin. Tutkinto-opiskelijoita on tällä hetkellä reilut 250.

Mikkelin yliopistokeskus on kokoaan paljon suurempi, kun huomioidaan taustalla olevat kolme tieteellisiltä ansioiltaan tasokkainta yliopistoa Suomessa. Mikkeli on onnistunut lisäämään vetovoimaansa ja on nykyisin haluttu opiskelupaikka. Taloudellinen merkitys alueella on huomattava, mutta tärkeintä on yliopistojen toiminta tiedon tuottajina.

Miksi tiedettä kannattaa tehdä? Tieteessä on kyse järjestelmällisestä ja tiedeyhteisön arvioimasta uuden tiedon tuottamisesta, jolla saadaan uusia näkökulmia ja tarkennuksia aikaisemmin tuotetulle tiedolle. Tieteen avulla yritetään ymmärtää paremmin maailmaa ja löytää ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Tiede on myös teknologisen kehityksen keskeinen perusta.

Mikkelissä yliopistojen painoalat ovat rakentuneet yliopistojen ja alueen näkökulmasta. Yliopistokeskukselle on tärkeää löytää aluekehityksen kannalta keskeiset teemat ja kumppanit, mutta samalla tutkimus- ja kehittämistoiminnan on vastattava samoihin vaatimuksiin kuin millä tahansa kampuksella, eli toimittava tuloksekkaasti ja kilpailtava tutkimusrahoituksesta kansainvälisellä tasolla.

Mikkelin yliopistokeskus toimii kestävän tulevaisuuden rakentajana. Keskeisiä painoaloja ovat muun muassa vedenpuhdistusmenetelmät, kestävä ruokajärjestelmä, puhdas energia ja digitalisaation edistäminen.

Tällä hetkellä päivitämme yliopistokeskuksen yhteistä ”Kestävän suunnan rakentaja” -strategiaa. Yhteinen tavoitteemme on monitieteisempi MUC, joka tekee vaikuttavaa yhteistyötä ja tieteiden väliset rajat ylittävää tutkimusta.

Yliopistojen tuottama tutkittu tieto tuo vastauksia Etelä-Savon tulevaisuuden suuriin haasteisiin ja parantaa pitkällä aikajänteellä alueen elinvoimaa.

Mari Kallioinen-Mänttäri, Torsti Hyyryläinen, Matti Malinen

Kirjoittajista Kallioinen-Mänttäri on Mikkelin yliopistokeskuksen johtoryhmän puheenjohtaja vuonna 2023, Hyyryläinen johtoryhmän puheenjohtaja vuonna 2024 ja Malinen yliopistokeskuksen pääsihteeri.

Baltic Impact Accelerator: kumppanisi kasvuhakuisille pienille yrityksille – Introducing Baltic Impact Accelerator: your growth partner for small businesses and entrepreneurs

Oletko valmis viemään yrityksesi seuraavalle tasolle? Baltic Impact Accelerator (BIA) on luotettava kumppanisi tälle jännittävälle matkalle.

Uniikki 6-kuukauden mittainen sähköinen kiihdyttämö ei ainoastaan keskity taloudelliseen kasvuun, vaan se edistää myös yrityksesi vaikuttavuutta yhteiskunnan ja ympäristön näkökulmasta. BIA on suunniteltu pienille yrityksille, joilla on suuret kasvutavoitteet. Tarvitsetko enemmän resursseja tai haaveiletko kansainvälistymisestä Keski-Baltian maihin, esim. Ruotsiin, Viroon tai Latviaan?

Kiihdyttämöön valituille yrityksille tarjotaan arvokas 8000 euron arvoinen tukipaketti. Saat 4000 euron arvosta huippukoulutuksia alustallamme ja toiset 4000 euroa on varattu tuotekehitys- ja markkinointipalveluihin. Ensimmäinen kiihdyttämön kierros alkaa tammikuussa 2024 ja etsimme nyt aktiivisesti kaltaisiasi osallistujia, jotka ovat kiinnostuneet yrityksensä toiminnan nostamisesta uudelle tasolle.

Jos haluat tarttua tähän mahdollisuuteen, jätäthän yhteystietosi alla olevan linkin taakse ja lähetämme sinulle henkilökohtaisen kutsun BIA alustalle, josta löydät vaikuttavuusyhteisön ja hyödyllisiä materiaaleja. Kiinnostuksen ilmaiseminen ei sitouta sinua mihinkään ja kiihdyttämöalustalle liittyminen on vapaaehtoista ja ilmaista.

Lisätietoa kiihdyttömän missiosta ja visiosta löytyy perustajiemme verkkosivulta: https://centralbaltic.eu/project/baltic-impact-accelerator/

Järjestämme infotilaisuuden 15.12. klo 9-11 Maria 01:n Event Spacessä, Helsingissä (Lapinlahdenkatu 16, Helsinki). Lisätietoa tapahtumasta ja linkin ilmoittautumiseen löydät täältä: https://qsharingeu.eu.qualtrics.com/jfe/form/SV_eR6TcNsfyH8bYj4

Tule mukaan ja nosta liiketoimintasi uudelle tasolle! Yhdessä luomme paremman ja kestävämmän tulevaisuuden.

 

 

Introducing Baltic Impact Accelerator: your growth partner for small businesses and entrepreneurs

Ready to take your small company or entrepreneurial venture to the next level? Look no further! Baltic Impact Accelerator (BIA) is your trusted partner in this exciting journey.

Our unique online 6-month acceleration program isn’t just about profits; it’s about enhancing your company’s impact on your community and the environment. BIA is designed for small businesses with big growth ambitions, whether you need more resources or dream of expanding internationally to Central Baltic countries like Sweden, Estonia, Finland, and Latvia.

If chosen for the accelerator program, you will unlock a valuable support package worth 8,000 EUR. You’ll get up to 4,000 EUR for top-notch training on our platform and another 4,000 EUR for product development services. Our first acceleration cohort is set to launch in January 2024, and we’re eagerly looking for participants like you and all interested in boosting their company to a new high.

If you’re eager to seize this opportunity, leave your contact information below, and we’ll send you an exclusive invite to the BIA online platform, where you will find an engaged community and useful materials available to anyone interested. Expressing your interest is commitment-free, and joining our platform is voluntary and free.

To learn more about our accelerator’s mission and vision, check out our funder’s website: https://centralbaltic.eu/project/baltic-impact-accelerator/

We are organizing an info session on 15.12. at 9-11 in Maria01’s Event Space in Helsinki (Lapinlahdenkatu 16, Helsinki). More information about the event and sign-up for the event:  https://qsharingeu.eu.qualtrics.com/jfe/form/SV_eR6TcNsfyH8bYj4

Join us in taking your small business or entrepreneurial endeavor to new heights, and together, we’ll create a better, more sustainable future.

Suur-Savon Energiasäätiöltä avustus Mikkelin yliopistokeskuksen kahdelle Aalto-yliopiston International Business -kandidaattiohjelman opiskelijalle hyvin tehdystä kandidaattitutkielmatyöstä

 

 

Kuva: Laura Marttinen

Suur-Savon Energiasäätiö on myöntänyt Mikkelin yliopistokeskuksen tekemän hakemuksen perusteella avustuksen lukuvuodelle 2023-2024 jaettavaksi kahdelle Aalto-yliopiston International Business -kandidaattiohjelman opiskelijalle hyvin tehdystä kandidaattitutkielmatyöstä. Näiden kandidaattitutkielmien aiheet tulevat keskittymään liiketoiminnan ja alueellisen talouden kehittämiseen erityisesti energian tutkimusalalta.

  • Avustuksen saadakseen opiskelijan pitää saada tutkielmastaan arvosanaksi vähintään 4, maksimiarvosanan ollessa 5. Työllä pitää olla myös LUT-yliopiston professori Tapio Rannan kirjallinen puolto avustuksen hakemiseksi säätiöltä. Tänä vuonna tehdään useita energia-alan tutkielmia, joten kilpailua stipendeistä tulee olemaan, Aalto-yliopiston suunnittelija Mari Syväoja kertoo.
  • Stipendit ovat hyviä kannusteita opiskelijoille valitsemaan kandidaattitutkielman aihe Etelä-Savoon liittyvästä liiketoiminnasta. Ja kun tavoitteet ovat korkealle, hyödyttää se kaikkia osapuolia halutulla tavalla, asiantuntija Merja Hölttä Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksiköstä valottaa.

Mukana prosessissa on kaksi Mikkelissä toimivaa yliopistoa. LUT-yliopistosta tulevat kandidaattitutkielmaprosessin ohjaajat tarjoavat kandidaattitutkielmien aiheita Aalto-yliopiston opiskelijoiden syksyllä alkavaan lopputyöprosessiin. Aalto-yliopisto esittelee aiheita opiskelijoilleen ja ilmoittaa samalla stipendimahdollisuudesta kahdelle hyvin tehdylle kandidaattitutkielmalle, joiden aiheet liittyvät Suur-Savon Energiasäätiön toimintapiiriin. Vastaavanlainen toteutus oli myös lukuvuonna 2022-2023.

Lisätietoja:

 

 

Muccians around the world – Mirka Viitala and Katja Lahikainen from LUT University at the Aquatech Amsterdam fair

Muccians around the world – Mirka Viitala and Katja Lahikainen from LUT University at the Aquatech Amsterdam fair

Mirka and Katja participated in Aquatech Amsterdam exhibition on November 6–9, 2023. LUT University participated as an exhibitor together with other Finnish water experts at the Finnish Pavilion. We shared our stand with Blue Economy Mikkeli (BEM) and Mipro Oy.

The main aim of the participation was to create new contacts in order to expand the collaboration both in the Master’s Programme in Water Technology and in the research activities of the Department of Separation Science. In addition, we promoted our International Conference on Emerging Trends in Water Treatment 2024.

The participation in Aquatech Amsterdam provided fruitful discussions with both Finnish and international professionals. One of the most promising discussions was with the representatives from Wetsus, which is a local research institute and part of WaterCampus Leeuwarden. They have a similar type of Master’s Programme that we offer at LUT University, and we could learn a lot from them, especially concerning the implementation of company collaboration in teaching. Another interesting contact was a scientist from US EPA, who studies emerging micropollutants. He was interested to give joint lectures for LUT University and Xamk with a focus on PFAS compounds.

During the exhibition, we also met Finnish companies who were interested to collaborate with our Master’s Programme. These discussions will continue via email. During the exhibition, Mirka and Katja also followed multiple presentations concerning topical water related issues, such as industrial water circulation and emerging contaminants, including PFAS compounds.

  • Mirka Viitala, Post-doctoral researcher, Coordinator of Master’s Programme in Water Technology,
    Department of Separation Science, Lappeenranta-Lahti University of Technology LUT, mirka.viitala@lut.fi, Mobile +358 504 341 057
  • Katja Lahikainen, D.Sc. (Econ.&Bus.Adm.), Director, Centre for Separation Technology (CST), LUT University, LUT School of Engineering Science, Department of Separation Science, katja.lahikainen@lut.fi, Mobile +358 400 570 603

TET-harjoittelijana Mikkelin yliopistokeskuksessa: Senja Naskalin kokemuksia – Working Experience in Mikkeli University Consortium: Senja Naskali’s experiences 

Kuva: Senja Naskali

Olen Senja, Rantakylän yhtenäiskoulun yhdeksäsluokkalainen. Olin TET-harjoittelussa Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikössä. Kansainvälisyys sekä erilaiset kielet ja kulttuurit kiinnostavat minua, joten kysyin täältä TET-paikkaa. Kuluneen viikon aikana olen ollut mukana kokouksissa sekä käynyt vierailuilla, seminaarissa ja International Mikkeli Day -tapahtumassa.

Tiistaina kävin vierailemassa Tuma-talolla LUT-yliopiston Erotustekniikan laboratorioissa. Laboratorioiden henkilökunta on todella kansainvälistä, professoreita ja vaihto-opiskelijoita saapuu ympäri maailmaa. Minusta oli mielenkiintoista kuulla tällaisesta paikasta, josta en ole ennen tiennyt mitään.

Iltapäivällä kävin tutustumassa Aalto-yliopiston International Business -kandidaattiohjelmaan. Opiskelijoita ja opettajia saapuu ympäri maailmaa englanninkielisiin opintoihin. Kovatasoinen ohjelma vetää paljon hakijoita kaukaakin, mutta vain vähän mikkeliläisiä. Harva mikkeliläinen tuskin tietääkään tällaisesta opiskelumahdollisuudesta.

Torstaina olin Stellassa järjestettävässä kaikille avoimessa International Mikkeli Day -tapahtumassa. Paikalla oli monia erilaisia Mikkelissä olevia toimijoita, kuten kaikki Mikkelin toisen ja korkea-asteen oppilaitokset, monia yhdistyksiä ja pääpuhujana huippukokki Kozeen Shiwan. Tapahtuma oli hieno osoitus siitä, kuinka monikulttuurinen kaupunki Mikkeli on.

Olen saanut oppia siitä, millaista monikulttuurisuus on juuri Mikkelissä. Olen tavannut ihmisiä monista eri kulttuureista ja käynyt paikoissa, joista en ole ennen tiennyt mitään. TET-jakso on ollut todella mielenkiintoinen ja antoisa.

Senja Naskali, Rantakylän yhtenäiskoulu

Working Experience in Mikkeli University Consortium: Senja Naskali’s experiences

I am Senja, a student from the Secondary school of Rantakylä in the ninth grade. I did my working experience in MUC. I’m interested in internationality, different languages and cultures. That was the reason why I wanted to do my working experience here. During this week I have been in meetings, visits, seminars and International Mikkeli Day -event.

On Tuesday I visited in Tuma, in LUT University’s laboratorios. The staff there is very international, because there are professors and exchange students around the world. It was interesting to hear about the place I haven’t known about before.

In the afternoon I visited the Aalto University International Business BScBA Program. There are students and teachers around the world. Because the program is high leveled, students come even far away to study there. But there are only a few students from Mikkeli. I think that not so many even know about this kind of chance of studing.

On Thursday I participated in the International Mikkeli Day event in Stella. There were all the Mikkeli’s upper secondary and higher education institutions, many kinds of organizations and chef Kozeen Shiwan gave the main speech. The event was a great indication of how international Mikkeli is.

I have learned what internationality in Mikkeli is like. I have met people from different cultures and visited places I haven’t known anything before. My working experience here has been very interesting and instructive.

Senja Naskali, Secondary school of Rantakylä

Kansainvälinen mikkeliläinen 2023 –tunnustus MLL:n Järvi-Suomen piirin Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnalle

 

 

 

Kuvassa Vuoden 2023 Kansainvälinen mikkeliläinen palkinnon saaneen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnan puolesta oikealla MLL Järvi-Suomen piirin tukihenkilötoiminnan koordinaattori Iris Damstén sekä vasemmalla vapaaehtoisena toimiva Sonja Miettinen. Kuva Ulla Jurvanen.

Vuoden 2023 Kansainvälinen mikkeliläinen on Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta. Maahanmuuttajaäidit kokevat usein yksinäisyyttä, koska heidän läheisensä saattavat olla kaukana ja sosiaaliset verkostot voivat olla heikot.  Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnan tavoitteena on edistää maahanmuuttajaäitien kotoutumista, kielen oppimista ja tunnetta siitä, että he ovat osa suomalaista yhteiskuntaa. Ystäväksi voi ruveta kuka tahansa täysi-ikäinen, joka haluaa oppia uudesta kulttuurista ja toimia tärkeänä linkkinä uuden ystävän kotoutumisessa Ystävät tapaavat toisiaan arkisissa merkeissä joko lasten kanssa tai ilman. Aikaa voi viettää esimerkiksi jommankumman kotona, puistossa tai kirjastossa. Tapaamisia on pari kertaa kuukaudessa tai sen mukaan, mikä kenellekin sopii.

  • Olemme MLL:n Järvi-Suomen piirissä erittäin kiitollisia siitä, että MLL:n vapaaehtoisten tekemä merkityksellinen työ maahanmuuttajaäitien kotoutumisen ja kielen oppimisen edistämiseksi on huomattu Mikkelissä. Vapaaehtoisemme tekevät työtä täydellä sydämellä ja ovat omalla esimerkillään lisänneet kulttuurienvälistä kohtaamista ja luoneet maahanmuuttajaäideille ja heidän lapsilleen tunteen siitä, että heidät toivotetaan tervetulleiksi heidän uuteen kotiinsa, Mikkeliin. Vaikka toiminta alkaakin vapaaehtoisuudesta, ovat vapaaehtoiset ja äidit tulleet todellisiksi ystäviksi. Näin ollen on siirrytty auttamisesta ja tukemisesta tasavertaiseksi rinnalla kulkijaksi, mikä on tärkeää perheiden osallisuuden vahvistamisen kannalta, MLL Järvi-Suomen piirin tukihenkilötoiminnan koordinaattori Iris Damstén kertoo.

Kansainvälinen mikkeliläinen -tunnustus myönnettiin seitsemättä kertaa ja valinnan teki International Mikkeli Day -toimikunta, johon kuuluu Mikkelin kaupungin, Kansainvälinen Mikkeli ry:n sekä alueen toisen- ja korkea-asteen oppilaitosten edustajia. Tunnustus kansainvälisestä työstä myönnetään henkilölle, joka on edistänyt pohjoismaisia arvoja ja yhdenvertaisuutta, ansioitunut taloudellisen hyvinvoinnin lisäämisessä tai vähentänyt rasismia ja syrjintää omilla teoillaan ja esimerkillään.

Yhdennentoista IMD-päivän toteutuksessa olivat mukana kaikki Mikkelin toisen ja korkea-asteen oppilaitokset sekä Mikkelin kaupunki. Myös muita alueen kansainvälisyystoimijoita osallistui tapahtuman toteutukseen.

Lisätietoja: