Tutkimus suosittelee biokaasulaitosten sijoittamista Järvi-Suomeen

LUT-yliopisto ja Helsingin yliopisto ovat selvittäneet mahdollisia sijaintipaikkoja biokaasulaitoksille Järvi-Suomessa. Tutkimuksen mukaan parhaat sijaintipaikat ovat Liperin, Vieremän, Miehikkälän ja Savitaipaleen seuduilla.

Maatilojen tuotannon sivuvirroista syntyvä biomassa tarjoaa huomattavia mahdollisuuksia biokaasutuotannolle Järvi-Suomessa. LUT-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin alueen maatilojen biomassat ja sopivimmat sijaintipaikat biokaasulaitoksille.

Kun maatilat, biokaasutuotanto ja elintarvikkeiden jalostus sijoitetaan fyysisesti lähelle toisiaan, voidaan minimoida hävikki sekä tuottaa ja käyttää biomassaa ja -kaasua mahdollisimman tehokkaasti. Tätä toimintamallia kutsutaan nimellä agroekologinen symbioosi eli AES.

”Biokaasutuotannossa mädätysjäännökseen jää tärkeitä kasvinravinteita, jotka voidaan kierrättää takaisin pelloille. Biokaasu on AES-toimintamallissa keskeinen energiamuoto, joka lisää maaseudun energiaomavaraisuutta ja riippumattomuutta fossiilisista raaka-aineista”, korostaa tutkijatohtori Jarno Föhr LUT-yliopistosta.

Biokaasun tuotanto ei kilpaile ruoantuotannon kanssa

Tutkimuksen mukaan AES-toimintamalli toteutuu parhaiten sijoittamalla biokaasulaitoksia Liperin, Vieremän, Miehikkälän ja Savitaipaleen seuduille. Arvio perustuu maatilojen biomassojen saatavuuteen ja kuljetuskustannuksiin, joissa on huomioitu myös mädätteen kuljettaminen takaisin pelloille. Näillä seuduilla on lyhyiden kuljetusmatkojen päässä myös hyödyntämättömiä biomassoja, jotka eivät kilpaile ruoantuotannon kanssa.

”Haasteena on, että erityisesti kasviperäiset biomassat ovat hajallaan ja useiden toimijoiden hallussa. Suurin rajoittava tekijä biokaasuntuotannolle onkin todennäköisesti toimivien ja kannattavien toimintamallien syntyminen, joka mahdollistaisi näiden biomassojen hyödyntämisen”, sanoo tutkijatohtori Kari Koppelmäki Helsingin yliopistosta.

EU:n maaseuturahaston tuella toteutetun JÄSTI-hankkeen julkinen selvitysraportti löytyy LUT-yliopiston julkaisuarkistosta: https://lutpub.lut.fi/handle/10024/166827

Lisätietoja

Tutkijatohtori Jarno Föhr, LUT-yliopisto, jarno.fohr@lut.fi, puh. 040 539 6527
Tutkijatohtori Kari Koppelmäki, Helsingin yliopisto, kari.koppelmaki@helsinki.fi, puh. 029 412 1385

Pirjo Siiskonen: Yliopistokeskukset esiin!

Mikkelin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pirjo Siiskonen tuntee 20-vuotiaan Mikkelin yliopistokeskuksen hyvin syntyajoista lähtien. Hän toivoo, että yliopistokeskukset saisivat itsensä nykyistä paremmin näkyviin.

–  Yliopistokeskukset ovat hyvä ja toimiva malli, mutta ongelmana on näkyvyyden puute. Valtiotieteen tohtori Pirjo Siiskonen, tuolloin vielä lisensiaatti, tuli Mikkeliin vuonna 1989 Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen ja sittemmin Ruralia-instituutin johtajaksi. Urapolku vei hänet lopulta 2013 perustetun Luomuinstituutin johtajaksi, josta hän jäi neljä vuotta myöhemmin eläkkeelle.

–  Olen hyvin tyytyväinen ajasta, jonka sain työskennellä Mikkelin tiedemaailmassa. Koko ajan oli eteenpäin menemisen meininki, toteaa nykyisin Mikkelin kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimiva Siiskonen.

Kun yliopistokeskukset perustettiin Suomeen vuonna 2004, oli Mikkelissä vankka pohja jo valettuna.

Kaupungissa toimivat tuolloin Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, Helsingin yliopiston alaisina Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus sekä Mikrokuvaus- ja konservointilaitos ja myös Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun toimintoja.

–  Näille perustuksille oli mahdollista luoda yliopistokeskus. Ilman niitä sitä ei olisi syntynyt.

Siiskonen sanoo, että Mikkelille oli tärkeää päästä mukaan siihen kaupunkikuusikkoon, joka sai yliopistokeskusstatuksen ja -oikeudet. Mikkelin lisäksi joukossa olivat Seinäjoki, Kajaani, Kokkola, Lahti ja Pori.

–   Mikkelissä se, ettei täällä ollut omaa yliopistoa koettiin puutteeksi, mutta yliopistokeskus on sopiva malli tämän kokoluokan kaupunkiin. Siiskonen toivookin, että yliopistokeskusten kehittäminen saisi enemmän näkyvyyttä julkisessa keskustelussa ja päättäjien parissa.

 – Näkyvyyttä pitää olla enemmän. Mikkelissä voisimme ottaa kehittämiskohteeksi maisteriohjelman, joka olisi tarpeen Aalto-yliopiston -kandiohjelman jatkeeksi.

Merkittävä askel otettiin vuonna 2006, jolloin vihittiin käyttöön Mikkelin yliopistokeskuksen uudet toimitilat Lönnrotinkadulla.  Siiskonen toteaa, että yhteenkuuluvuuden ja yhteistyön kannalta oli merkittävää, kun toimintoja saatiin koottua Lönnrotinkadun kampukselle. Myös Pursialassa ja Sammonkadun Tuma-talossa sijaitsee yliopistokeskuskokonaisuuteen kuuluvia yksikköjä.

Yksi virstanpylväs oli myös Luomuinstituutin perustaminen vuoden 2013 alussa. Näin yhdistyivät Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen luomutoiminnot Mikkelissä, ja Luomuinstituutista tuli valtakunnallinen toimija.

Yliopistokeskuksen merkityksen Mikkelille ja Etelä-Savolle Siiskonen näkee hyvin suurena. Sen myötä on mahdollista kehittää aluetta ja sen yritystoimintaa tutkittuun tietoon perustuen.

– Meillä on Mikkelissä läsnä kolme maamme johtavaa yliopistoa eli Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja LUT-yliopisto.  Yhteistyö sinällään on toimivaa, mutta mahdollisuuksia olisi enemmän kuin on osattu käyttää.

Siiskonen toivoo, että yliopistokeskuksen koko osaaminen Mikkelissä ja maakunnassa saataisi yhä paremmin käyttöön. Hän muistuttaa, että Aalto-yliopiston kansainvälinen BScBA –koulutusohjelma tarjoaa joka vuosi yli 80 aloituspaikkaa yliopistollisissa tutkinto-opinnoissa.

– Alueen yritykset voisivat nykyistä enemmän hyödyntää näitä kansainvälisen liiketoiminnan yliopisto-opiskelijoita. Näitä nuoria tulisi saada kiinnittymään eteläsavolaisiin yrityksiin.

Teksti: Tapio Honkamaa
Kuva: Mikkelin kaupunki

Yhteistyössä on voimaa! 

Mikkelin yliopistokeskus täyttää 20 vuotta vuonna 2024. Ensimmäinen sopimus yhteistyöstä yliopistokeskuksessa allekirjoitettiin 8. helmikuuta 2004. Tuolloin mukana sopimuksessa olivat Helsingin yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kuopion yliopisto ja Mikkelin kaupunki. Yliopistojen toimintaa Mikkelissä oli ollut jo vuodesta 1980 lähtien ja lisää on tullut erityisesti 1990-luvun vaihteessa ja 2000-luvun alussa.

Tällä hetkellä yliopistokeskus on Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston, LUT-yliopiston ja Mikkelin kaupungin väliseen sopimukseen perustuva kokonaisuus, johon kuuluvissa yksiköissä työskentelee noin 120–130 päätoimista työntekijää sekä vierailijat mukaan lukien noin 200 henkilöä. Opiskelijoita on reilut 250. Monesti yliopistosta puhuttaessa ensimmäinen huomio on opiskelijamäärissä. Mikkelissä toiminta on voimakkaasti tutkimus- ja kehittämispainotteista. Mikkelin yliopistokeskukseen kuuluvissa yksiköissä opiskelijamäärä on varsin pieni, mutta se näkyy kaupunkikuvassa kokoaan suuremmin.

Mikkeli ei ole perinteisessä mielessä yliopistokaupunki. Meillä toimii kuitenkin kolme merkittävää tiedeyliopistoa, joilla toimii Mikkelissä viisi tiedekuntaa/schoolia, Kansalliskirjasto sekä Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteinen Luomuinstituutti.

Hyöty? Kun Mikkeli ei ole yhdelläkään yliopistolla pääkampuspaikkakunta, ovat kolme yliopistoa yhdessä vahvempia kuin kolme yksinään. Tämä on 20 vuoden aikana tullut todistettua, kun koulutusmaailman rakenteita on ravisteltu ja toimintoja on karsittu. Mikkelikään ei iskuilta ole säästynyt, mutta yliopistojen yhteistyö on ollut se voima, jolla on menty eteenpäin ja jolla on luotu uusia alkuja. Lisäksi jaamme yhteisiä hyviä käytäntöjä sekä Mikkelissä, että muiden yliopistokeskusten kesken. On toki tunnustettava nöyrästi, että meillä on koko ajan oppimista ja tarvetta kehittää toimintaa.

Yliopistot ovat yhdessä mukana Mikkelin seudun ja maakunnan kehittämisessä, ja kiristyvässä alueiden välisessä kilpailussa kehitettävää on koko ajan. Yliopistokeskus ja yliopistot ovat tässä mukana oman toimintansa kautta ja yliopistoilla onkin merkittävä tehtävä uuden luomisessa, keskustelun herättämisessä ja sivistyksessä. Yliopistot yksinään eivät pelasta maakuntaa tai tee ihmeitä – niitä tehdään laajalla maakunnallisella yhteistyöllä!

Matti Malinen
Pääsihteeri
Mikkelin yliopistokeskus

Puheenvuoro | Miksi tiedettä? Miksi Mikkelissä?

Mikkelin yliopistokeskus (MUC) juhlii 20-vuotista taivaltaan vuonna 2024. Mikkelissä on toiminut tiedeyliopistoja vuodesta 1980 lähtien ja uusia toimintoja on käynnistynyt tasaisin välein. Mikkelin yliopistokeskus perustettiin vuonna 2004 kokoamaan silloiset neljän yliopiston toiminnot yhteen.

Yliopistokeskus koostuu nykyään Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja LUT-yliopiston toiminnoista, jotka työllistävät alueella reilut 120 päätoimista työntekijää ja tuovat vuosittain noin 80 vierailevaa opettajaa ja tutkijaa Mikkeliin. Tutkinto-opiskelijoita on tällä hetkellä reilut 250.

Mikkelin yliopistokeskus on kokoaan paljon suurempi, kun huomioidaan taustalla olevat kolme tieteellisiltä ansioiltaan tasokkainta yliopistoa Suomessa. Mikkeli on onnistunut lisäämään vetovoimaansa ja on nykyisin haluttu opiskelupaikka. Taloudellinen merkitys alueella on huomattava, mutta tärkeintä on yliopistojen toiminta tiedon tuottajina.

Miksi tiedettä kannattaa tehdä? Tieteessä on kyse järjestelmällisestä ja tiedeyhteisön arvioimasta uuden tiedon tuottamisesta, jolla saadaan uusia näkökulmia ja tarkennuksia aikaisemmin tuotetulle tiedolle. Tieteen avulla yritetään ymmärtää paremmin maailmaa ja löytää ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Tiede on myös teknologisen kehityksen keskeinen perusta.

Mikkelissä yliopistojen painoalat ovat rakentuneet yliopistojen ja alueen näkökulmasta. Yliopistokeskukselle on tärkeää löytää aluekehityksen kannalta keskeiset teemat ja kumppanit, mutta samalla tutkimus- ja kehittämistoiminnan on vastattava samoihin vaatimuksiin kuin millä tahansa kampuksella, eli toimittava tuloksekkaasti ja kilpailtava tutkimusrahoituksesta kansainvälisellä tasolla.

Mikkelin yliopistokeskus toimii kestävän tulevaisuuden rakentajana. Keskeisiä painoaloja ovat muun muassa vedenpuhdistusmenetelmät, kestävä ruokajärjestelmä, puhdas energia ja digitalisaation edistäminen.

Tällä hetkellä päivitämme yliopistokeskuksen yhteistä ”Kestävän suunnan rakentaja” -strategiaa. Yhteinen tavoitteemme on monitieteisempi MUC, joka tekee vaikuttavaa yhteistyötä ja tieteiden väliset rajat ylittävää tutkimusta.

Yliopistojen tuottama tutkittu tieto tuo vastauksia Etelä-Savon tulevaisuuden suuriin haasteisiin ja parantaa pitkällä aikajänteellä alueen elinvoimaa.

Mari Kallioinen-Mänttäri, Torsti Hyyryläinen, Matti Malinen

Kirjoittajista Kallioinen-Mänttäri on Mikkelin yliopistokeskuksen johtoryhmän puheenjohtaja vuonna 2023, Hyyryläinen johtoryhmän puheenjohtaja vuonna 2024 ja Malinen yliopistokeskuksen pääsihteeri.

Baltic Impact Accelerator: kumppanisi kasvuhakuisille pienille yrityksille – Introducing Baltic Impact Accelerator: your growth partner for small businesses and entrepreneurs

Oletko valmis viemään yrityksesi seuraavalle tasolle? Baltic Impact Accelerator (BIA) on luotettava kumppanisi tälle jännittävälle matkalle.

Uniikki 6-kuukauden mittainen sähköinen kiihdyttämö ei ainoastaan keskity taloudelliseen kasvuun, vaan se edistää myös yrityksesi vaikuttavuutta yhteiskunnan ja ympäristön näkökulmasta. BIA on suunniteltu pienille yrityksille, joilla on suuret kasvutavoitteet. Tarvitsetko enemmän resursseja tai haaveiletko kansainvälistymisestä Keski-Baltian maihin, esim. Ruotsiin, Viroon tai Latviaan?

Kiihdyttämöön valituille yrityksille tarjotaan arvokas 8000 euron arvoinen tukipaketti. Saat 4000 euron arvosta huippukoulutuksia alustallamme ja toiset 4000 euroa on varattu tuotekehitys- ja markkinointipalveluihin. Ensimmäinen kiihdyttämön kierros alkaa tammikuussa 2024 ja etsimme nyt aktiivisesti kaltaisiasi osallistujia, jotka ovat kiinnostuneet yrityksensä toiminnan nostamisesta uudelle tasolle.

Jos haluat tarttua tähän mahdollisuuteen, jätäthän yhteystietosi alla olevan linkin taakse ja lähetämme sinulle henkilökohtaisen kutsun BIA alustalle, josta löydät vaikuttavuusyhteisön ja hyödyllisiä materiaaleja. Kiinnostuksen ilmaiseminen ei sitouta sinua mihinkään ja kiihdyttämöalustalle liittyminen on vapaaehtoista ja ilmaista.

Lisätietoa kiihdyttömän missiosta ja visiosta löytyy perustajiemme verkkosivulta: https://centralbaltic.eu/project/baltic-impact-accelerator/

Järjestämme infotilaisuuden 15.12. klo 9-11 Maria 01:n Event Spacessä, Helsingissä (Lapinlahdenkatu 16, Helsinki). Lisätietoa tapahtumasta ja linkin ilmoittautumiseen löydät täältä: https://qsharingeu.eu.qualtrics.com/jfe/form/SV_eR6TcNsfyH8bYj4

Tule mukaan ja nosta liiketoimintasi uudelle tasolle! Yhdessä luomme paremman ja kestävämmän tulevaisuuden.

 

 

Introducing Baltic Impact Accelerator: your growth partner for small businesses and entrepreneurs

Ready to take your small company or entrepreneurial venture to the next level? Look no further! Baltic Impact Accelerator (BIA) is your trusted partner in this exciting journey.

Our unique online 6-month acceleration program isn’t just about profits; it’s about enhancing your company’s impact on your community and the environment. BIA is designed for small businesses with big growth ambitions, whether you need more resources or dream of expanding internationally to Central Baltic countries like Sweden, Estonia, Finland, and Latvia.

If chosen for the accelerator program, you will unlock a valuable support package worth 8,000 EUR. You’ll get up to 4,000 EUR for top-notch training on our platform and another 4,000 EUR for product development services. Our first acceleration cohort is set to launch in January 2024, and we’re eagerly looking for participants like you and all interested in boosting their company to a new high.

If you’re eager to seize this opportunity, leave your contact information below, and we’ll send you an exclusive invite to the BIA online platform, where you will find an engaged community and useful materials available to anyone interested. Expressing your interest is commitment-free, and joining our platform is voluntary and free.

To learn more about our accelerator’s mission and vision, check out our funder’s website: https://centralbaltic.eu/project/baltic-impact-accelerator/

We are organizing an info session on 15.12. at 9-11 in Maria01’s Event Space in Helsinki (Lapinlahdenkatu 16, Helsinki). More information about the event and sign-up for the event:  https://qsharingeu.eu.qualtrics.com/jfe/form/SV_eR6TcNsfyH8bYj4

Join us in taking your small business or entrepreneurial endeavor to new heights, and together, we’ll create a better, more sustainable future.

Suur-Savon Energiasäätiöltä avustus Mikkelin yliopistokeskuksen kahdelle Aalto-yliopiston International Business -kandidaattiohjelman opiskelijalle hyvin tehdystä kandidaattitutkielmatyöstä

 

 

Kuva: Laura Marttinen

Suur-Savon Energiasäätiö on myöntänyt Mikkelin yliopistokeskuksen tekemän hakemuksen perusteella avustuksen lukuvuodelle 2023-2024 jaettavaksi kahdelle Aalto-yliopiston International Business -kandidaattiohjelman opiskelijalle hyvin tehdystä kandidaattitutkielmatyöstä. Näiden kandidaattitutkielmien aiheet tulevat keskittymään liiketoiminnan ja alueellisen talouden kehittämiseen erityisesti energian tutkimusalalta.

  • Avustuksen saadakseen opiskelijan pitää saada tutkielmastaan arvosanaksi vähintään 4, maksimiarvosanan ollessa 5. Työllä pitää olla myös LUT-yliopiston professori Tapio Rannan kirjallinen puolto avustuksen hakemiseksi säätiöltä. Tänä vuonna tehdään useita energia-alan tutkielmia, joten kilpailua stipendeistä tulee olemaan, Aalto-yliopiston suunnittelija Mari Syväoja kertoo.
  • Stipendit ovat hyviä kannusteita opiskelijoille valitsemaan kandidaattitutkielman aihe Etelä-Savoon liittyvästä liiketoiminnasta. Ja kun tavoitteet ovat korkealle, hyödyttää se kaikkia osapuolia halutulla tavalla, asiantuntija Merja Hölttä Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksiköstä valottaa.

Mukana prosessissa on kaksi Mikkelissä toimivaa yliopistoa. LUT-yliopistosta tulevat kandidaattitutkielmaprosessin ohjaajat tarjoavat kandidaattitutkielmien aiheita Aalto-yliopiston opiskelijoiden syksyllä alkavaan lopputyöprosessiin. Aalto-yliopisto esittelee aiheita opiskelijoilleen ja ilmoittaa samalla stipendimahdollisuudesta kahdelle hyvin tehdylle kandidaattitutkielmalle, joiden aiheet liittyvät Suur-Savon Energiasäätiön toimintapiiriin. Vastaavanlainen toteutus oli myös lukuvuonna 2022-2023.

Lisätietoja:

 

 

Muccians around the world – Mirka Viitala and Katja Lahikainen from LUT University at the Aquatech Amsterdam fair

Muccians around the world – Mirka Viitala and Katja Lahikainen from LUT University at the Aquatech Amsterdam fair

Mirka and Katja participated in Aquatech Amsterdam exhibition on November 6–9, 2023. LUT University participated as an exhibitor together with other Finnish water experts at the Finnish Pavilion. We shared our stand with Blue Economy Mikkeli (BEM) and Mipro Oy.

The main aim of the participation was to create new contacts in order to expand the collaboration both in the Master’s Programme in Water Technology and in the research activities of the Department of Separation Science. In addition, we promoted our International Conference on Emerging Trends in Water Treatment 2024.

The participation in Aquatech Amsterdam provided fruitful discussions with both Finnish and international professionals. One of the most promising discussions was with the representatives from Wetsus, which is a local research institute and part of WaterCampus Leeuwarden. They have a similar type of Master’s Programme that we offer at LUT University, and we could learn a lot from them, especially concerning the implementation of company collaboration in teaching. Another interesting contact was a scientist from US EPA, who studies emerging micropollutants. He was interested to give joint lectures for LUT University and Xamk with a focus on PFAS compounds.

During the exhibition, we also met Finnish companies who were interested to collaborate with our Master’s Programme. These discussions will continue via email. During the exhibition, Mirka and Katja also followed multiple presentations concerning topical water related issues, such as industrial water circulation and emerging contaminants, including PFAS compounds.

  • Mirka Viitala, Post-doctoral researcher, Coordinator of Master’s Programme in Water Technology,
    Department of Separation Science, Lappeenranta-Lahti University of Technology LUT, mirka.viitala@lut.fi, Mobile +358 504 341 057
  • Katja Lahikainen, D.Sc. (Econ.&Bus.Adm.), Director, Centre for Separation Technology (CST), LUT University, LUT School of Engineering Science, Department of Separation Science, katja.lahikainen@lut.fi, Mobile +358 400 570 603

TET-harjoittelijana Mikkelin yliopistokeskuksessa: Senja Naskalin kokemuksia – Working Experience in Mikkeli University Consortium: Senja Naskali’s experiences 

Kuva: Senja Naskali

Olen Senja, Rantakylän yhtenäiskoulun yhdeksäsluokkalainen. Olin TET-harjoittelussa Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikössä. Kansainvälisyys sekä erilaiset kielet ja kulttuurit kiinnostavat minua, joten kysyin täältä TET-paikkaa. Kuluneen viikon aikana olen ollut mukana kokouksissa sekä käynyt vierailuilla, seminaarissa ja International Mikkeli Day -tapahtumassa.

Tiistaina kävin vierailemassa Tuma-talolla LUT-yliopiston Erotustekniikan laboratorioissa. Laboratorioiden henkilökunta on todella kansainvälistä, professoreita ja vaihto-opiskelijoita saapuu ympäri maailmaa. Minusta oli mielenkiintoista kuulla tällaisesta paikasta, josta en ole ennen tiennyt mitään.

Iltapäivällä kävin tutustumassa Aalto-yliopiston International Business -kandidaattiohjelmaan. Opiskelijoita ja opettajia saapuu ympäri maailmaa englanninkielisiin opintoihin. Kovatasoinen ohjelma vetää paljon hakijoita kaukaakin, mutta vain vähän mikkeliläisiä. Harva mikkeliläinen tuskin tietääkään tällaisesta opiskelumahdollisuudesta.

Torstaina olin Stellassa järjestettävässä kaikille avoimessa International Mikkeli Day -tapahtumassa. Paikalla oli monia erilaisia Mikkelissä olevia toimijoita, kuten kaikki Mikkelin toisen ja korkea-asteen oppilaitokset, monia yhdistyksiä ja pääpuhujana huippukokki Kozeen Shiwan. Tapahtuma oli hieno osoitus siitä, kuinka monikulttuurinen kaupunki Mikkeli on.

Olen saanut oppia siitä, millaista monikulttuurisuus on juuri Mikkelissä. Olen tavannut ihmisiä monista eri kulttuureista ja käynyt paikoissa, joista en ole ennen tiennyt mitään. TET-jakso on ollut todella mielenkiintoinen ja antoisa.

Senja Naskali, Rantakylän yhtenäiskoulu

Working Experience in Mikkeli University Consortium: Senja Naskali’s experiences

I am Senja, a student from the Secondary school of Rantakylä in the ninth grade. I did my working experience in MUC. I’m interested in internationality, different languages and cultures. That was the reason why I wanted to do my working experience here. During this week I have been in meetings, visits, seminars and International Mikkeli Day -event.

On Tuesday I visited in Tuma, in LUT University’s laboratorios. The staff there is very international, because there are professors and exchange students around the world. It was interesting to hear about the place I haven’t known about before.

In the afternoon I visited the Aalto University International Business BScBA Program. There are students and teachers around the world. Because the program is high leveled, students come even far away to study there. But there are only a few students from Mikkeli. I think that not so many even know about this kind of chance of studing.

On Thursday I participated in the International Mikkeli Day event in Stella. There were all the Mikkeli’s upper secondary and higher education institutions, many kinds of organizations and chef Kozeen Shiwan gave the main speech. The event was a great indication of how international Mikkeli is.

I have learned what internationality in Mikkeli is like. I have met people from different cultures and visited places I haven’t known anything before. My working experience here has been very interesting and instructive.

Senja Naskali, Secondary school of Rantakylä

Kansainvälinen mikkeliläinen 2023 –tunnustus MLL:n Järvi-Suomen piirin Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnalle

 

 

 

Kuvassa Vuoden 2023 Kansainvälinen mikkeliläinen palkinnon saaneen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnan puolesta oikealla MLL Järvi-Suomen piirin tukihenkilötoiminnan koordinaattori Iris Damstén sekä vasemmalla vapaaehtoisena toimiva Sonja Miettinen. Kuva Ulla Jurvanen.

Vuoden 2023 Kansainvälinen mikkeliläinen on Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta. Maahanmuuttajaäidit kokevat usein yksinäisyyttä, koska heidän läheisensä saattavat olla kaukana ja sosiaaliset verkostot voivat olla heikot.  Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnan tavoitteena on edistää maahanmuuttajaäitien kotoutumista, kielen oppimista ja tunnetta siitä, että he ovat osa suomalaista yhteiskuntaa. Ystäväksi voi ruveta kuka tahansa täysi-ikäinen, joka haluaa oppia uudesta kulttuurista ja toimia tärkeänä linkkinä uuden ystävän kotoutumisessa Ystävät tapaavat toisiaan arkisissa merkeissä joko lasten kanssa tai ilman. Aikaa voi viettää esimerkiksi jommankumman kotona, puistossa tai kirjastossa. Tapaamisia on pari kertaa kuukaudessa tai sen mukaan, mikä kenellekin sopii.

  • Olemme MLL:n Järvi-Suomen piirissä erittäin kiitollisia siitä, että MLL:n vapaaehtoisten tekemä merkityksellinen työ maahanmuuttajaäitien kotoutumisen ja kielen oppimisen edistämiseksi on huomattu Mikkelissä. Vapaaehtoisemme tekevät työtä täydellä sydämellä ja ovat omalla esimerkillään lisänneet kulttuurienvälistä kohtaamista ja luoneet maahanmuuttajaäideille ja heidän lapsilleen tunteen siitä, että heidät toivotetaan tervetulleiksi heidän uuteen kotiinsa, Mikkeliin. Vaikka toiminta alkaakin vapaaehtoisuudesta, ovat vapaaehtoiset ja äidit tulleet todellisiksi ystäviksi. Näin ollen on siirrytty auttamisesta ja tukemisesta tasavertaiseksi rinnalla kulkijaksi, mikä on tärkeää perheiden osallisuuden vahvistamisen kannalta, MLL Järvi-Suomen piirin tukihenkilötoiminnan koordinaattori Iris Damstén kertoo.

Kansainvälinen mikkeliläinen -tunnustus myönnettiin seitsemättä kertaa ja valinnan teki International Mikkeli Day -toimikunta, johon kuuluu Mikkelin kaupungin, Kansainvälinen Mikkeli ry:n sekä alueen toisen- ja korkea-asteen oppilaitosten edustajia. Tunnustus kansainvälisestä työstä myönnetään henkilölle, joka on edistänyt pohjoismaisia arvoja ja yhdenvertaisuutta, ansioitunut taloudellisen hyvinvoinnin lisäämisessä tai vähentänyt rasismia ja syrjintää omilla teoillaan ja esimerkillään.

Yhdennentoista IMD-päivän toteutuksessa olivat mukana kaikki Mikkelin toisen ja korkea-asteen oppilaitokset sekä Mikkelin kaupunki. Myös muita alueen kansainvälisyystoimijoita osallistui tapahtuman toteutukseen.

Lisätietoja:

Huippukokki Kozeen Shiwan International Mikkeli Day:ssä torstaina 9.11.2023

Kultahampainen huippukokki Kozeen Shiwan on mukana International Mikkeli Day IMD -tapahtumassa kauppakeskus Stellassa torstaina 9.11.2023. Shiwan kertoo elämästään ja kokemuksistaan Suomessa sekä pitää ruokademon Master Chef -ohjelmassakin tutuksi tulleesta kuningasperunastaan klo 14-15.

Lisäksi tilaisuudessa julkistetaan Kansainvälinen mikkeliläinen 2023 ja ohjelmassa on värikkäitä tanssi- ja musiikkiesityksiä sekä puheenvuoroja kansainvälisyydestä. Myös eri maiden kansallispukuja ja kulttuuriasuja nähdään lavalla. Mikkelin lukion opiskelijat kertovat kansainvälisyydestä Mikkelin lukiossa ja tapahtumassa esitellään kansainvälistä nuorten kahvilaa Mikkelissä.

  • On hienoa järjestää tämä marraskuun harmautta valaiseva positiivinen tapahtuma usean toimijan yhteistyönä nyt jo 11. kertaa, toteaa tapahtumaa koordinoiva asiantuntija Ulla Jurvanen Mikkelin yliopistokeskuksesta.

Tapahtumaa toteuttavat kaikki Mikkelin toisen ja korkea-asteen oppilaitokset sekä Mikkelin kaupunki ja Monikulttuurityö Mimosa ry.

Kauppakeskus Stellan tähtitorilla järjestettävä IMD-tapahtuma torstaina 9.11 klo 12-16 on kaikille avoin ja maksuton. Osallistua voi koko tapahtumaan tai tulla kuulolle vain johonkin osioon.

 

  • Tähtivieraana huippukokki Kozeen Shiwan
  • Kansainvälinen mikkeliläinen 2023
  • Kansallispukuja ja kulttuuriasuja eri maista
  • Tanssi- ja musiikkiesityksiä
  • Kansainvälisyys oppilaitoksissa

 

Lisätietoja: