Öljylämmityksen korvaaminen muilla järjestelmillä kiinnostaa eri ikäisiä eri syistä. LUT-yliopiston Mikkelissä toimiva bioenergian laboratorion tutkimusryhmä selvitti eteläsavolaisten öljylämmittäjien näkemyksiä ja mielipiteitä vaihtoehtoisista lämmitysjärjestelmistä LähiLämpö-hankkeessa. Hankkeen tulokset kertovat päätöksentekijöille ja paikallisille energiantuottajille niistä tukimekanismien tarpeista, joita tarvitaan fossiilisten lämmitysmuotojen vaihtamiseksi toiseen lämmitysjärjestelmään.
LUT-yliopiston tutkijatohtori Raghu KC kertoo, että tulosten odotetaan auttavan poistamaan tai vähentämään suuresti fossiilisiin polttoaineisiin perustuvia lämmitysjärjestelmiä Etelä-Savossa. Lisäksi tuloksilla autetaan pääsemään energiaomavaraisemmaksi, jolloin riippuvuus fossiilisista järjestelmistä vähenee.
- Vastaajat suosivat öljyä korvaavana järjestelmänä lämpöpumppuja muita vaihtoehtoja enemmän, Raghu KC avaa.
Eri lämmitysjärjestelmistä tehdyt elinkaariarvioinnit auttoivat tunnistamaan potentiaalisimmat ratkaisut sekä niiden vaikutukset ympäristöön ja ilmakehään. LähiLämpö-tutkimuksen tulokset antoivat selkeän kuvan siitä, millaisia ovat tulevaisuuden energiajärjestelmien ympäristövaikutukset.
Ympäristövaikutusten näkökulmasta potentiaalisimpia ovat juurikin lämpöpumput, jos niiden käyttämä energia on tuotettu paikallisesti uusiutuvilla energioilla. Kuitenkaan automaattisesti lämpöpumput eivät takaa pientä hiilijalanjälkeä, jos energiaa tuotetaan paikallisesti esimerkiksi kivihiilellä.
Ihmisillä erilaisia kestävyyden arvostuksia kyselytutkimuksen mukaan
Tutkimus tarkasteli öljylämmityssektorin tilannetta ja öljylämmittäjien prioriteetteja Etelä-Savossa. Yleisiä kestävyyden ulottuvuuksia ja arvostuksia selvitettiin kyselytutkimuksen avulla. Yleisistä kestävyyskriteereistä merkittävimmiksi nousivat melko samoilla painotuksilla talous 36 prosentin ja ympäristö 35 prosentin osuuksilla. Niitä seurasivat yhteiskunta 15 prosentin ja teknologia 14 prosentin osuuksilla.
Tuloksista huomattiin, että uusiutuva energia merkitsi suhteessa enemmän vanhemmille ikäryhmille, mutta nuoremmat ikäryhmät korostivat erityisesti edullista energian hintaa. Lisäksi vanhemmat ikäryhmät arvostivat suhteessa enemmän uusien työpaikkojen luomista, mutta nuoremmat vastaajat asettivat luotettavuuden etusijalle.
- Lisäksi ilmastonmuutoksen ja ilmansaasteiden hillitseminen oli suhteellisesti tärkeämpää ikääntyneiden mielestä, mutta nuoremmat kokivat luonnon monimuotoisuuden erittäin tärkeäksi, Raghu KC kertoo.
Toistaiseksi poliittinen painopiste on ollut kasvihuonekaasupäästöjen ja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, mutta tutkimuksen mukaan se ei ole aivan yhtä tärkeää nuoremmille sukupolville kuin vanhemmille. Tällaiset tulokset voivat olla silmiä avaavia.
Tutkimus lisäsi tietoutta lämmitysjärjestelmistä ja tukimekanismeista
Hankkeessa myös kuluttajien tietous kasvoi öljyä korvaavista lämmitysjärjestelmien vaihtoehdoista ja erilaisista tukimekanismeista.
- Fossiilisten lämmitysmuotojen vaihtamiseksi toiseen lämmitysjärjestelmään on tarjolla esimerkiksi ARAn energia-avustus taloyhtiöille sekä yksityisille kotitalouksille ELY-keskuksen avustus tai kotitalousvähennys verotuksessa. Lisäksi ARA on suunnannut korjausavustuksen iäkkäille ja vammaisille henkilöille asuntojen korjaamiseksi, LUT-yliopiston tutkijatohtori Jarno Föhr kertoo.
Tutkimus kertoo maakunnille ja Suomen hallitukselle keinoista, joiden avulla on helpompi siirtyä kohti uusiutuvia energiaratkaisuja. Tutkimusta voitaisiinkin laajentaa käsittämään koko Suomea. Tietoa tarvittaisiin vielä lisää esimerkiksi kotitalouksien tulojen vaikutuksista lämmitysinvestointeihin.
LUT-yliopisto toteutti LähiLämpö – Lämmityssektorin hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Etelä-Savossa –hankkeen. Hanketta rahoittivat Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta ja Suur-Savon Energiasäätiö. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Kiinteistöliitto Itä-Suomi, ProAgria ja Lämpösi Oy. Hankkeen loppuraportti löytyy tästä.
Lisätietoja LUT-yliopiston tutkijatohtoreilta:
- Raghu KC, raghu.kc@lut.fi, puh. 0440 668 434
- Jarno Föhr, jarno.fohr@lut.fi, puh. 040 539 6527