ROOT – Resilient youth through local heritage -hankkeen konsortiotapaaminen/kick off -tilaisuus pidettiin Pariisissa, Ranskassa 5-6.3.2025. Mukana olivat hankkeen osapuolet, koordinaattori De l’art et d’autre (DADAU) ja partnerit Ente del Terzo Settore (MOH) Etelä-Italian Barista ja Kansalliskirjasto Suomesta.
Tapaamisessa työstettiin hankkeen sisältöjä ja kokeiltiin käytännössä nuorisolle keväällä järjestettäviin työpajoihin suunniteltuja aktiviteetteja. Ideat ja inspiraatiot lensivät, kun suunnittelimme hankkeen tulevia sisältöjä. Lisäksi keskustelimme hankkeen viestinnästä ja sosiaalisen median päivittämisestä. Suomen osuudesta voi lukea instagramissa @rootprojekti, jonne myös jaoimme kuvapäivityksiä.
Keväisen lämmin ilma helli matkalaisia ja matkan varrella tapaamiseen pystyi näkemään niin Notre Damen kuin Eiffel-torninkin. Paluumatkan alkuun jännitystä toi Gare du Nordin aseman lähistöltä löytynyt sodanaikainen pommi, joka viivästytti matkaa kentälle. Onneksi suomalaiseen tapaan olimme ajoissa liikkeellä ja ehdimme vaihtaa kulkuvälinettä. Tilanteesta ei koitunut ulkopuolisille vaaraa, sillä poliisi oli jo eristänyt alueen.
Hankkeen kohderyhmään kuuluvat 18–30-vuotiaat. Teemoina ovat kulttuuriperintö, luovat alat, ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
Liisa Näpärä Minna Kaukonen Kansalliskirjasto, Mikkelin toimipiste
Suomalainen ympäristöosaaminen veti Olga Pastushokin Pietarista Mikkelin. Hänen tavoitteenaan on maailma, jossa ei synny jätettä.
1.Kertoisitko itsestäsi?
Olen lähtöisin pienestä Kroptkinin kaupungista Etelä-Venäjältä. Olen opiskellut ympäristötekniikan kandidaatiksi ja turvallisuusteknologian maisteriksi Pietarissa, Saint-Petersburg Mining Universitystä.
2. Millainen on tutkijan polkusi? Mikä on päämääräsi?
Aloitin nuorena tutkijana Pietarissa, missä toimin assistenttina. Kirjoitin julkaisuja ja esittelin niitä konferensseissa. Sieltä tuli vahva pohja tieteelliselle uralleni. Sitten työni jatkui maisteriohjelmassa LUT:in Mikkelin kampuksella ja nyt edelleen tohtoriopiskelijana Mikkelissä.
Tutkijana kiinnostukseni on ensisijaisesti vedenkäsittelyssä. Projektiemme perusta on kaikessa kestävyys. Emme pidä jätevesiä enää pelkästään ympäristöjätteenä vaan arvokkaana lähteenä, joka sisältää ravinteita, arvokkaita metalleja ja kierrätettävää energiaa.
Tavoitteeni on kehittää jätevesien käsittelyteknologiaa, joka vie kohti kestävää ja fiksua tulevaisuutta. Toivon, että puhdas vesi on kaikkien saavutettavissa maailmassa, luonnonvarat ovat kierrätettävissä tehokkaasti, vihreä energia on käytössä ja jätettä ei synny lainkaan. Työmme avulla pyrimme siihen, että tämä visio olisi entistä mahdollisempi.
3. Mikä toi sinut Suomeen?
Pietarin Mining Universityllä oli vahvaa yhteistyötä eurooppalaisten yliopistojen kanssa. Nuorena ja aktiivisena tutkijana minulla oli kiinnostusta kansainväliseen yhteistyöhön, ja tutustuin suomalaisiin yliopistoihin, joiden puhdas teknologia ja ympäristöteknologia inspiroivat minua. LUT:illa ja Mining Universityllä oli aiemmin yhteinen ohjelma, jonka kautta tulin Suomeen tekemään kemian insinöörin tutkintoa vedenkäsittelyn alalta.
Vuonna 2024 aloitin tutkijana suuressa, monitieteisessä Arctic Water Excellence (AWE) -hankkeessa, jossa tutkin lääkejäämien poistamista jätevedestä. Lääkejäämät ovat uhka vesistöiden ja ihmisen terveydelle. Käytämme fotokatalyyttistä degradation prosessia, jossa hyödynnetään 3D-tulostusta.
5. Millaista on työskennellä ja elää Mikkelissä ja Suomessa?
Pidän LUT:in Mikkelin kampuksesta erittäin paljon ja sen mahdollisuudet paranevat ja kehittyvät kaiken aikaa. LUT Mikkeli vetää puoleensa tutkijoita ympäri maailmaa. Olen ylpeä, että saan olla osana erinomaista tutkijayhteisöä ja saan työskennellä kestävän tulevaisuuden hyväksi.
Olen myös kiitollinen, että me kansainväliset tutkijat saamme Mikkelissä mahdollisuuden hyvään ja turvattuun arkeen.
Tohtori Anuj Rawat muutti New Delhistä Intiasta Mikkeliin. Hän nauttii tutkijan työstään, kauniista luonnosta ja puhtaasta ilmasta.
1. Kerrotko itsestäsi?
Olen Anuj Rawat ja olen lähtöisin New Delhistä Intiasta. Olen pohjakoulutukseltani materiaalitutkija ja kemisti. Koulutukseni olen saanut Intiassa. Kemian alan tohtorin tutkinnon suoritin Indian Institute of Technologyssa. Juuri nyt työskentelen erotustekniikan tutkijana LUT-yliopistossa Mikkelissä.
2. Millainen on ollut tukijan polkusi? Mikä on tavoitteesi?
Tullaksesi tutkijaksi sinulla on oltava kova innostus kohti tavoitteellista päämäärää. Se on tärkeintä tieteentekijälle. Ollessani koulussa opettajani innostivat minua älylliseen ponnisteluun ja valitsemaan alan, joka kiinnostaa. Valitsin alakseni kemian. Tulevaisuudessa unelmani on työskennellä professorina arvostetussa instituutissa, jossa voin sekä tutkia että opettaa.
3. Mikä toi sinut Suomeen?
Suomi on erittäin tunnettu uskomattoman kauniista luonnostaan ja planeetan parhaimpiin kuuluvasta ilmanlaadustaan. Suomalaiset työpaikat tarjoavat myös hyvän tasapainon, jossa työntekijän hyvinvointi on arvossaan. Täällä voi joustavasti työskennellä kotona tai toimistolla. Suomea pidetään yhtenä innovatiivisimmista maista, joka on tuottanut paljon tunnettuja yrityksiä kuten Nokia ja Angry Birds. Näiden asioiden vuoksi päädyin Suomeen.
4. Työskentelet tohtoritutkijana professori Bhatnagarin tutkijaryhmässä. Tavoitteena on löytää uusia menetelmiä vedenpuhdistukseen?
Kehitämme uusia edistyksellisiä materiaaleja, joilla epäpuhtauksia voidaan poistaa vedestä. Omana tehtävänäni on kehittää uusia toimivia materiaaleja.
5. Millaista on työskennellä ja asua Mikkelissä ja Suomessa?
Olen ollut Mikkelissä kesästä lähtien ja olen onnellinen, vaikka kaupunki on pieni. Elämä on uskomattoman rauhallista. Tykkään kuljeskella vapaa-ajallani ympäriinsä ja nauttia luonnon vehreydestä ja järvistä. Suomen kieli on melko vaikeaa, mutta monet puhuvat englantia hyvin. Mikkeliläiset ovat todella avuliaita ja ystävällisiä.
Mikkelin yliopistokeskus julkaisee haettavaksi viisi 1000€ apurahaa Etelä-Savoon tehtäviin opinnäytetöihin kevätlukukaudelle 2025 Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja LUT-yliopiston opiskelijoille. Apurahan tarkoituksena on auttaa alkuun ja palkita hyvin tehdystä, Etelä-Savoa hyödyttävästä opinnäytetyöstä.
Opinnäytetöiden tekeminen on yksi tärkeä vaihe yhteyksien luomisessa opiskelijoiden ja yritysten yhteistyössä ja haluamme kasvattaa Etelä-Savoon tehtävien yliopistojen opinnäytetöiden määrää, yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen sanoo.
Opinnäytetyön aihe on vapaa ja se voi tulla opiskelijalta itseltään tai yhteistyökumppanilta. Edellytyksenä on, että opinnäytetyö kehittää ja vahvistaa Etelä-Savon alueellista osaamista ja tuottaa Etelä-Savon alueella toimiville yrityksille, organisaatioille tai muille toimijoille uutta tutkimustietoa. Yhteistyötä Etelä-Savossa toimivan yrityksen, organisaation tai muun toimijan kanssa pidetään etuna, mutta se ei ole edellytys apurahan saamiselle.
Opinnäytetyö voi olla kandidaatin tutkielma tai maisterintutkielma. Apuraha maksetaan aina suoraan opinnäytetyöntekijälle. Apuraha on tarkoitettu ensisijaisesti niihin opinnäytetöihin, joista hakija ei saa palkkaa tai muuta avustusta. Hakemukset priorisoidaan aluevaikuttavuuden ja hyödyn perusteella, joten tämä on tultava esille hakemuksella vaaditussa opinnäytetyön kuvauksessa. Apuraha maksetaan hakijalle kahdessa erässä. Ensimmäinen erä maksetaan opiskelijalle opinnäytetyön aloitusvaiheessa ja toinen erä, kun opinnäytetyö on valmistunut tavoiteajassa ja on hyväksytysti arvioitu.
Ajatus on, että nämä MUC-apurahalla palkittavat työ ovat pääasiassa opinnäytetöitä, esimerkiksi kirjallisuusselvityksiä tai pienempiä tutkimuksia, joista opiskelija harvoin saa palkkaa tai avustusta. Juuri tällaiset opinnäytetyöt voivat olla yrityksille ja organisaatioille matalan kynnyksen töitä ja voivat toimia vaikkapa esiselvityksenä isommalle maksulliselle toimeksiannolle. Olemme ottaneet mallia mm. Lahden yliopistokampuksen starttirahamallista, asiantuntija Merja Hölttä kertoo.
Mikkelissä toimivien yhteistyöyliopistojen opinnäytetyöprosessit on kuvattu tiivistetyiksi paketeiksi MUCin nettisivuille ja siellä voi tutustua teemoihin, opinnäytetöiden laajuuksiin ja aikatauluihin. Tiivistelmästä löytyy myös kyseisen teeman yhteyshenkilö.
Idean tai aiheen ei tarvitse olla täysin valmis paketti, vaan sitä voi miettiä kyseisen henkilön kanssa yhdessä pohtien työn laajuutta ja aikataulua yms. Ideoita ja aiheita voidaan myös ohjata tarvittaessa toisille yhteyshenkilöille ja toisen alan opiskelijoille. Lopullisen päätöksen aiheen valitsemisesta tekee opiskelija ja toivomme, että apuraha toimisi houkuttimena tässäkin suhteessa, Merja Hölttä kannustaa.
Ensimmäinen haku toteutettiin syksyllä 2024, jolloin palkittiin seitsemän Etelä-Savoon kohdentuvaa opinnäytetyöntekijää. Näiden opinnäytetöiden odotetaan valmistuvan keväällä 2025.
Lisätietoja:
·Pääsihteeri Matti Malinen, Mikkelin yliopistokeskus, matti.malinen@muc.fi
·Asiantuntija Merja Hölttä, Mikkelin yliopistokeskus, merja.holtta@muc.fi
Ana María Monterde Rey, University of Las Palmas de Gran Canaria, Spain
Teaching Spanish language courses
I return to Mikkeli to teach because of the unique blend of an international program and the peaceful small-town atmosphere. The diverse student body and global perspective create a stimulating environment for learning and exchange. Mikkeli’s quiet life provides a perfect setting to focus on meaningful interactions and academic growth, making it a truly rewarding experience for both teaching and living.
Josiane Peltier, University of Lausanne, Switzerland Teaching French language courses
I enjoy teaching in Mikkeli because of the strong sense of community pedagogy that has been developing here for the past 25 years. Objectives are well defined and regularly updated in a collaborative fashion, and from a global perspective. In this intensive format, we get to know the students because we spend some intense hours with them. There is a definite upbeat Mikkeli spirit. Besides, Mikkeli offers gorgeous landscapes. Who would not be positively affected by the sublime environment of lakes, forests, and natural beauty in all seasons?
Dustin White, University of Nebraska Omaha, USA
Teaching Tools for Data Analysis
I love coming back to Mikkeli every year because the students make it such a great experience. I love the course I get to teach, and I love how invested the students are in learning and applying what we do in class. It’s such a great environment, and the fast-paced timeline makes it fly by every time!
Srdan Zdravkovic, Bryant University, USA Teaching Introduction to Marketing
Coming to the Aalto IB program in Mikkeli has been extremely exciting and a rewarding experience for the past 8 years. I truly enjoy working with Aalto students and sharing the marketing content with them. In addition, it is quite enjoyable living in Mikkeli, visiting amazing lakes and forest areas, dealing with hospitable Aalto University staff, ease of daily commute – biking to get around – no car is needed! – and wonderful features of Finnish public transportation that make getting around the country a breeze.
Sanjit Sengupta, San Francisco State University, USA Teaching International Business to Business Marketing
Three things come to mind – the place, the students, and the support services. I find Mikkeli to be a peaceful retreat from the hustle and bustle of the San Francisco Bay Area where I reside. I love being able to walk and bike close to nature. The students are curious and eager to learn. The Director and staff go out of their way to provide academic support and excellent hospitality.
Mikkelin yliopistokeskuksessa tehdään töitä ja tutkimusta monissa kansainvälisissä verkostoissa. Eri yksiköiden johtajat ja tutkijat kertovat, millaisia mahdollisuuksia kansainvälisyys tuo.
Pääsihteeri Matti Malinen
Yliopistot ja korkeakoulut ovat omalla tavallaan kansainvälistymisen majakoita. Toteaa Mikkelin yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen.
– Yliopistomaailmassa kansainvälisyys on kaikilla tasoilla arkipäivää. Yliopistojen työntekijöistä, vierailevista opettajista ja tutkijoista sekä opiskelijoista iso osa on lähtöisin muualta kuin Suomesta. Myös tutkimusta tehdään erilaisissa kansainvälisissä verkostoissa, mikä on tieteellisessä tutkimuksessa aivan välttämättömyys.
Mikkelin yliopistokeskuksen eri yksiköiden tutkijat tekevät töitä esimerkiksi erilaisissa kansainvälisissä tutkimusryhmissä ja kirjoittavat tieteellisiä artikkeleita kansainvälisenä yhteistyönä. Henkilökunta kiertää myös ahkerasti ulkomailla tieteellisissä konferensseissa.
– Kansainvälisyydessä on myös laadunvarmistukseen liittyvä näkökulma: kun tutkijat ja asiantuntijat osallistuvat alansa konferensseihin ulkomailla, yliopistokeskuksen eri yksiköissä tehtävä tutkimus saa uskottavuutta, Malinen sanoo.
Yliopistojen kansainvälisyys säteilee koko suomalaiseen yhteiskuntaan ja myös alueellisesti. – Kun kansainvälisissä konferensseissa Mikkeli mainitaan tutkijoiden puheenvuoroissa jollain tapaa, täällä tehtävä tieteellinen työ saa näkyvyyttä. Se on hyvää pr:ää myös kaupunkiseudullemme, Malinen sanoo.
LUT-yliopiston Erotustekniikan osaston Mikkelin yksikössä, vedenkäsittelyn ja leväbiotekniikan laboratoriossa, tutkitaan vedenkäsittely- ja vedenpuhdistusteknologioita. Osaston johtajan Sami Virolaisen mukaan yksikön arjessa kansainvälisyys näkyy kaikin tavoin, ja se tuo monia mahdollisuuksia.
– Kansainvälisyys avaa lähes rajattomat rekrytointimahdollisuudet henkilöstön ja opiskelijoiden suhteen, Virolainen sanoo.
Yksi kansainvälistymisen muoto LUT-yliopiston Erotustekniikan osastolla ovat erimittaiset tutkijavierailut ulkomaisissa yliopistoissa, joilla LUT-yliopiston tutkijat käyvät aktiivisesti.
Myös LUT-yliopiston Mikkelin yksikköön tulee tutkijoita vaihtoon eri mittaisille vierailuille.
Akateemisessa tiedemaailmassa kansainvälisyys on tärkein kulmakivi. Kansainvälinen näkökulma on luonnollinen, sillä vedenkäsittelyteknologioiden avulla pyritään ratkomaan isoa globaalia kysymystä, puhtaan veden riittävyyttä.
– Lähtökohta on, että asioita katsotaan globaalista perspektiivistä, ja koko maailma on se yleisö, jonka kanssa keskustellaan ja edistetään tuloksia, Virolainen toteaa.
Mikkelissä voi opiskella diplomi-insinööriksi LUT-yliopiston vesiteknologian maisteriohjelmassa. Ohjelmaa johtava vesienkäsittelyn professori Amit Bhatnagar on yksi tutkimusalansa kansainvälisesti tunnetuimpia ja viitatuimpia tutkijoita.
– Tavoitteemme on kasvattaa mainettamme edelleen ja olla kova peluri vedenkäsittelyteknologioissa koko maailman mittakaavassa, Virolainen sanoo.
Hyviä kansainvälisiä verkostoja on tarvittu myös syksyllä 2024 Mikkelissä pidetyn vedenpuhdistusteknologioihin keskittyvän tiedekonferenssin järjestämisessä.
Oikean kansainvälisen tiedekonferenssin järjestäminen on merkittävä voimannäyttö siitä, että yliopisto pystyy toimimaan tiedekentässä.
– Konferenssien järjestäminen on iso ponnistus. Saimme mukaan useita kansainvälisiä arvostettuja vesialan tutkijoita, mikä osoittaa verkostojemme vahvuudet.
Konferenssit ovat tärkeitä tapahtumia tiedeyhteisössä: niissä esitellään alojen tuoreinta tutkimusta ja tutkimustuloksia yleisölle ja verkostoidutaan kansainvälisesti.
– Tällainen tiedeyhteisössä arvostettu tapahtuma on paitsi Mikkelin kaupungille ja koko LUT:lle, myös Mikkelin yksikölle paikallisesti iso ja ainutlaatuinen juttu.
Aalto-yliopiston Mikkelin kampuksen International Business -kandidaattiohjelman noin 250:stä tutkinto-opiskelijasta noin kolmannes on ulkomaalaisia. Vaihto-opiskelijoita otetaan vastaan eri maista vuosittain 60-70.
– Opiskelijat työskentelevät koko opintojen ajan monikulttuurisissa tiimeissä, kertoo ohjelmajohtaja Joan Lofgren.
Vaihto-opiskelu on ohjelmassa pakollista.
– Verkostoomme kuuluu yli 50 yhteistyöyliopistoa ympäri maailmaa. Opiskelijamme saavat siis vielä enemmän uusia näkökulmia opiskelemalla Suomen lisäksi toisessakin maassa.
Ohjelmasta valmistuneet alumnit ylläpitävät suhteita opiskelutovereihinsa aktiivisesti pitkään valmistumisen jälkeenkin, ja suhteet ylittävät usein kulttuurirajat.
Kandidaattiohjelman hallintohenkilökunta koostuu pääasiassa suomalaisista, mutta osa heistäkin on asunut ulkomailla. Viimeisimmät ohjelmajohtajat ovat olleet ulkomaalaisia. Joan Lofgren on itse kotoisin Yhdysvalloista.
Kuvassa Aalto-yliopiston dekaani Timo Korkeamäki ja ohjelmajohtaja Joan Lofgren
Opinnot koostuvat intensiivisistä kolme viikkoa kestävistä kursseista, joiden luennoitsijat tulevat pääosin ulkomaisista yliopistoista. Lofgren rekrytoi vuosittain 60–70 ohjaajaa ympäri maailmaa opettamaan ohjelman 80 kurssia.
– Monet luennoitsijoistamme opettavat muissakin maissa Suomen lisäksi ja osallistuvat tutkimusprojekteihin ulkomailla. Esimerkiksi eräs markkinoinnin professorimme Iso-Britanniasta on tehnyt tutkimusta Aasiassa ja Afrikassa.
Pieni eteläsavolainen kunta ja sen yliopistokeskus tunnetaan kaukana Suomen rajojen ulkopuolella muun muassa laadukkaan akateemisen opetuksen ja hyvän yhteishengen vuoksi.
– Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun erittäin kansainvälisellä Mikkelin yksiköllä on ulkomailla erinomainen maine, Lofgren kertoo.
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimusryhmä Mikkelissä on mukana useissa kansainvälisissä tutkimushankkeissa – esimerkiksi laajassa EU:n Horizon-rahoitteisessa BioMonitor4CAP-hankkeessa, jossa tutkitaan, kuinka maatalousympäristöjen monimuotoisuutta ja niiden seurantamenetelmiä voisi kehittää. Mukana on peräti 23 eri toimijaa kymmenestä eri EU-maasta ja Perusta. Osa hankkeen tutkimuksista tehdään Mikkelissä Karilan koetilan pelloilla.
Meneillään on myös CONSERWA-hanke, joka tähtää vähentämään torjunta-aineiden käyttöä ruoantuotannossa. Mukana on yli 20 toimijaa ympäri Eurooppaa. Osa hankkeen kenttätöistä tehdään Mikkelin Haukivuorella.
Kansainvälisistä tutkimushankkeista vastaa Ruralia-instituutissa vanhempi tutkija Toni Ryynänen. Kuinka Ryynänen on tiimeineen onnistunut saamaan kansainvälistä tutkimusrahoitusta, jossa hakeminen on vaativaa ja kilpailu kovaa?
– Suuret kansainväliset tutkimushankkeet ovat poikkeuksetta yhteistyön tulosta, Ryynänen kertoo.
– Ruralia-instituutista on molemmissa EU-hankkeissa mukana yhteiskuntatieteellistä osaamista ja maataloustieteellistä asiantuntijuutta, eli oman ryhmäni lisäksi Juha Heleniuksen agroekologian tutkimusryhmä. Olemme pystyneet tarjoamaan talon sisältä uskottavan, asiantuntevan ja tieteenaloja yhdistävän kokonaisuuden.
Ryynäsen mukaan olemassa olevat kansainväliset verkostot ja myös epäviralliset keskustelut verkostojen kesken ovat auttaneet rahoitusten saamisessa.
– Myös brändistä on hyötyä. Helsingin yliopisto koetaan asiantuntevaksi toimijaksi.
Ryynäsen mukaan kansainväliset hankkeet mahdollistavat tutkijoiden palkkaamisen ja laajojen tutkimusten toteuttamisen. Ne laajentavat myös yhteistyömahdollisuuksia.
– Menestyneet hankkeet ja innovatiiviset tutkimustulokset ovat käyntikortti, jota arvostetaan. Saatujen tulosten pohjalle tai hankkeessa tutkimatta jääneiden ideoiden jatkorahoitukseen voi myös saada helpommin rahoitusta, mikä vaikuttaa tutkimusteeman jatkuvuuteen, Ryynänen sanoo.
Kansainvälisten tutkimushankkeiden vaikuttavuus ja näkyvyys on myös huomattavan laajaa. Tutkijoiden tekemiset ja työn tulokset leviävät parhaimmillaan maailmanlaajuisesti.
Suurten yhteiskunnallisten haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen, ratkaiseminen vaativat kansainvälistä yhteistyötä.
– Yhteistyön voima on hämmästyttävän käsinkosketeltava, kun seuraa monitieteisen ja useita Euroopan maita kattavan tutkimusryhmän työskentelyä jaetun ongelman ratkaisemisessa, Ryynänen kertoo.
Kansainvälisyyttä tarvitaan, sillä olemme riippuvaisia muusta maailmasta, sanoo kaupunginjohtaja Janne Kinnunen.
Kaupunginjohtaja Janne Kinnusen työhön kuuluu viikoittain tehtäviä, jotka liittyvät jollain tapaa kansainvälisyyteen. Kinnunen esimerkiksi tapaa ulkomailta Mikkeliin saapuvia ihmisiä, jotka toimivat muun muassa matkailu- ja teollisuusaloilla ja esittelee heille seudun investointimahdollisuuksia. – Pidin myös puheen kansainvälisille opiskelijoille Aalto-yliopiston päättäjäispäivänä, Kinnunen kertoo.
Mikkelin kaupunginjohtajan Janne Kinnusen mielestä kaikkien suomalaisten, myös mikkeliläisten, on oltava aktiivisesti kiinnostuneita siitä, mitä maailmassa tapahtuu.
– Olemme osa Eurooppaa, länsimaita ja globaalia maailmaa. Vaikka ajattelemme helposti, että elämme omassa lintukodossamme, olemme silti hirveän riippuvaisia muusta maailmasta. Globaalit ilmiöt niin hyvässä kuin pahassakin koskettavat meitä, Kinnunen sanoo.
Maailmankansalaisuus on Kinnusen mukaan hyvä lähtökohta globaalien ongelmien ratkomiselle, jota tehdään osaltaan myös Mikkelissä.
– Myös Mikkelissä voidaan ratkoa isoja kysymyksiä, kuten ilmastonmuutokseen, veden riittävyyteen ja nälänhätään liittyviä ongelmia. Meillä on esimerkiksi merkittävää vesiteknologiakoulutusta jätevedenpuhdistukseen liittyen LUT-yliopistossa. Ruralia-instituutissa toimitaan ruokaan ja ruokaturvaan liittyvien asioiden parissa, ja Xamkissa luodaan esimerkiksi uutta tietoa ja osaamista energia-alalle.
Kansainvälistyminen on tärkeää myös Mikkelin väestökehitykselle. Mikkelin väkiluku on viimeisen 12 vuoden aikana vähentynyt noin 4,5 prosenttia, ja ennusteiden mukaan väheneminen jatkuu tulevaisuudessa.
– Jos haluamme kansakuntana menestyä ja kasvaa, on selvää, että tarvitaan vahvaa maahanmuuttoa, jotta väestö ei vähene niin voimakkaasti. Meidän täytyy myös integroida maahanmuuttajat entistä paremmin osaksi kunta- ja kaupunkiväestöä.
Yksi Mikkelin kaupungin strategiaan kuuluvan kasvuohjelman tavoitteista on, että Mikkeli on kansainvälistyvä kaupunki, joka edistää aktiivisesti työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa.
– Siihen liittyvä toimenpide on, että Mikkelissä lisätään kansainvälisesti kiinnostavien ja englanninkielisten koulutusohjelmien tarjontaa ja varmistetaan koulutusohjelmien tiivis yhteys työelämään, Kinnunen kertoo.
Maailmanpoliittinen tilanne on Mikkelin osalta mielenkiintoinen liittyen Naton maavoimien alaesikunnan sijoittumiseen Mikkeliin. Kinnusen mukaan se tietää isoja mahdollisuuksia Mikkelin teollisuudelle, palveluille, matkailulle ja kansainvälisyydelle.
– Voidaan ajatella, että olemme Mikkelissä mukana yhtenä lenkkinä ratkomassa sotiin liittyvä ikuisuuskysymyksiä ja myös maailmanrauhaa, Kinnunen muotoilee.
Oletko kuullut vesikkeleistä? Vielä kaksi vuotta sitten minulla ei ollut niistä hajuakaan, puhumattakaan, miten ne vaikuttavat ihmisiin. Kuulin aiheesta ensi kertaa kollegalta, joka oli tehnyt yhteistyötä vesikkeleitä tutkivien kollegojen kanssa. Nyt ymmärrän, että vesikkelit ovat nanomittakaavaisia kalvorakkuloita, jotka välittävät informaatiota elollisen luonnon solujen, eli myös eri kasvi- ja eläinlajien välillä. Pienen pienet vesikkelit läpäisevät ihmisen ihon ja jotkut niistä voivat tunkeutua verenkiertoomme asti. Kuumin uusi tutkimusalue onkin vesikkeleiden mahdolliset terveysvaikutukset.
Terveysvaikutteiset vesikkelit ovat oivallinen esimerkki uusimmasta tieteellisestä tutkimustiedosta ja sen ihmismieltä kiehtovasta piirteestä: uusi tieto ruokkii mielikuvitustamme ja ajatteluamme. Uusi tieto on erinomaista raaka-ainetta ihmisten väliseen kanssakäymiseen, on aina kiinnostavampaa kuulla jotain uutta, kuin jauhaa samoja asioita, kulkea vain tuttuja latuja.
Historiasta löytyy paljon esimerkkejä mullistavista keksinnöistä, joiden vaikuttavuutta ei niiden syntyvaiheessa otettu todesta. Ehkä tunnetuin esimerkki on sähkö, jonka tiedämme mullistaneen maailman, mutta vielä 1800-luvun puolivälissä sen merkityksen ymmärsi vain äärimmäisen pieni joukko ihmisiä. Sähkö on myös hyvä esimerkki siksi, että sen ”keksijästä” on erilaisia tulkintoja. Usein merkittävillä läpimurroilla ei nimittäin ole yhteen henkilöön juontuvaa historiaa, vaan ne ovat syntyneet useiden ihmisten vuorovaikutuksen ja yhteistyön tuloksena. Myös sähkön tapauksessa yhden idea inspiroi toista ja niin edelleen.
Näin ei toimi vain tiede, vaan myös koko sosiaalinen maailmamme. Tieto syntyy ja kypsyy ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja saa siitä sisältöä sekä voimaa, joka kantaa kohti käytäntöä ja toimintaa. Tuohon ketjuun tarvitaan lukematon määrä erilaisia ihmisiä, näkökulmia ja kokemusta. Uusin tieto onkin pääsääntöisesti aina ”lähes käyttökelvotonta”. Se on alussa vain kehittymätön tiedon alkio, raakile, joka on vasta kypsymässä sosiaaliseksi tiedoksi, joka ketjuuntuu ja lopulta ratkaisee jonkin yhteisen ongelmamme. Tuossa tiedon jalostumisen pitkässä prosessissa kaikki vaiheet ovat tärkeitä. Uusi tieto voi myös jäädä raakileeksi tai hävitä kokonaan.
Nykyään on suosittua todeta, että jonkin asian tai organisaation johtaminen perustuu tutkittuun tietoon tai faktoihin. Tällä halutaan alleviivata sitä, että johtamisella on luja ja luotettava perusta. Väitän, että tällainen lausuma tarkoittaa käytännössä usein sitä, että päätöksenteossa käytetään vakiintunutta tietoa ja ajatusmalleja, jotka koetaan turvallisiksi.
Uusi tieto ei ole vakaata tai lujalla perustalla. Erityisesti syntyessään se on hyvin haurasta ja herkkää tuhoutumaan. Uusi tieto tarvitsee tukea ja suojelijoita, mutta myös huolellista testausta sekä alttiiksi asettamista. Ei välttämättä kuitenkaan vain kritiikille, vaan myös vuorovaikutukselle, jossa uutta tietoa voidaan kehitellä ja kytkeä edelleen muuhun tietoon ja toimintaan, jotka johdattavat parhaimmillaan kohti kaikkein vaikeimpien ongelmien ratkaisua.
Esimerkiksi Etelä-Savon kehittämisen ja uudistumisen kannalta edellä sanottu tarkoittaa, että meidän on oltava tarkkoja ja harkitsevia siinä, ettemme synnytä normatiivisia kehittämisen käytänteitä ja ohjausjärjestelmiä, jotka eivät anna tilaa uuden tiedon mullistavalle vaikutukselle. Valitettavasti laajasti omaksutussa hankepohjaisessa kehittämiskulttuurissa on piirteitä, jotka voivat – hyvistä pyrkimyksistä huolimatta – johtaa eräänlaiseen vanhan tiedon ja toiminnan kiertotalouteen. Tällöin uusi tieto ei pääse vaikuttamaan. Kysymys on kehittämiskulttuurista ja uuden tiedon arvon ymmärtämisestä – jatkuvasti muuttuvassa maailmassa uusi tieto on hauras, mutta selviytymisemme kannalta elintärkeä resurssi.
Torsti Hyyryläinen tutkimusjohtaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti MUC-johtoryhmän puheenjohtaja 2024 Kuva: Jarmo Panula
Tutkijatohtori Tiina Rissanen löysi mieluisan tutkimuskentän harrastuksensa piiristä. Hän on selvittänyt, miten tuotantoprosessissa syntyvän jätevillan määrä voidaan vähentää ja villaketjun vesitehokkuutta parantaa.
– Harrastan neulomista, joten lampaanvilla on lähellä sydäntä, Rissanen sanoo.
Orgaanista kemiaa Jyväskylän yliopistossa opiskellut Rissanen teki vihreän kemiantekniikan alan väitöskirjansa LUT-yliopistossa kalvosuodatuksesta. Nyt tohtoritukijana hän on tutkinut, miten menetelmää voitaisiin käyttää villan pesussa.
– Väitöksen jälkeen on ollut työn alla useitakin tutkimusprojekteja, mutta villan kiertoon paneutuminen on ollut harvinaisen kiehtovaa. Rahoitusta lähdettiin etsimään keinoihin, joilla jätevillan määrää voitaisiin vähentää ja villanpesuprosessia tehostaa, Rissanen sanoo.
Rahaa löytyi, ja nyt Rissanen toimii Willatus 2.0 -hankkeen vastuullisena johtajana. Edeltävän Willatus-hankkeen tavoitteena oli vaikuttaa merkittävästi suomalaisen lampaanvillan käytön resurssitehokkuuden lisäämiseen sekä suomalaisen villantuotannon kustannustehokkuuden kasvattamiseen tuottamalla uutta tietoa villan sisältämien yhdisteiden (lanoliini ja keratiini) talteenottomahdollisuuksista.
LUT:in kaksivuotinen jatkoprojekti, jossa pyritään vähentämään villanjalostusketjun vesijalanjälkeä, alkoi 2024. Rissasen lisäksi mukana on kaksi projektitutkijaa ja yksi asiantuntija. Tutkimusta tehdään Mikkelissä Tuma-talon laboratoriossa.
Ohjausryhmässä on myös yrityksiä kuten mikkeliläinen Pirtin Kehräämö ja puumalalainen Saimaan Spinnery.
– Idea on alkuaan Saimaan Spinnerystä, jossa haluttiin vähentää villan pesuun kuluvan veden määrään. Kun pestään kilo villaa, kuluu 100 litraa vettä.
Rissanen tutkijaryhmineen tekee kokeita, voiko kalvosuodatuksella tehostaa veden käyttöä. Toinen kiinnostuksen kohde on, voiko fermentaatiolla eli käymisellä saada bakteerit syömään likaa villasta.
– Menetelmä on toiminut hyvin. Ihmettelemme, miten puhdasta villaa on saatu koe-eristä. Nyt selvitämme, missä olosuhteissa fermentaatio toimii parhaiten ja millaisilla bakteereilla on paras teho.
Se on jo selvillä, että heikkolaatuisen villan käsittelyssä fermentaatio olisi tehokas, koska voisi sen tehdä suoraan tilalla. Tarvitaan vain villa, vettä ja suljettu astia.
Tutkimukset valmistuvat vuoden 2025 elokuussa. Rissanen ei vielä osaa sanoa, onko tarvetta jatkotutkimuksille. Tulokset voivat olla kotimaiselle lammastuotannolle hyvinkin merkittäviä
– Parhaimmillaan sadasta litrasta voisi saada valtaosan pois. Jos niin kävisi, olisi sen merkitys alan yrityksille ja ympäristölle suuri.
Suomi on pieni lampaanvillan tuottaja, eikä vaikkapa villan pesua ole Suomessa laajassa mitassa tehty. Uusien vettä säästävien menetelmien myötä olisi tärkeää saada osaamista ja tuottavuutta tiloille lisää.
– Menetelmät voisivat kiinnostaa myös maissa, joissa lammastalous on iso elinkeino. Tätä ei ole tiettävästi aiemmin paljoa tutkittu, Rissanen sanoo
Mikkelin yliopistokeskus on myöntänyt seitsemälle opiskelijalle apurahaa opinnäytetyötä varten. Yliopistokeskus julkaisi syksyllä 2024 haettavaksi viisi 1000 euron apurahaa Etelä-Savoon tehtäviin opinnäytetöihin Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja LUT-yliopiston opiskelijoille. Apurahojen tarkoituksena oli auttaa opinnäytetyön tekemisen alkuun ja palkita hyvin tehdystä, Etelä-Savoa hyödyttävästä opinnäytetyöstä.
Saimme kaikkiaan seitsemän hakemusta: viisi kandityötä ja kaksi maisterityötä, joista kaikkien hakijoiden opinnäytetyöaiheet täyttivät toivovamme edellytykset. Kyseessä oli ensimmäinen kokeilu, ja päätimme myöntää apurahat kaikille hakijoille, asiantuntija Merja Hölttä Mikkelin yliopistokeskukselta kertoo.
Apurahalla palkittiin seuraavat kandidaatintutkielmat: Ella Takala, Aalto yliopisto: New ideas for increasing the attractiveness of South Savo as a tourist region,Venla Kärkkäinen, Aalto-yliopisto: Ulkomaalaisten yritysten johtaminen toisessa maassa ja sen hyödyt Mikkelissä,Uy Vu Le, Aalto-yliopisto: Circular economy in Finnish SMEs, Tiina Ilmoniemi, Helsingin yliopisto: Pienten paikkakuntien rooli Suomen maankäyttösektorin ilmasto- ja luontotyössä, Gökham Erden, Aalto-yliopisto: Trends in Labor force participation of foreign-born residents in South Savo. Lisäksi apurahan saivat maisteritutkielmaan Ling Guan, LUT-yliopisto: Marketing Mobile Clinics in South Savo: Enhancing Awareness and Accessibility through Digital Innovation sekä Muusa Makkonen, LUT-yliopisto: Kestävyysinvestointien ja kestävän matkailun hinnoittelun yhteys matkailualan yritysten kannattavuuteen.
Opinnäytetöiden tekeminen on yksi tärkeä vaihe yhteyksien luomisessa opiskelijoiden ja yritysten yhteistyössä. Haluamme kasvattaa Etelä-Savoon tehtävien yliopistojen opinnäytetöiden määrää, yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen sanoo.
Opinnäytetyön aihe oli vapaa, mutta edellytyksenä oli, että opinnäytetyö kehittää ja vahvistaa Etelä-Savon alueellista osaamista ja tuottaa Etelä-Savon alueella toimiville yrityksille, organisaatioille tai muille toimijoille uutta tutkimustietoa. Yhteistyötä Etelä-Savossa toimivan yrityksen, organisaation tai muun toimijan kanssa pidettiin etuna, mutta ei edellytyksenä apurahan saamiselle. Apuraha maksetaan saajalle kahdessa erässä niin, että siitä on apua opinnäytetyön aloitusvaiheessa ja palkitsee, kun työ on valmis ja hyväksytysti arvosteltu.
MUC-apurahalla palkittavat työ ovat pääasiassa opinnäytetöitä, esimerkiksi kirjallisuusselvityksiä tai pienempiä tutkimuksia, joista opiskelija harvoin saa palkkaa tai avustusta. Juuri tällaiset opinnäytetyöt voivat olla yrityksille ja organisaatioille matalan kynnyksen töitä ja voivat toimia vaikkapa esiselvityksenä isommalle maksulliselle toimeksiannolle.
Laajempi maisteritason työ ei tarkoita automaattisesti sitä, että opiskelija saisi siitä palkkaa. Kandidaatin työhön laskennallisesti opintopisteiden mukaan menee 270 tuntia, kun maisterin työhön menee jo 810 tuntia, Merja Hölttä toteaa.
Mikkelissä toimivien yhteistyöyliopistojen opinnäytetyöprosessit on kuvattu tiivistetyiksi paketeiksi MUCin nettisivuille ja siellä voi tutustua teemoihin, opinnäytetöiden laajuuksiin ja aikatauluihin. Tiivistelmästä löytyy myös kyseisen teeman yhteyshenkilö.
Idean tai aiheen ei tarvitse olla täysin valmis paketti, vaan sitä voi miettiä kyseisen henkilön kanssa yhdessä pohtien työn laajuutta ja aikataulua yms. Ideoita ja aiheita voidaan myös ohjata tarvittaessa toisille yhteyshenkilöille ja toisen alan opiskelijoille.
Valmistuneista opinnäytetöistä tiedotetaan Mikkelin yliopistokeskuksen nettisivuilla muc.fi.
