Oppilaitokset löivät hynttyyt yhteen ja julkaisevat podcastia Kasvun triangeli

Etelä-Savon ammattiopisto Esedu, Mikkelin yliopistokeskus ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk käynnistävät uuden, yhteisen podcast-sarjan, joka kantaa nimeä Kasvun triangeli. Sarjassa pureudutaan ajankohtaisiin teemoihin eteläsavolaisessa koulutusmaailmassa sekä tarkastellaan kehittämistä oppilaitosrajat ylittäen.

Podcast-jaksoja juontavat Esedun rehtori Sari Simontaival, Mikkelin yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen sekä Xamkin sidosryhmäpäällikkö Tomi Heimonen.
”Podcastin idea syntyi halusta vahvistaa yhteistyötä. Yhteistyö ei synny itsestään, vaan se rakennetaan yhdessä – jokainen meistä tarvitsee toisiaan”, toteaa Simontaival.

Ensimmäisessä jaksossa tutustutaan Kasvun Triangeli -podcastin taustoihin, teemoihin ja juontajiin. Tulevissa jaksoissa syvennytään eri aiheisiin vierailevien asiantuntijoiden kanssa. Vieraina kuullaan muun muassa Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnusta.

Kasvun triangeli -podcastsarja julkaistaan kevään 2026 aikana, ja uusia jaksoja ilmestyy noin 1–2 kuukauden välein. Jaksot julkaistaan oppilaitosten kanavissa.

 

Lisätietoja

 

Parempaa opiskelijaelämää ja mahdollisia uusia aloja

Yliopistokeskus ja Mikkelin kaupunki edistävät yhdessä uusien alojen tuloa Mikkeliin ja tähtäävät opiskelijoiden asioiden paranemiseen. Vaikka Aalto-yliopisto lähtee Mikkelistä, monia myönteisiä asioita tapahtuu.

Tuleen ei voi jäädä makaamaan. Näin toteaa Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen Mikkelin yliopistokeskuksen ajankohtaisesta tilanteesta: Aalto-yliopiston kansainvälinen kauppatieteiden kandidaattiohjelma lähtee pois Mikkelin yliopistokeskuksesta ja siirtyy Espoon Otaniemeen. 

Koulutusohjelman päättymisen vaikutukset Mikkelissä ovat huomattavia niin aluetaloudellisesti kuin kaupungin eläväisyyden kannalta, kun noin 250 kansainvälistä opiskelijaa ja lisäksi osa henkilökunnasta poistuu kaupungista. 

– Koulutusohjelman lähtö Mikkelistä on erittäin ikävä asia. Nyt on kuitenkin mietittävä, kuinka tilanteesta selvitään ja mitä mahdollisia uusia polkuja siitä voi avautua, sanoo Janne Kinnunen, joka on myös yliopistokeskuksen johtoryhmän puheenjohtaja. 

– Koulutusohjelman poistumisen myötä on hyvä hetki pohtia korkeakoulutuksen merkitystä Mikkelissä laajemminkin. Voimme nähdä tilanteessa myös uusia mahdollisuuksia. 

Neuvotteluita uusista aloista

Mikkeliin jää Aalto-yliopiston lähdön myötä kaksi yliopistoa, Helsingin yliopisto ja LUT-yliopisto. Mikkelin kaupunki on käynnistänyt näiden yliopistojen kanssa neuvottelut, joissa pohditaan, voitaisiinko Mikkelissä vahvistaa joidenkin uusien alojen tutkimusta ja koulutusta. 

– Mikkelissä toimivan Naton alaesikunnan myötä Mikkeli voisi erikoistua kokonaisturvallisuuteen. Esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan kriisinkestävyys ja kokonaisturvallisuus voisivat olla aloja, joiden akateemista tutkimusta ja koulutusta voisi tulla Mikkeliin, Janne Kinnunen mainitsee.

– Mikkelistä halutaan rakentaa kokonaisturvallisuuden päämajakaupunki, jonka alle kootaan erilaisia toimijoita. Korkeakoulut ovat tässä merkittävässä roolissa. 

Kansainvälistyminen tuo mahdollisuuksia

Naton alaesikunnan sijoittuminen Mikkeliin voi tuoda mukanaan muutakin myönteistä kehitystä.

– Mikkeli tulee uudella tavalla esille kansainvälisillä kartoilla ja verkostoissa. Se vauhdittaa Mikkelin kansainvälistä kehitystä, sanoo Mikkelin yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen.

Vauhdikkaampi kansainvälistyminen on tervetullutta sekä kaupungille että yliopistokeskukselle. 

– Yliopistokeskus voi osallistua kaupungin kansainvälistymiseen tarjoamalla näkökulmia ja antamalla palautetta tarvittavista kehittämistoimista. Yliopistokeskuksessa työskentelee runsaasti kansainvälisestä taustasta olevia henkilöitä, ja heidän näkemyksensä on arvokasta kaupungin kehittämisessä, Malinen sanoo. 

– Alueellamme on nähtävissä pian myös työvoimapulaa, mikä tekee kansainvälisten osaajien houkuttelemisesta entistä tärkeämpää.

Mikkelin kaupunki on kokoamassa hajallaan olevia kansainvälisiä palveluja yhden kansainvälisen yksikön alle, joka kulkee nimellä International House Mikkeli. Kokonaisuus on tarkoitus käynnistää hankerahoituksella ja myöhemmin juurruttaa pysyväksi. 

Opiskelijat pääsevät vaikuttamaan

Miten Mikkelistä tehtäisiin parempi kaupunki opiskelijoille? Tästä kysymyksestä lähti liikkeelle Mikkeli United -työ, joka on hyvä esimerkki kaupungin yhteisistä kehittämisprojekteista.

Toimintaa koordinoi Mikkelin kaupunki, ja yliopistokeskuksen lisäksi mukana ovat myös Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Xamk, Etelä-Savon Ammattiopisto Esedu sekä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei. Vaikuttamaan pääsevät myös opiskelijat.

Mikkeli United -toiminnan tavoitteena on kehittää Mikkelistä nuorten unelmakaupunki. 

– Opiskelijoiden integroitumisessa kaupunkiin on tunnistettu haasteita, joita kaupunki ei voi yksin ratkaista. Olemme keränneet yhteen opiskelijoiden kannalta tärkeitä teemoja, joita lähdemme ratkomaan yhteistyössä, Janne Kinnunen kertoo.

Tarkoitus on parantaa muun muassa toisen asteen oppilaitosten yhteistyötä ja siirtymää korkeakoulutukseen, harrastusmahdollisuuksia ja opiskelijatapahtumia, opiskelija-asumista, opiskelijoiden työllistymistä ja kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista. 

 – Nimi Mikkeli United sai alkunsa puoliksi vitsinä, mutta kertoo hyvin siitä, että asioita tehdään yhdessä. Esimerkiksi yritysyhteistyötä on tehty aiemmin Yritysappro-tapahtumassa, mutta Mikkeli United jatkaa tätä työtä laajemmassa mittakaavassa, Matti Malinen sanoo.

Toimintaa varten on perustettu teemakohtaisia, esimerkiksi asumiseen ja harrastamiseen liittyviä ryhmiä, joissa on mukana olennaisesti teemoihin liittyviä henkilöitä. Esimerkiksi asumisteemaa vetää Mikalon toimitusjohtaja, ja työllistymisen teemaryhmässä on mukana paikallisen yrittäjäjärjestön edustajia. Kaikissa ryhmissä on opiskelijaedustus.

– Ryhmät kokoontuvat ja keskustelevat siitä, miten asioita voitaisiin parantaa yhdessä. Yhdessä mietitään, mihin voitaisiin kohdistaa resursseja, jotta asioita saadaan eteenpäin. Tavoitteena on saada aikaan tuloksellinen toimintamalli, Janne Kinnunen  sanoo.

Opinnäytetyöt ovat silta yritysmaailmaan

Yksi keskeinen haaste nyt ja tulevaisuudessa on opiskelijoiden työllistyminen paikallisiin yrityksiin. Yliopistokeskuksessa on pohdittu, miten rakentaa siltoja yritysmaailmaan. 

– Paikallisille yrityksille tehtävät opinnäytetyöt ovat yksi keino, ja niiden tukemiseksi on pilotoitu stipendimallia, Malinen kertoo. 

Etelä-Savoon tehtäviin opinnäytetöihin on jaettu MUC-apurahaa, jonka edellytyksenä on ollut, että opinnäytetyö kehittää ja vahvistaa Etelä-Savon alueellista osaamista sekä tuottaa  uutta tutkimustietoa Etelä-Savon alueella toimiville yrityksille, organisaatioille tai muille toimijoille.

Malisen mukaan apurahaa on kokeiltu Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella, mutta sille etsitään pysyvämpää rahoitusta.

– Kilpailu osaajista tulee kiristymään. Meillä Mikkelissä pitää tehdä United-tyylistä yhteistyötä, jolla lisätään opiskelijoiden pitovoimaa, Malinen pohtii.

Korkeakoulutuksen merkitys kasvaa tulevaisuudessa

Korkeakoulutuksen teemaa käsitellään Mikkelissä laajasti vuoden 2026 alussa, kun Mikkelin kaupungin uutta strategiaa aletaan rakentaa. 

Janne Kinnusen mukaan on todella merkittävää, että kaupungissa on tulevaisuudessakin monipuolisesti korkeakoulutusta, opetusta, tutkimusta ja kehitystyötä. 

– Yliopistokeskuksen, korkeakouluopintojen ja ylipäätään koulutuksen merkitys korostuu Mikkelin kaupungin tulevaisuudessa, Kinnunen sanoo.

– Meidän pitää uusiutua ja saada elinvoimaa, ja se tapahtuu osaamisen, tuotekehityksen ja innovaatioiden kautta. On panostettava yrittäjyyteen, työllisyyteen ja elinvoimaan – ja tämä kehitys vaatii osaamista ja tietotaitoa, jota koulutuksesta saadaan.

Teksti: Elina Jäntti
Kuvat: Mikkeli kaupunki, Ulla Jurvanen

 

Virpi Tuukkanen tutki pro gradu -työssään  NATO-keskuksen vaikutuksia yrittäjyysekosysteemiin 

LUT-yliopiston opiskelija Virpi Tuukkanen tutki pro gradu -työssään, miten  NATO-keskuksen läsnäolo vaikuttaa alueelliseen yrittäjyysekosysteemiin, millä mekanismeilla vaikutus tapahtuu, ja miten paikalliset toimijat voivat edistää hyötyjen realisoitumista. 

  • Virpi Tuukkanen selvitti MUC-apurahalla NATOn vaikutuksia Norjan Stavangeriin ja Puolan Szczeciniin, joissa sijaitsee NATO-keskuksia. Havainnot ovat mielenkiintoisia myös Mikkelissä, jossa NATO-keskus aloitti lokakuussa 2025, yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen kertoo.  

 

  • Tutkituissa kaupungeissa ei havaittu vaikutuksia ekosysteemin talous- tai politiikka- ja sääntelyulottuvuuksissa. Markkina- ja tukirakennevaikutukset realisoituivat pääosin lisääntyneenä kulutuksena sekä julkisten ja yksityisten palveluiden kysyntänä, Virpi Tuukkanen selvittää. 

Yrittäjyyskulttuuriin ja inhimillisen pääoman ulottuvuuksiin vaikutukset syntyivät keskukseen lähetetyn henkilöstön myötä. Tämä lisäsi alueelle verkostoja, osaavaa työvoimaa sekä paikallista aktiivisuutta. Lisäksi keskuksen läsnäolossa nähtiin strategista potentiaalia, joskaan sitä ei kohdekaupungeissa ollut hyödynnetty. 

  • Keskeinen havainto on, että potentiaalisten hyötyjen täysimääräinen toteutuminen edellyttää kansainvälisten asukkaiden ja perheiden sujuvaa integroitumista alueelle. Sen onnistuessa myös ekosysteemin ulottuvuudet voivat realisoitua laajamittaisesti, Tuukkanen kuvaa. 

Tämä havainto laajentaa myös teoreettista viitekehystä. Strategisen edun hyödyntäminen puolestaan vaatii, että se tunnistetaan ja sisällytetään alueellisiin kehitys- ja innovaatiostrategioihin. 

Tutkimuksen taustana on NATOn laajentuminen, geopoliittisten jännitteiden myötä voimakkaasti kasvava puolustusteollisuus, ja näiden trendien paikalliset vaikutukset. Kyseessä on laadullinen monitapaustutkimus, ja tutkimuskohteina Stavanger, Norja ja Szczecin, Puola. Aineisto on kerätty haastatteluilla sekä kirjallisista lähteistä. Teoreettisena viitekehyksenä käytetään yrittäjyysekosysteemiä (Entrepreneurial Ecosystem). Tutkimus tarkastelee keskuksen vaikutuksia kuuden ulottuvuuden kautta: markkinat, talous, yrittäjyyskulttuuri, politiikka ja sääntely, inhimillinen pääoma ja tukirakenteet. 

Mikkelin yliopistokeskus on myöntänyt apurahaa Etelä-Savoon tehtäviin opinnäytetöihin Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja LUT-yliopiston opiskelijoille. Apurahojen tarkoituksena on auttaa opinnäytetyön tekemisen alkuun ja palkita hyvin tehdystä, Etelä-Savoa hyödyttävästä opinnäytetyöstä. Apurahan edellytyksenä oli, että opinnäytetyö kehittää ja vahvistaa Etelä-Savon alueellista osaamista ja tuottaa Etelä-Savon alueella toimiville yrityksille, organisaatioille tai muille toimijoille uutta tutkimustietoa. 

Lisätietoja: 

Venla Kärkkäinen tutki opinnäytetyössään kulttuurisen monimuotoisuuden hallintaa Mikkelissä toimivassa Misawa Homes of Finland Ltd:ssä

Aalto-yliopiston Mikkelin International Business -ohjelman opiskelija Venla Kärkkäinen tutki, miten kulttuurinen monimuotoisuus voidaan tunnistaa ja hallita tehokkaasti kansainvälisen liiketoiminnan kontekstissa.

  • Venla Kärkkäinen sai opinnäytetyötään varten Mikkelin yliopistokeskuksen apurahan. Apurahoja on myönnetty kokeiluna opinnäytteisiin, joissa yhteistyökumppani tai kohde on eteläsavolainen yritys, yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen

Venla Kärkkäinen selvittää kandidaatintutkielmassaan myös tekijöitä, jotka vaikuttavat globaaleiden yritysten sijaintivalintoihin case-kohteenaan Mikkelissä toimiva japanilainen Misawa Homes of Finland Ltd.

  • Opinnäytetyö keskittyy Misawan suomalaisiin toimintoihin ja hyödyntää työntekijähaastatteluista saatuja näkemyksiä, joiden avulla voidaan tunnistaa kansainvälistymisen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa korostaa, miten Misawa on sopeuttanut johtamiskäytäntöjään ja organisaatiokulttuuriaan suomalaisiin olosuhteisiin, tarjoten käytännön mallin kulttuurienvälisen liiketoimintaympäristön hallintaan, Venla Kärkkäinen

Tulokset paljastavat vahvan yhteyden paikallisten asenteiden ja kansainvälisen liiketoiminnan menestyksen välillä yrityksen vakiinnuttaessa toimintaansa ulkomailla.

  • Misawan läsnäolo Mikkelissä on luonut työpaikkoja ja lisännyt taloudellisia hyötyjä useilla sektoreilla, mukaan lukien metsätalous, liikenne ja energia, samalla kun Misawa on saanut monia myönteisiä tuloksia Mikkelissä toimiessaan.

Case-tutkimus osoittaa, kuinka tukevat paikalliset infrastruktuurit ja myönteinen liiketoimintailmapiiri voivat houkutella ja pitää yllä ulkomaisia yrityksiä. Suomelle ja samankaltaisille maille investointi näihin alueisiin voi merkittävästi parantaa kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia.

  • Case-tutkimuksen esimerkki havainnollistaa, kuinka yhteistyö paikallisten yhteisöjen ja kansainvälisten yritysten välillä voi edistää molemminpuolista kasvua ja kestävää taloudellista kehitystä, mikä on suositeltavaa ottaa huomioon kaupunkien strategisessa suunnittelussa.

 

Mikkelin yliopistokeskus on myöntänyt apurahaa Etelä-Savoon tehtäviin opinnäytetöihin Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja LUT-yliopiston opiskelijoille. Apurahojen tarkoituksena on auttaa opinnäytetyön tekemisen alkuun ja palkita hyvin tehdystä, Etelä-Savoa hyödyttävästä opinnäytetyöstä. Apurahan edellytyksenä oli, että opinnäytetyö kehittää ja vahvistaa Etelä-Savon alueellista osaamista ja tuottaa Etelä-Savon alueella toimiville yrityksille, organisaatioille tai muille toimijoille uutta tutkimustietoa.

 

Lisätietoja:

  • Matti Malinen, Mikkelin yliopistokeskuksen pääsihteeri, malinen@muc.fi

Muccilaisia maailmalla: Aija Taskinen, Ruralia-instituutti

Tiedekeskus ja museo Arktikum tarjosi konferenssille posterinäyttelyineen erinomaiset puitteet.

Rovaniemi, Nordic Wild Berry and NTFP Conference 7.–8.10.2025

Osallistuin 7.–8.10.2025 Rovaniemellä luonnontuotealan konferenssiin ”Nordic Wild Berry and NTFP Conference” (NTFP=non-timber forest products), jossa tarkasteltiin etenkin metsämarjoihin liittyviä teemoja monelta kantilta. Paikalla oli n. 50 osallistujaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Latviasta.

Konferenssi oli vahvasti monitieteinen. Esityksissä kuultiin mm. tuoreita tutkimustuloksia marjojen monipuolisista terveysvaikutuksista ja kuluttajien käyttäytymisestä, ilmastonmuutoksen vaikutuksista marjojen esiintymiseen ja satoihin sekä droonien, laserkeilauksen ja älypuhelimilla kuvaamisen hyödyntämisestä marjasatoja kartoitettaessa. Norjasta kuultiin myös herättelevä yhteiskuntatieteellinen puheenvuoro liikaturismin vaikutuksista niin pohjoisen paikallisyhteisöihin kuin luontoonkin.

Ruralia-instituutti oli konferenssissa hyvin edustettuna. Anne Matilainen Seinäjoen yksiköstä toimi yhden session puheenjohtajana sekä piti esityksen suurmetsänomistajien suhtautumisesta luomukeruualueisiin, ja Marjo Särkällä oli Arktiset Aromit ry:n Birgitta Partasen kanssa posteri EU:n nimisuojajärjestelmän tarjoamista mahdollisuuksista viestiä pohjoismaisten marjojen kestävyyteen liittyvistä tekijöistä.

Monessa puheenvuorossa todettiin metsien monikäytön mahdollisuudet ja hyödyllisyys: metsät voivat myös ansaintamielessä tarjota paljon muutakin kuin puuta. Nykyisellään keruutuotannon huomioiminen metsien käytössä ei ole lähelläkään optimaalista eikä esimerkiksi tutkimukseen panostaminen ole riittävää.

Konferenssi tarjosi itselleni monipuolisen tietopaketin ja läpileikkauksen luonnontuotealan tämänhetkiseen tutkimukseen. Lisäksi pääsin tapaamaan alan pohjoismaisia toimijoita ja myös omia pohjoisempana työskenteleviä hankekumppaneitamme Luonnonvarakeskuksen Rovaniemen toimipisteestä, Oulun yliopiston mittaustekniikan yksiköstä Kajaanista ja Arktiset Aromit ry:stä – nykyisin kun monet kasvot tulevat muutoin vain ruudulla tutuiksi.

Konferenssin järjestämisestä huolehti Luke, ja Lapin ammattikorkeakoulun opettajat ja opiskelijat olivat mukana käytännön järjestelyissä. Opiskelijat olivat myös suunnitelleet iltapäiväretken Könkäänsaaren luontokohteeseen, ja pääsimme nauttimaan luontopolun lisäksi myös herkullisista tarjoiluista, joissa oli teemaan sopivasti hyödynnetty monenlaisia marjoja ja muita luonnontuotteita.

Könkäänsaaren esteettömällä luontopolulla kelpasi ihailla pohjoista luontoa pienessä tihkusateessakin.

Kansainvälinen mikkeliläinen 2025 –tunnustus Joan Lofgrenille, Aalto-yliopiston Mikkelin kampuksen ohjelmajohtajalle

Vuoden 2025 Kansainvälinen mikkeliläinen on Joan Lofgren, joka toimii Aalto-yliopiston Mikkelin kampuksenkampuksen International Business -kandidaattiohjelman ohjelmajohtajana. Tunnustus myönnettiin hänen pitkäjänteisestä työstään kansainvälistymisen hyväksi erityisesti kansainvälisessä liiketoiminnassa Mikkelissä.

  • Kansainvälinen mikkeliläinen -tunnustus myönnettiin yhdeksättä kertaa ja valinnan teki International Mikkeli Day -toimikunta, johon kuuluu Mikkelin kaupungin, Kansainvälinen Mikkeli ry:n sekä alueen toisen- ja korkea-asteen oppilaitosten edustajia. Tunnustus kansainvälisestä työstä myönnetään henkilölle, joka on edistänyt pohjoismaisia arvoja ja yhdenvertaisuutta, ansioitunut taloudellisen hyvinvoinnin lisäämisessä tai vähentänyt rasismia ja syrjintää omilla teoillaan ja esimerkillään, yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen kertoo tunnustuksesta.

Joan Lofgren aloitti opettamisen Mikkelissä 2005. Hän puhuu viittä kieltä ja on työskennellyt Tampereen yliopistossa, Turun yliopistossa sekä Virossa opetustehtävissä. Ohjelmajohtaja Mikkeliin hänestä tuli vuonna 2009. Joan Lofgren on kohdannut urallaan konkreettisesti erilaisia haasteita ja uusia tilanteita, kuten esimerkiksi korona. Joan Lofgren on kantanut vastuun unelmatyöstään vaikeinakin aikoina.

Lofgrenin prioriteetti on ollut vuosien ajan korkealaatuisen kansainvälisen liiketoiminnan koulutuksen tarjoaminen. Yksikkö on toiminut 36 vuotta, ja koulutusohjelman merkitys on ollut iso tuhansille opiskelijoille, luennoitsijoille ja paikalliselle yhteisölle. Joan Lofgren on myös International Mikkeli Day -tapahtuman perustaja yhdessä Enrique Tessierin kanssa.

  • On iso kunnia saada tämä tunnustus. Elämäni Mikkelissä on ollut täynnä kokemuksia eri kulttuureista – savolaisuus mukaan lukien. Olen iloinen siitä, että se IMD-idea joka alkoi yli 10 vuotta sitten keskustelussa Enrique Tessierin kanssa on nyt osa Mikkelin kulttuurielämää, Joan Lofgren kiittelee saamaansa tunnustusta.
  • On hienoa, että Joan saa tämän tunnustuksen, sillä hän on tehnyt paljon työtä yhteistyön ja suvaitsevaisuuden lisäämiseksi kansainvälisen ohjelmamme opiskelijoiden ja luennoitsijoiden sekä paikallisen yhteisön ja elinkeinoelämän välillä, toteaa International Business -ohjelman suunnittelija Mari Syväoja.

Mikkelin yliopistokeskuksen koordinoiman kolmannentoista IMD-päivän toteutuksessa olivat mukana kaikki Mikkelin toisen ja korkea-asteen oppilaitokset sekä Mikkelin kaupunki. Myös muita alueen kansainvälisyys-toimijoita osallistui tapahtuman toteutukseen.

Lisätietoja:

Muccians around the world; Jana Firse, doctoral student, Ruralia Institute

Jana Firse, Doctoral Student, Ruralia Institute traveling outside of Finland to develop international
cooperation.

In September and October, doctoral student Jana Firse from Ruralia Institute joined Wageningen University & Research in the Netherlands for a research visit, supported by a MUC travel grant. Jana returns with new connections in the field of food systems research, exciting plans for new research, and fond memories of inspiring excursions.

Jana’s research visit builds on the existing collaboration between the Ruralia Institute and the Farming Systems Ecology group at Wageningen University & Research. During her two-month stay, Jana connected with the team of researchers in the group, learned about their interdisciplinary approach to farming and food system research, and gained valuable insights for her own research on circularity in the Finnish food system. Many of her discussions centred around how sustainable food systems can support rural prosperity and resilience.

Next to this fruitful exchange with Wageningen researchers, Jana also had the chance present her work in a lecture for Master students, taking them on a virtual excursion to Finland. In return, she got to visit two inspiring examples of organic farming in the Netherlands, where she learnt about foundations providing access to land for new-entrant farmers and the lock-ins of dairy farmers in transition to organic farming.

The collaboration between Ruralia Institute and Wageningen University will continue through various forms in the future and Jana’s PhD, jointly supervised by the two institutions, is part of this partnership.

Nimisuojauksesta on hyötyä tuottajalle, alueelle ja kuluttajalle – Pohjois-Euroopassa ja arktisella alueella on paljon potentiaalia nimisuojatuotteille

Nimisuojatut tuotteet löytävät koko ajan paremmin kysyntää. Myös suojattujen tuotteiden joukko kasvaa tasaisesti. Etelä-Eurooppa on hyödyntänyt EU:n nimisuojajärjestelmää tehokkaasti; esimerkiksi Italiassa nimisuojattuja tuotteita on rekisteröity lähes 900, mutta Pohjoismaisissa maissa kuten Ruotsissa on 29 ja Suomessakin vain 16 tuotetta eli järjestelmää hyödynnetään vähän verrattuna muihin Euroopan alueisiin.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin erikoissuunnittelija ja nimisuoja-asioiden asiantuntija Marjo Särkkä toivoo, että nimisuojan merkitys oivallettaisiin paremmin. EU:n nimisuojajärjestelmässä ja sen mahdollisuuksissa ruoka-, käsityö- ja teollisuustuotteiden markkinoinnissa, viennissä ja matkailussa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia.

  • Tähän EU-nimisuojajärjestelmään hyväksytään tuotteet, joiden erityisyys perustellaan dokumentein– oli se sitten valmistustapa tai maantieteellisestä ympäristöstä tuleva ominaispiirre – siksi näillä tuotteilla on jo faktaperusteinen tarina, jota voi hyödyntää vaikkapa markkinoinnissa, Marjo Särkkä toteaa.

Erityisen kiinnostavaa on, että EU:n maantieteellisten merkintöjen suojajärjestelmään kuuluvat joulukuusta lähtien myös käsityö- ja teollisuustuotteet. Maantieteelliset merkinnät osoittavat, että tuotteen erityislaatu liittyy tiettyyn maantieteelliseen alueeseen ja se on valmistettu paikallisten taitojen ja perinteiden mukaisesti. Se myös suojaa tuotenimet jäljitelmiltä ja väärinkäytöltä. Jatkossa esimerkiksi Muranon lasin nimi, joka tunnetaan maailmanlaajuisesti valmistuspaikkansa vuoksi, voidaan suojata. Suojauksesta on hyötyä niin tuottajalle, alueelle kuin kuluttajalle. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia myös suomalaisille tuotteille kuten suomenlampaan villalle tai Ylämaan spektroliitille.

Elintarvike- ja muiden alojen pk-yrityksille toimintaympäristö on haastava Pohjois-Euroopassa johtuen muun muassa etäisyydestä asiakkaisiin, heikosta markkinanäkyvyydestä ja vaikeuksista saada lisäarvotuotteille kohtuullinen hinta. EU:n nimisuojajärjestelmä voisi auttaa näissä haasteissa suojaamalla maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden, viinien ja väkevien alkoholijuomien tuotenimiä, korostamalla ainutlaatuisuutta, mahdollistamalla paremman hinnan ja yhdistämällä tuotteet niiden alkuperään.

Helsingin yliopiston Ruralia-Instituutin juuri käynnistyneessä GIFT – Geographical Indication boosting Food Non-food and Tourism sectors in Northern areas -hankkeessa pyritään edistämään näitä asioita. Hanketta rahoittaa Interreg Northern Periphery and Arktic (NPA) -ohjelma ja sen päätavoitteena on parantaa pohjoisen periferian ja arktisen alueen elintarvike-, käsityö- ja matkailualojen pk-yritysten kilpailukykyä ja näkyvyyttä edistämällä EU:n nimisuoja (GI)-järjestelmän käyttöä. Hanke keskittyy tietoisuuden lisäämiseen nimisuojauksesta (ruoka- ja non-food tuotteet), nimisuojahakemusprosessien pilotointiin, matkailun ja nimisuojatuotteiden yhdistämiseen ja uusien markkinoiden avaamiseen nimisuojatuotteille.

  • Hankkeessa järjestetään muun muassa tietoiskuja. Kuopiossa kuullaan 11. marraskuuta kansainvälisiltä ja kotimaisilta huippuasiantuntijoilta uusinta tietoa EU-nimisuojajärjestelmästä ja kokemuksia Euroopasta. Alkuperämerkit tunnetuksi -seminaariin toivotaan asiasta kiinnostuneita, Marjo Särkkä sanoo.

 

Hankkeessa on mukana neljä pääpartneria: Suomesta Helsingin yliopiston Ruralia-Instituutti, Irlannista Donegalista Local Enterprise Office, Islannista Icelandic Lamb Association ja Grönlannista Ministry of Agriculture, Self-Sufficiency, Energy and Environment. Lisäksi Norjasta (Helgelandslam SA), Ruotsista (Biosfärområde Vindelälven-Juhttátahkka ekonomisk förening). Suomesta Paliskuntain yhdistys ja Arktiset Aromit ry ovat on mukana liitännäispartnereina.

 

Lisätietoja:

https://www.lyyti.fi/reg/Boosting_Geographical_Indications_3726/

Monipuolista ohjelmaa International Mikkeli Dayssä tiistaina 4. marraskuuta

International Mikkeli Day IMD -tapahtuma tuo väriä ja kulttuurien näkyvyyttä kauppakeskus Stellaan tiistaina 4.marraskuuta 2025 klo 12-16. Tapahtuman pääpuhujana kuullaan Hoiwan perustajaa, toimitusjohtaja Fadumo Alia.

  • Tuntuu käsittämättömältä, että on kulunut vain kolme vuotta siitä, kun Hoiwa perustettiin. Olen mielettömän ylpeä siitä, että olemme 1095 päivässä pystyneet luomaan yrityksen, joka on vakiinnuttanut paikkansa yhteiskunnallisena vaikuttajana Suomessa. Alkuun teimme kovasti töitä, jotta saisimme äänemme kuuluviin. Äänen, joka huutaa hoitoalan arvostuksen puolesta. Kun mietin matkaamme, niin saimme kyllä todella nopeasti vastakaikua arvomaailmallemme ja tavallemme ratkaista terveydenhuoltoalan osaajapulaa. Nyt olemme siinä pisteessä, että Suomessa jokainen terveydenhuollon toimija sekä lähes jokainen terveydenhuollon ammattilainen tuntee ja tunnistaa Hoiwan. Ja mikä tärkeintä, meidän tiedetään olevan ihmisten ja inhimillisyyden puolella, Fadumo Ali kertoo.

Kaikille avoimessa ja maksuttomassa tilaisuudessa julkistetaan Kansainvälinen mikkeliläinen 2025. Ohjelmassa on myös värikkäitä tanssi- ja musiikkiesityksiä sekä puheenvuoroja kansainvälisyydestä. Lavalla nähdään eri maiden kansallispukuja ja kulttuuriasuja sekä päiväkoti Enkun lapsiryhmä laulaa. Mikkelin lukion opiskelijat ja opettajat kertovat kansainvälisyyskokemuksistaan ja Mikkelin yliopistokeskus esittelee lapsille ja nuorille suunnattua tiedekasvatusta. Tapahtuman kautta halutaan nostaa esille kansainvälisyyttä monesta eri näkökulmasta ja sen avaa Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen. Juontajina toimivat opiskelijat Nora Helenius ja Alexander Krohn Aalto-yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelmasta Mikkelistä.

  • Tämä tapahtuma on marraskuun piristys ja tuo paljon hyvää mieltä sekä arvokkaita kohtaamisia, toteaa jo 13. kertaa järjestettävää tapahtumaa koordinoiva asiantuntija Ulla Jurvanen Mikkelin yliopistokeskuksesta.

Tapahtumaa toteuttavat kaikki Mikkelin toisen ja korkea-asteen oppilaitokset sekä Mikkelin kaupunki, ELY-keskus ja Monikulttuurityö Mimosa ry.

Kauppakeskus Stellan tähtitorilla järjestettävä IMD-tapahtuma tiistaina 4.11.2025 klo 12-16 on kaikille avoin ja maksuton.

  • Tähtivieraana toimitusjohtaja, Hoiwan perustaja Fadumo Ali
  • Kansainvälinen mikkeliläinen 2025
  • Kansallispukuja ja kulttuuriasuja eri maista
  • Tanssi- ja musiikkiesityksiä
  • Kansainvälisyys oppilaitoksissa

Lisätietoja:

 

Tiedekerhossa oppii uteliaisuutta maailmaa kohtaan – vielä mahtuu mukaan!

Kuvassa Tiedekerhon ohjaajat Heidi Immonen ja Viivi Honkanen.

Biologiaa, arkeologiaa, avaruutta ja dinosauruksia. Näitä ja monia muita aiheita tutkitaan ja ihmetellään torstai-iltapäivisin Mikkelin yliopistokeskuksen tiedekerhossa.

Mikkelin Päämajakoulun alakoululaisille suunnattu tiedekerho osa yliopistokeskuksen järjestämää tiedekasvatusta. Kerho on koululaisille maksuton, ja se järjestetään Harrastamisen Suomen mallin mukaisesti koulupäivän yhteydessä.

Kerhossa on vielä tilaa uusille osallistujille. Päämajakoulun oppilaat voivat tulla halutessaan mukaan pitkin syyslukukautta.

– Tiedekerhossa tehdään erilaisia tiedekokeita ja testailuja ja tutustutaan erilaisiin ilmiöihin, kertoo toinen kerhon ohjaajista, Xamkin yhteisöpedagogiikan opiskelija Heidi Immonen.

Immonen ja toinen kerhon ohjaaja, Xamkin yhteisöpedagogiikan opiskelija Viivi Honkanen, ovat suunnitelleet myös kerhojen sisällöt ja toteutuksen. Teemat vaihtuvat viikoittain.

– Lapset saavat myös toivoa aiheita, joita he haluaisivat käsitellä, Honkanen sanoo.

Toiminnallista ja rentoa tekemistä

Tiedekerhot tarjoavat lapsille tilaisuuden oppia tiedettä toiminnallisesti ja kokeilemalla.

Kerhotilana toimii yksi Aalto-yliopiston luokista, josta on tehty tiedeluokka. Tilassa on käytettävissä muun muassa mikroskooppeja, petrimaljoja, pipettejä ja erilaisia tarvikkeita kokeiden tekemiseen.

Kerhoon osallistuu pienehkö ryhmä, alle kymmenen lasta, mikä mahdollistaa ohjaajien mukaan aktiivisen osallistumisen.

– Teemme kerhossa paljon käytännön tehtäviä, kuten ryhmätöitä. Teorian sijaan tekeminen on toiminnallista ja rentoa, Heidi Immonen sanoo.

Kerhoon kuuluu myös mahdollisia vierailuja esimerkiksi kirjastossa ja muissa tiedekasvatukseen sopivissa paikoissa.

Hyödyllisiä oppeja

Ohjaajien mielestä tiedekasvatus on tärkeää, sillä se opettaa lapsille ja nuorille monenlaisia hyödyllisiä taitoja.

“Tieteen aiheiden ymmärtäminen kasvattaa luovuutta, päättelykykyä ja ongelmanratkaisutaitoja. Jos oppii tiedettä jo nuorena, siitä voi olla hyötyä myös tulevaisuudessa ja mahdollisesti työelämässäkin”, Heidi Immonen pohtii.

Kerhot tukevat laajempaa tiedekasvatuksen tavoitetta: ne innostavat lapsia tutkimaan, kysymään ja ymmärtämään maailmaa monipuolisesti.

– Kiinnostus kaikenlaiseen ihmettelyyn kasvaa, ja oppii myös uteliaisuutta maailmaa kohtaan, Viivi Honkanen lisää.

Lisätietoja: Heidi Huovinen, projektipäällikkö, tiedekasvatus, heidi.huovinen@muc.fi, +358 50 443 4003

 

Teksti: Elina Jäntti

Kuva: Ulla Jurvanen