Yliopistokeskuksessa työskentelee monenlaisia osaajia

Mikkelin yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen on työskennellyt hiljattain muun muassa matkailuteeman parissa. – Olen pohtinut, minkälaisia tulokulmia matkailuun MUC-toimijoiden keskuudesta löytyy ja miten edistää samalla Etelä-Savon alueellista näkökulmaa 

Mikkelin keskustassa sijaitsevan Mikkelin yliopistokeskuksen kampuksen seinien sisällä tehdään hyvin monipuolisesti töitä, jotka liittyvät tutkittuun tietoon ja osaamiseen. Pääsihteeri Matti Malinen nauttii rikkaasta työyhteisöstä.

Kuvassa vasemmalta oikealle professori Juha Helenius /Ruralia-instituutti, tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen /Ruralia-instituutti, professori Mari Kallioinen-Mänttäri /LUT-yliopisto, johtaja Sari Iivonen /Luomu-instituutti, professori Pasi Rikkonen /Luonnonvarakeskus ja johtaja Sami Kurki /Ruralia-instituutti.

Mikkelin yliopistokeskuksen verkostomallisen yhteisöön kuuluu kolme eri yliopistoa, joista viisi eri tiedekuntaa on läsnä Mikkelissä. Osa yliopistokeskusta on myös Helsingin yliopiston alainen Kansalliskirjaston Mikkelin toimipiste, joka sijaitsee Mikkelin Pursialassa. 

Päätoimisia ihmisiä työskentelee yliopistoilla noin 120. Kun siihen lisätään vieraileva henkilökunta, luku kasvaa yhteensä noin kahteensataan.

– Kahdensadan ihmisen yhteisö, jossa on kolme eri yliopistoa, läsnä viisi eri tiedekuntaa ja Kansalliskirjasto – onhan siinä aikamoinen joukko erilaisia ihmisiä ja osaamista, kuvailee pääsihteeri Matti Malinen.

Verkostoituneita tutkijoita, opettajia, it-ihmisiä ja digitoijia

Yliopistokeskuksessa työskentelee monenlaisia ammattiryhmiä. Yksi ryhmä ovat tutkijat. 

– Perinteinen mielikuva tai stereotypia yliopistoihmisestä on tutkija kammiossaan, mutta se on vain osatotuus. MUC:n yliopistojen joukossa on kansainvälisesti valtavan verkottuneita asiantuntijoita, Malinen sanoo.

Malinen nostaa esiin esimerkiksi yliopistokeskuksen johtoryhmässä olevat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimusjohtajan Torsti Hyyryläisen, LUT-yliopiston dekaani Mari Kallioinen-Mänttärin, Aalto-yliopiston englanninkielisen BScBA-ohjelman johtajan Joan Lofgrenin, Kansalliskirjaston palvelujohtaja Johanna Liljan ja Luomuinstituutin johtajan Sari Iivosen. 

– He kaikki ovat meritoituneita ja esillä olevia ihmisiä, joilla on mielettömät verkostot. Verkostoja vaaditaan, kun hankkeita viedään eteenpäin.

Tutkijoiden joukossa on Malisen mukaan myös paljon lahjakkaita nuoria tutkijoita, niin vasta tohtoriksi väitelleitä jatkotutkimusta tekeviä kuin väitöskirjaa tekeviä.

Lisäksi yliopistokeskuksen eri yksiköissä työskentelee muitakin ammattilaisia: on opettajia, projektipäällikköjä, erilaisia asiantuntijoita, digitoijia, hallintotyöntekijöitä ja it-osaajia sekä myös paljon vierailevia opettajia ja tutkijoita.

Teemoina kestävyys, yrittäjyyden muutokset ja digitaalisuus

Yliopistot ja niissä töissä olevat osaajat työskentelevät kolmen hyvin ajankohtaisen pääteeman parissa, jotka liittyvät kestävyysmuutokseen, yrittäjyyden muutoksiin ja digitaaliseen muutokseen. Eniten ihmisiä on töissä kestävyyteen liittyvissä teemoissa.

Kestävyys on vahvasti läsnä esimerkiksi LUT-yliopiston erotustekniikan laitoksella, jossa pääfokuksena on vedenpuhdistustekniikat – mikä on tulevaisuudessa aivan ratkaisevaa osaamista ihmiskunnalle. 

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa tutkijat tekevät ruokajärjestelmiin eli ruuantuotannon tapoihin liittyvää tutkimusta, jolla koetaan ratkoa, miten ruokaa voitaisiin tulevaisuudessa tuottaa.

Yhteistyötä tehdään tiiviimmin 

Mikkelin yliopistokeskus on toiminut paikkakunnalla nyt 19 vuotta. Eri yksiköt tekevät nykyään järjestelmällisempää yhteistyötä.

– Jokaisella ihmisellä on täällä oma juttunsa, mutta muutaman vuoden aikana tietoisuus toisten tekemisistä on mennyt hurjasti eteenpäin. Kun vaikkapa humanisti ja insinööri on istutettu saman kahvipöydän ääreen, on alkanut löytyä samanlaisia tulokulmia ja ratkaisuja ongelmiin. Myös virallisempia ihmisten tapaamisia järjestetään aiempaa enemmän, Malinen sanoo.

Esimerkkinä kestävyysteemaan liittyvästä yhteistyöstä Malinen nostaa esiin uuden Jästi-hankkeen. Se on LUT-yliopiston Bioenergian laboratorion ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin yhteinen projekti, jossa tutkitaan ruokajärjestelmän kestävyyttä ja energiakysymyksiä: maaseudun energiaomavaraisuutta ja riippumattomuutta fossiilisista raaka-aineista. Projektin tuloksena syntyvä tieto palvelee muun muassa maatalous- ja energiasektorin yrityskenttää.

“Joka päivä oppii uutta”

Matti Malinen on työskennellyt yliopistokeskuksen koordinaatioyksikön pääsihteerinä vuodesta 2009, eli lähes 13 vuoden ajan. 

– Homma pysyy mielekkäänä, sillä olen koko ajan tekemisissä niin erilaisten ihmisten, asioiden ja kehittämistarpeiden kanssa, ja pääsen vaikuttamaan ja viemään asioita eteenpäin. Yksi työn suola on, että oppii koko ajan itse uutta. 

Teksti: Elina Jäntti
Kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen