LUT-yliopiston bioenergian yksikössä tuotettu tutkimustieto palvelee paitsi akateemista puolta myös Etelä-Savossa toimivia yrityksiä.
LUT-yliopiston bioenergian yksikkö perustettiin Mikkeliin vuonna 2003. Toiminta alkoi silloisen Mikkelin ammattikorkeakoulun Mamkin niin sanotuissa professuurihankkeissa.
– Tänä päivänä bioenergian yksikkö on puhtaasti tutkimusryhmä, joka tekee bio- ja metsäenergiaan liittyviä tutkimusprojekteja, kertoo LUT-yliopiston bioenergiatekniikan professori Tapio Ranta.
Tutkimusryhmän koko on noin kymmenen henkilöä. Osa tutkijoista työskentelee väitöskirjatutkimuksen parissa.
– Koen merkittävimmäksi asiaksi juuri meillä tehdyt väitökset. Meiltä on vuosien saatossa kahdeksan henkilöä väitellyt tohtoriksi, mikä on ihan hyvä saavutus, ja muutama henkilö tekee parhaillaan väitösprosessiaan.
Lähes sata tutkimushanketta
Viimeisen 20 vuoden aikana yksikössä on tehty kaikkiaan lähemmäs sata tutkimushanketta – eli tuotettu valtava määrä akateemista tietoa, joka palvelee sekä akateemista puolta myös alueen yrityksiä.
– Pääkumppaneitamme ovat maakunnalliset energiayhtiöt eli Suur-Savon Sähkö ja Etelä-Savon Energia. Alkuun tutkittiin hieman enemmän biomassan hankintaan ja saatavuuteen liittyviä asioita, mutta nyt aiheet ovat laajentuneet bioenergian tarkasteluun koko energiajärjestelmän osana.
– Teemme myös erilaisia kokeellisia hankkeita bioenergia-alaan sidoksissa olevien yritysten kanssa.
Moni hanke on noteerattu laajemminkin. Esimerkiksi muutama vuosi sitten Etelä-Savon Energian tontilla tehty tutkimus biohiilipelletin tuottamisesta sai paljon kansallista ja kansainvälistä huomiota.
Yksikön tutkimustietoa on hyödyntänyt myös esimerkiksi Mikkelissä toimiva yritys Inray, joka tekee röntgenteknologiaa hyödyntäviä mittausjärjestelmiä energiantuotannon, biojalostamojen sekä sellutehtaiden toimintaan.
Monipuolisia tutkimusmenetelmiä
Tutkijatohtori Mika Aalto on työskennellyt bioenergian yksikössä vuodesta 2015.
Hän käyttää työssään digitaalisia tutkimusmenetelmiä ja on kehittänyt simulointimalleja, joilla voidaan tarkastella esimerkiksi materiaalivirtojen optimointia, erilaisia skenaarioita laitosten toiminnassa ja häiriötilanteita.
Aallon tutkimushankkeiden ansioista kehitetään esimerkiksi Ecosairilan kiertotalousjärjestelmien ja vedenpuhdistuksen prosesseja.
Eräässä hankkeessaan Aalto tarkasteli myös Mikkelin Pursialan voimalaitoksen toimintaa ja sitä, miten biomassan liikevirtaa voidaan hallita tiedolla. Hän on tutkinut myös muun muassa Mikkelin seudun liikenteen polttoaineiden päästöjen vähentämistä.
– Digitaalisten tutkimustapojen ansiosta erilaisia energiantuotannon skenaarioita voidaan testata virtuaalisessa ympäristössä, mikä on turvallisempaa ja halvempaa, koska ei tarvitse kajota esimerkiksi energialaitosten toimintaan, Aalto kertoo.
Bioenergian merkitys nousussa
Hieman ennen Ukrainan sotaa alkanut energiakriisi on nostanut kotimaisen bioenergian tarvetta ja merkitystä.
– Bioenergia on edelleen ihan relevantti tutkimusaihe, ja se on todettu alan yrityksissäkin, Ranta sanoo.
– Tulevissa hankkeissa bioenergia kytkeytyy osaksi muita energian tuotantomuotoja.
Esimerkiksi Mikkelissä käynnissä olevassa isossa vetyhankkeessa tutkitaan biopohjaisen hiilen talteenottoa.
Yksikön tulevaisuus näyttää Tapio Rannan mukaan hyvältä.
– Meillä on aika vakaa status jatkumoon Mikkelissä. Toiminta rahoitetaan tutkimushankkeilla, joihin on tällä hetkellä tarjolla enemmän rahoitusta kuin aiemmin.
Teksti: Elina Jäntti
Kuva: Ulla Jurvanen