LUT-yliopisto ja LAB-ammattikorkeakoulu tutkivat turpeen korvaamiseen soveltuvien kuivikemateriaalien (olki, ruokohelpi, kutterinpuru) ja niistä syntyvien kuivikelantojen moninaista hyödyntämistä. Tällä pyrittiin ensisijaisesti ratkaisemaan maataloussektorin ajankohtaisia haasteita, jotka aiheutuivat turpeen vähenevästä saatavuudesta. Erityisenä toimenpiteenä testattiin kuivikelannan hygienisointia ManPas-laitteiston avulla hevostilalla. Hygienisointi mahdollistaa kuivikelannan uudelleenkäyttämisen kierrätyskuivikkeena alkuperäisen kuivikkeen kanssa tai hyödyntämisen kasvualustana kasvimailla tai maanparannusaineena pelloilla.
ManPas-laitteiston etuna on, että se hyödyntää lannan mikrobitoiminnan tuottamaa lämpöä ja vähäisenä tuotavan lisälämmön avulla kuumentaa kuivikelantaa EU:n sivutuotelainsäädännön mukaisesti 70 ℃:ssa tunnin ajan.
- Tulokset myös osoittivat, että ManPas-laitteisto toimi, niin kuin pitikin, eli tuhosi E. coli bakteerit Maa- ja metsätalousministeriön asettaman alarajan alle. Laitteistolla voi olla kahdensuuntainen vaikutus tilojen toimintaan: ensinnäkin se tarjoaa ratkaisun kuivikekriisin aiheuttamiin haasteisiin, ja toiseksi se luo uuden tulonlähteen jo entuudestaan haastavassa asemassa oleville tilayrittäjille, LUT-yliopiston projektipäällikkö Raghu KC
Perinteisesti kuivikelannan loppukäsittely on lisännyt merkittävästi kustannuksia tilojen toimintaan. On merkittävää, että lannalle saadaan uusia vastaanottajia ja jatkokäyttäjiä, muita kuin peltotiloja, kun tuotteessa ei ole enää tautiriskiä, hukkakaura- ja rikkakasvivaaraa.
Tutkimuksessa laskettiin ManPas-laitteen investoinnin kannattavuus. Laskelmat osoittivat, että investointi Manpas‑laitteeseen on talleille kannattava, ja takaisinmaksuaika voi olla esimerkiksi vain 5 vuotta, jopa ilman valtion investointitukea. Uusi lannan arvoketju ei ainoastaan auta säästämään kustannuksia käsittelystä, vaan myös vähentää kuivikekustannuksia, sillä prosessoitua lantaa voidaan käyttää uudelleen kuivikkeena sekoitettuna alkuperäiseen kuivikkeeseen. Lisäksi uusi arvoketju mahdollistaa talleille uusia tulovirtoja, koska prosessoitu lanta voidaan käyttää kasvualustana.
Tutkimus toi yhteen innovaattorit, tutkijat, toimijat ja sijoittajat, jotka ryhtyivät ratkaisemaan talli- ja maatalousyrittäjien käytännön haasteita. Hygienisointitestien toteuttamisien ohessa erityisenä lisäarvona syntyi uusi yritys, Manpas Oy, jonka pääperustajina ovat laitteen kehittäjä Ilpo Pölönen ja mikkeliläisen hevostilan Stall Blombacke Oy:n Vesa Kukkamo.
- Tämä tutkimus on hyvä esimerkki siitä, miten kehittämishankkeella pyrittiin ratkaisemaan tilojen arkipäivässä kohtaamia käytännön ongelmia, joka mahdollisti uuden pk-yrityksen syntymisen paikallistasolla, Kukkamo kertoo.
Valmistunut tutkimus sisältää myös käytännön suosituksia materiaalikohtaisista optimaalisista fraktioista, mikä tukee kuivikkeiden räätälöintiä eri eläinlajeille ja olosuhteille. Lisäksi siinä on uutta tietoa kuivikelantojen biokaasutuotannosta, sekä kuivikkeiden pölyävyydestä, joka on usein aliarvioitu, mutta käytännössä kriittinen tekijä työterveyden ja turvallisuuden kannalta.
Kuivikelantojen hyödyntäminen biokaasutuotannossa ja pelloilla biolannoitteena (KUPELA) -ryhmähanke koostui LUT-yliopiston Bioenergian laboratorion ja Erotustekniikan osaston päähankkeesta sekä LAB-ammattikorkeakoulun Teknologia-yksikön toteuttamasta osahankkeesta. Ryhmähankkeen toteutusaika oli 1.12.2023–31.12.2025. Ryhmähankkeen rahoittajina olivat Etelä-Savon maakuntaliitto Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) ja Suur-Savon Energiasäätiö sr. Ryhmähankkeessa mm. testattiin kuivikkeiden esikäsittelymenetelmiä, kuivikelantojen hygienisointilaitetta ja biokaasun tuotantopotentiaaleja, määritettiin kuivikelantojen arvoketjujen hiilikädenjäljet ja tuotettiin niiden taloudelliset kannattavuusanalyysit.
Lisätietoa:
- Projektipäällikkö Raghu KC, LUT-yliopisto, Bioenergian laboratorio, kc@lut.fi, 0440 668 434
- Vesa Kukkamo, Manpas Oy, info@manpas.fi, 040 648 5558
- Hankkeen loppujulkaisu: https://lutpub.lut.fi/handle/10024/171271