Jukka Kervinen tuli tutkimaan ja suunnittelemaan sanomalehtien tekstintunnistusta ja tekstihakua Kansalliskirjaston Mikkeliin toimipisteeseen kesällä 1999. Tietojärjestelmätieteen yliopisto-opinnot jäivät kesken, kun mielenkiintoinen työ vei mukanaan.
– Kahden kuukauden projektihomma on vähän venähtänyt, Kervinen sanoo naurahtaen.
Kervisen toimenkuva Kansalliskirjaston digitointiyksikön tietojärjestelmäasiantuntijana on pysynyt samana tähän päivään asti. Vain tehtävänimike on vuosien saatossa muuttunut.
Kansalliskirjaston Mikkeliin toimipisteessä digitoidaan lähes kaikkea painettua kulttuuriperintöaineistoa. Kervinen tekee aineistojen digitointiin ja digitoinnin työnkulkuun sekä digitaalisen lopputuotteen käyttöön liittyviä suunnittelutöitä ja pienessä määrin myös ohjelmointia.
– Työni on pitkälti tietokoneen ääressä istumista ja suunnittelua.
Digitointiin kuuluu monta eri työvaihetta: muun muassa aineistojen luettelointia, logistiikan hallintaa, skannausta, digitoidun aineiston valmistelua ja sen lähettämistä kansallisen pitkäaikaissäilytysjärjestelmään. Kervisen mukaan monimutkaisten tietovirtojen ja tuotantoketjujen hallinnointi on monipuolista mutta haastavaa.
– Yhteen täytyy sovittaa monen ihmisen työ eri yksiköissä ja monet eri standardit.
Kervinen tekee yhteistyötä Kansalliskirjaston eri yksiköiden, Kansallisarkiston ja pitkäaikaissäilytyksestä vastaavan toimijan kanssa. Projekteja on tehty myös ulkomaisten sisarorganisaatioiden ja kansalliskirjastojen kanssa.
– Kansalliskirjasto on hyvä työympäristö, jossa on mukava ilmapiiri.
Reilussa 20 vuodessa digitointitoiminta Mikkelissä on kasvanut: alkuun työntekijöitä oli kolme, nyt heitä on 18. Lisäksi Mikkeliin on perustettu viiden hengen digitaaliset ihmistieteet -yksikkö. Yhdeksän henkilön sanomalehtipalvelut -yksikön on toiminta muuttunut paljolti digitoinniksi mikrofilmituotannon loppuessa.
Viime aikojen tapahtumat ovat tuoneet Kerviselle lisäkiirettä. Ukrainan sota on nostanut kansallisten aineistojen säilytyksen, varmistuksen ja suojelun esiin uudella tavalla.
Työ ei lopu lähivuosina: Kansalliskirjastolla on digitoitavaa aineistoa sata hyllykilometriä. Se huolehtii edelleen myös sanomalehtien digitaalisten numeroiden säilytyksestä.
– Koen kansallisen kulttuuriperinnön säilyttämisen tärkeäksi. Olen ollut kasvattamassa digitointitoimintaa alusta asti, joten tämä on tavalla tai toisella minulle elämäntyö, vähän kuin oma lapsi.
Mikkelissä asuva Kervinen viihtyy vapaa-ajallaan vesillä suppailun parissa.
– Lehtiä tai kirjoja en juuri lue, koska työssä puuhailen niiden parissa niin paljon.
Teksti: Elina Jäntti
Kuva: Jukka Kervinen