Villa käy työstä ja harrastuksesta
Tutkijatohtori Tiina Rissanen löysi mieluisan tutkimuskentän harrastuksensa piiristä. Hän on selvittänyt, miten tuotantoprosessissa syntyvän jätevillan määrä voidaan vähentää ja villaketjun vesitehokkuutta parantaa.
– Harrastan neulomista, joten lampaanvilla on lähellä sydäntä, Rissanen sanoo.
Orgaanista kemiaa Jyväskylän yliopistossa opiskellut Rissanen teki vihreän kemiantekniikan alan väitöskirjansa LUT-yliopistossa kalvosuodatuksesta. Nyt tohtoritukijana hän on tutkinut, miten menetelmää voitaisiin käyttää villan pesussa.
– Väitöksen jälkeen on ollut työn alla useitakin tutkimusprojekteja, mutta villan kiertoon paneutuminen on ollut harvinaisen kiehtovaa. Rahoitusta lähdettiin etsimään keinoihin, joilla jätevillan määrää voitaisiin vähentää ja villanpesuprosessia tehostaa, Rissanen sanoo.
Rahaa löytyi, ja nyt Rissanen toimii Willatus 2.0 -hankkeen vastuullisena johtajana. Edeltävän Willatus-hankkeen tavoitteena oli vaikuttaa merkittävästi suomalaisen lampaanvillan käytön resurssitehokkuuden lisäämiseen sekä suomalaisen villantuotannon kustannustehokkuuden kasvattamiseen tuottamalla uutta tietoa villan sisältämien yhdisteiden (lanoliini ja keratiini) talteenottomahdollisuuksista.
LUT:in kaksivuotinen jatkoprojekti, jossa pyritään vähentämään villanjalostusketjun vesijalanjälkeä, alkoi 2024. Rissasen lisäksi mukana on kaksi projektitutkijaa ja yksi asiantuntija. Tutkimusta tehdään Mikkelissä Tuma-talon laboratoriossa.
Ohjausryhmässä on myös yrityksiä kuten mikkeliläinen Pirtin Kehräämö ja puumalalainen Saimaan Spinnery.
– Idea on alkuaan Saimaan Spinnerystä, jossa haluttiin vähentää villan pesuun kuluvan veden määrään. Kun pestään kilo villaa, kuluu 100 litraa vettä.
Rissanen tutkijaryhmineen tekee kokeita, voiko kalvosuodatuksella tehostaa veden käyttöä. Toinen kiinnostuksen kohde on, voiko fermentaatiolla eli käymisellä saada bakteerit syömään likaa villasta.
– Menetelmä on toiminut hyvin. Ihmettelemme, miten puhdasta villaa on saatu koe-eristä. Nyt selvitämme, missä olosuhteissa fermentaatio toimii parhaiten ja millaisilla bakteereilla on paras teho.
Se on jo selvillä, että heikkolaatuisen villan käsittelyssä fermentaatio olisi tehokas, koska voisi sen tehdä suoraan tilalla. Tarvitaan vain villa, vettä ja suljettu astia.
Tutkimukset valmistuvat vuoden 2025 elokuussa. Rissanen ei vielä osaa sanoa, onko tarvetta jatkotutkimuksille. Tulokset voivat olla kotimaiselle lammastuotannolle hyvinkin merkittäviä
– Parhaimmillaan sadasta litrasta voisi saada valtaosan pois. Jos niin kävisi, olisi sen merkitys alan yrityksille ja ympäristölle suuri.
Suomi on pieni lampaanvillan tuottaja, eikä vaikkapa villan pesua ole Suomessa laajassa mitassa tehty. Uusien vettä säästävien menetelmien myötä olisi tärkeää saada osaamista ja tuottavuutta tiloille lisää.
– Menetelmät voisivat kiinnostaa myös maissa, joissa lammastalous on iso elinkeino. Tätä ei ole tiettävästi aiemmin paljoa tutkittu, Rissanen sanoo
Teksti: Tapio Honkamaa