Suomalainen tutkimus selvittää mikrolevien hyödyntämistä ratkaisuna teollisuuden päästöjen pienentämiseen.
Mikrolevät ovat mikroskooppisen pieniä yhteyttäviä soluja, joita löytyy ympäristöstä luontaisesti.
Mikroleviä on kutsuttu myös luonnon vihreäksi kullaksi, sillä ne pystyvät muuntamaan jätteen hyödyllisiksi tuotteiksi ympäristöystävällisellä tavalla. Ne voivat kasvaa tehokkaasti hyödyntäen ravinteita, metalleja ja muita haitta-aineita jätevedestä samalla, kun ne sitovat hiilidioksidia.
Mikrolevät ovat pääroolissa myös LUT-yliopiston Pohjoismaisella mikroleväbiojalostamolla kohti hiilineutraaliutta -hankkeessa.
– Hankkeessa kehitetään uusia tapoja vähentää teollisuuden päästöjä ja puhdistaa jätevesiä mikrolevien avulla, kertoo tutkijatohtori, projektipäällikkö Sanna Hokkanen.
Tavoitteena on suunnitella biopohjainen järjestelmä hiilidioksidin tehokkaaseen talteenottoon ilmasta ja jätevesistä.
Huippututkimusta tehdään Mikkelissä
Tutkimuksessa on ensin selvitetty, millaiset mikroleväkannat pystyvät kasvamaan pohjoismaisissa olosuhteissa. Laboratoriossa on kasvatettu ja tutkittu erilaisia mikroleviä, ja niistä on pyritty valitsemaan parhaat kannat tutkimusta varten.
Mikrolevien toimintaa testataan teollisuudesta saaduilla aidoilla savukaasunäytteillä.
– Olemme jo löytäneet mikroleväkantoja, jotka voivat selvitä kylmissä olosuhteissa ja joiden kasvua voidaan tehostaa teollisuuden savukaasuilla, Hokkanen kertoo.
Hankkeessa on tutkittu myös sopivien mikrolevien kykyä sitoa hiiltä sekä teollisuuden savukaasuista että jätevedestä.
Lisäksi tutkimushankkeessa analysoidaan levien biokemiallisia komponentteja ja arvioidaan, miten ne voisivat soveltua materiaaliksi biopolttoaineisiin, lannoitteisiin tai rehuihin.
Jos mikroleviä voidaan käyttää myöhemmin lannoitteena ja biopohjaisissa polttoaineissa, toteutuu niin sanottu suljettu kierto, joka on hyvin tehokasta kiertotalouden näkökulmasta.
Huippututkimusta tehdään Mikkelin Sammonkadulla sijaitsevassa LUT-yliopiston Erotustekniikan laboratoriossa. Lisäksi pilottikokeita tullaan tekemään Mikkelin vedenpuhdistamolla. Tutkimusta johtaa professori Amit Bhatnagar, ja mukana on projektipäällikön lisäksi projektitutkija, projekti-insinööri ja tutkimusavustaja.
Merkittävä mahdollisuus biotaloudelle
Mikrolevät tarjoavat monia ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin, sillä niillä voidaan kerätä hiilidioksidia ilmasta ja teollisuuden päästöistä ja samalla kasvattaa arvokasta biomassaa. Niiden avulla myös pystytään poistamaan jätevesistä haitta-aineita, kuten ravinteita ja metalleja, halvemmalla ja ympäristöystävällisemmin kuin monilla perinteisesti käytetyillä puhdistustekniikoilla.
Tavoitteena hankkeessa on myös kehittää mikroleviin pohjautuvaa biojalostamoa.
– Jos mikroleviä voidaan hyödyntää kiertotalouden ratkaisuissa, kyse on merkittävästä mahdollisuudesta biotaloudelle, Hokkanen arvioi.
– Jos voimme rakentaa mikroleväjalostamon, jossa levien kasvu voidaan varmistaa, ratkaisuilla voi olla laajaa käytännön merkitystä. Runsaalla levämäärällä voidaan tuottaa biopolttoaineita ja rehua, mikä johtaisi mittavaan kiertotalousratkaisuun.
Hankkeelle tavoitellaankin jatkorahoitusta, jotta tutkimusta voidaan laajentaa. Tutkimuksella voi olla myös kansainvälistä mielenkiintoa, sillä mikroleviä ei ole tutkittu laajasti vastaavalla tavalla pohjoismaiden kylmissä olosuhteissa.
EU:n osarahoittamaa hanketta rahoittaa myös Etelä-Savon maakuntaliitto. Mukana on myös yritysyhteistyökumppaneita Etelä-Savosta ja Lappeenrannasta. Kaksivuotinen hanke kestää vuoden 2026 loppupuolelle.
Teksti: Elina Jäntti
Kuva: Ulla Jurvanen