Mikkelin yliopistokeskuksessa tehdään töitä ja tutkimusta monissa kansainvälisissä verkostoissa. Eri yksiköiden johtajat ja tutkijat kertovat, millaisia mahdollisuuksia kansainvälisyys tuo.
Yliopistot ja korkeakoulut ovat omalla tavallaan kansainvälistymisen majakoita. Toteaa Mikkelin yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen.
– Yliopistomaailmassa kansainvälisyys on kaikilla tasoilla arkipäivää. Yliopistojen työntekijöistä, vierailevista opettajista ja tutkijoista sekä opiskelijoista iso osa on lähtöisin muualta kuin Suomesta. Myös tutkimusta tehdään erilaisissa kansainvälisissä verkostoissa, mikä on tieteellisessä tutkimuksessa aivan välttämättömyys.
Mikkelin yliopistokeskuksen eri yksiköiden tutkijat tekevät töitä esimerkiksi erilaisissa kansainvälisissä tutkimusryhmissä ja kirjoittavat tieteellisiä artikkeleita kansainvälisenä yhteistyönä. Henkilökunta kiertää myös ahkerasti ulkomailla tieteellisissä konferensseissa.
– Kansainvälisyydessä on myös laadunvarmistukseen liittyvä näkökulma: kun tutkijat ja asiantuntijat osallistuvat alansa konferensseihin ulkomailla, yliopistokeskuksen eri yksiköissä tehtävä tutkimus saa uskottavuutta, Malinen sanoo.
Yliopistojen kansainvälisyys säteilee koko suomalaiseen yhteiskuntaan ja myös alueellisesti. – Kun kansainvälisissä konferensseissa Mikkeli mainitaan tutkijoiden puheenvuoroissa jollain tapaa, täällä tehtävä tieteellinen työ saa näkyvyyttä. Se on hyvää pr:ää myös kaupunkiseudullemme, Malinen sanoo.
LUT-yliopiston Erotustekniikan osaston Mikkelin yksikössä, vedenkäsittelyn ja leväbiotekniikan laboratoriossa, tutkitaan vedenkäsittely- ja vedenpuhdistusteknologioita. Osaston johtajan Sami Virolaisen mukaan yksikön arjessa kansainvälisyys näkyy kaikin tavoin, ja se tuo monia mahdollisuuksia.
– Kansainvälisyys avaa lähes rajattomat rekrytointimahdollisuudet henkilöstön ja opiskelijoiden suhteen, Virolainen sanoo.
Yksi kansainvälistymisen muoto LUT-yliopiston Erotustekniikan osastolla ovat erimittaiset tutkijavierailut ulkomaisissa yliopistoissa, joilla LUT-yliopiston tutkijat käyvät aktiivisesti.
Myös LUT-yliopiston Mikkelin yksikköön tulee tutkijoita vaihtoon eri mittaisille vierailuille.
Akateemisessa tiedemaailmassa kansainvälisyys on tärkein kulmakivi. Kansainvälinen näkökulma on luonnollinen, sillä vedenkäsittelyteknologioiden avulla pyritään ratkomaan isoa globaalia kysymystä, puhtaan veden riittävyyttä.
– Lähtökohta on, että asioita katsotaan globaalista perspektiivistä, ja koko maailma on se yleisö, jonka kanssa keskustellaan ja edistetään tuloksia, Virolainen toteaa.
Mikkelissä voi opiskella diplomi-insinööriksi LUT-yliopiston vesiteknologian maisteriohjelmassa. Ohjelmaa johtava vesienkäsittelyn professori Amit Bhatnagar on yksi tutkimusalansa kansainvälisesti tunnetuimpia ja viitatuimpia tutkijoita.
– Tavoitteemme on kasvattaa mainettamme edelleen ja olla kova peluri vedenkäsittelyteknologioissa koko maailman mittakaavassa, Virolainen sanoo.
Hyviä kansainvälisiä verkostoja on tarvittu myös syksyllä 2024 Mikkelissä pidetyn vedenpuhdistusteknologioihin keskittyvän tiedekonferenssin järjestämisessä.
Oikean kansainvälisen tiedekonferenssin järjestäminen on merkittävä voimannäyttö siitä, että yliopisto pystyy toimimaan tiedekentässä.
– Konferenssien järjestäminen on iso ponnistus. Saimme mukaan useita kansainvälisiä arvostettuja vesialan tutkijoita, mikä osoittaa verkostojemme vahvuudet.
Konferenssit ovat tärkeitä tapahtumia tiedeyhteisössä: niissä esitellään alojen tuoreinta tutkimusta ja tutkimustuloksia yleisölle ja verkostoidutaan kansainvälisesti.
– Tällainen tiedeyhteisössä arvostettu tapahtuma on paitsi Mikkelin kaupungille ja koko LUT:lle, myös Mikkelin yksikölle paikallisesti iso ja ainutlaatuinen juttu.
Aalto-yliopiston Mikkelin kampuksen International Business -kandidaattiohjelman noin 250:stä tutkinto-opiskelijasta noin kolmannes on ulkomaalaisia. Vaihto-opiskelijoita otetaan vastaan eri maista vuosittain 60-70.
– Opiskelijat työskentelevät koko opintojen ajan monikulttuurisissa tiimeissä, kertoo ohjelmajohtaja Joan Lofgren.
Vaihto-opiskelu on ohjelmassa pakollista.
– Verkostoomme kuuluu yli 50 yhteistyöyliopistoa ympäri maailmaa. Opiskelijamme saavat siis vielä enemmän uusia näkökulmia opiskelemalla Suomen lisäksi toisessakin maassa.
Ohjelmasta valmistuneet alumnit ylläpitävät suhteita opiskelutovereihinsa aktiivisesti pitkään valmistumisen jälkeenkin, ja suhteet ylittävät usein kulttuurirajat.
Kandidaattiohjelman hallintohenkilökunta koostuu pääasiassa suomalaisista, mutta osa heistäkin on asunut ulkomailla. Viimeisimmät ohjelmajohtajat ovat olleet ulkomaalaisia. Joan Lofgren on itse kotoisin Yhdysvalloista.
Opinnot koostuvat intensiivisistä kolme viikkoa kestävistä kursseista, joiden luennoitsijat tulevat pääosin ulkomaisista yliopistoista. Lofgren rekrytoi vuosittain 60–70 ohjaajaa ympäri maailmaa opettamaan ohjelman 80 kurssia.
– Monet luennoitsijoistamme opettavat muissakin maissa Suomen lisäksi ja osallistuvat tutkimusprojekteihin ulkomailla. Esimerkiksi eräs markkinoinnin professorimme Iso-Britanniasta on tehnyt tutkimusta Aasiassa ja Afrikassa.
Pieni eteläsavolainen kunta ja sen yliopistokeskus tunnetaan kaukana Suomen rajojen ulkopuolella muun muassa laadukkaan akateemisen opetuksen ja hyvän yhteishengen vuoksi.
– Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun erittäin kansainvälisellä Mikkelin yksiköllä on ulkomailla erinomainen maine, Lofgren kertoo.
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimusryhmä Mikkelissä on mukana useissa kansainvälisissä tutkimushankkeissa – esimerkiksi laajassa EU:n Horizon-rahoitteisessa BioMonitor4CAP-hankkeessa, jossa tutkitaan, kuinka maatalousympäristöjen monimuotoisuutta ja niiden seurantamenetelmiä voisi kehittää. Mukana on peräti 23 eri toimijaa kymmenestä eri EU-maasta ja Perusta. Osa hankkeen tutkimuksista tehdään Mikkelissä Karilan koetilan pelloilla.
Meneillään on myös CONSERWA-hanke, joka tähtää vähentämään torjunta-aineiden käyttöä ruoantuotannossa. Mukana on yli 20 toimijaa ympäri Eurooppaa. Osa hankkeen kenttätöistä tehdään Mikkelin Haukivuorella.
Kansainvälisistä tutkimushankkeista vastaa Ruralia-instituutissa vanhempi tutkija Toni Ryynänen. Kuinka Ryynänen on tiimeineen onnistunut saamaan kansainvälistä tutkimusrahoitusta, jossa hakeminen on vaativaa ja kilpailu kovaa?
– Suuret kansainväliset tutkimushankkeet ovat poikkeuksetta yhteistyön tulosta, Ryynänen kertoo.
– Ruralia-instituutista on molemmissa EU-hankkeissa mukana yhteiskuntatieteellistä osaamista ja maataloustieteellistä asiantuntijuutta, eli oman ryhmäni lisäksi Juha Heleniuksen agroekologian tutkimusryhmä. Olemme pystyneet tarjoamaan talon sisältä uskottavan, asiantuntevan ja tieteenaloja yhdistävän kokonaisuuden.
Ryynäsen mukaan olemassa olevat kansainväliset verkostot ja myös epäviralliset keskustelut verkostojen kesken ovat auttaneet rahoitusten saamisessa.
– Myös brändistä on hyötyä. Helsingin yliopisto koetaan asiantuntevaksi toimijaksi.
Ryynäsen mukaan kansainväliset hankkeet mahdollistavat tutkijoiden palkkaamisen ja laajojen tutkimusten toteuttamisen. Ne laajentavat myös yhteistyömahdollisuuksia.
– Menestyneet hankkeet ja innovatiiviset tutkimustulokset ovat käyntikortti, jota arvostetaan. Saatujen tulosten pohjalle tai hankkeessa tutkimatta jääneiden ideoiden jatkorahoitukseen voi myös saada helpommin rahoitusta, mikä vaikuttaa tutkimusteeman jatkuvuuteen, Ryynänen sanoo.
Kansainvälisten tutkimushankkeiden vaikuttavuus ja näkyvyys on myös huomattavan laajaa. Tutkijoiden tekemiset ja työn tulokset leviävät parhaimmillaan maailmanlaajuisesti.
Suurten yhteiskunnallisten haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen, ratkaiseminen vaativat kansainvälistä yhteistyötä.
– Yhteistyön voima on hämmästyttävän käsinkosketeltava, kun seuraa monitieteisen ja useita Euroopan maita kattavan tutkimusryhmän työskentelyä jaetun ongelman ratkaisemisessa, Ryynänen kertoo.
Teksti: Elina Jäntti
Kuvat: Pihla Liukkonen, Ulla Jurvanen,
Venla Tuomala