LUT-yliopiston liiketalouden tutkijat keräsivät tarinoita julkisten yrityspalveluiden ja yritysten yhteiselosta Etelä-Savossa.
Yrittäjien peruspalveluiden koetaan toimivan hyvin Mikkelin alueella. Selkeä aukko on kuitenkin aikaisen vaiheen liikeideoiden kehittämisessä ja hautomisessa.
Tällaisia tutkimustuloksia saatiin Mikkelin yrittäjyyden ekosysteemin kehittäminen – Mikkeli Entrepreneurial Ecosystem Development -hankkeessa.
– Mikkelin seudulla innovaatioiden hyödyntämisen ja muuttamisen liiketoiminnaksi nähdään tällä hetkellä toimivan tavoitetasoa heikommin, selvittää tutkija Seppo Luoto tutkimuksen taustoja.
LUT-yliopiston toteuttama hanke tukee Etelä-Savon älykkään erikoistumisen strategiaa ja erityisesti Mikkelin kaupungin strategisia kehittämisalustoja rohkaisemalla ja auttamalla uusien yritysten syntymistä vesi-, metsä- ja ruokateemoissa.
Hankkeen rahoittajana toimi Etelä-Savon maakuntaliitto ja EAKR ja se pohjaa 112:n sidosryhmän edustajan, joita ovat paikalliset yrittäjät, julkisen sektorin edustajat ja opiskelijat, haastatteluihin, jotka toteutettiin vuosina 2020-2021.
Tutkimustulosten mukaan Mikkeliä ei koeta yrittäjyyskulttuuriltaan houkuttelevaksi ja yrittäjyyttä tukevaksi kaupungiksi. Useat yrittäjät kokevat, ettei heillä ole yhteyttä eikä vaikuttamiskanavaa kaupungin kehityssuunnitelmiin ja -toimiin.
Toisaalta pienen kaupungin henkilökohtaiset kontaktit ovat etu, mutta toisaalta alueella esiintyy myös ristiriitaisia intressejä ja jaettujen kannustimien puutetta eri organisaatioiden välillä.
Strategisiin kehitysalustoihin on investoitu paljon vuosien varrella, mutta haasteena on, miten nämä alustat kytketään paikallisiin yrittäjiin ja yrittäjyyden ekosysteemiin.
Laajasta haastatteluaineistosta rakennettiin myös viisi mallitarinaa, joissa jokaisessa yhdistyi useamman tarinan ominaisuuksia.
– Nauhoitetuista haastatteluista tunnistettiin keskeisiä teemoja ja nämä siivilöitiin ”tarinallisten silmälasien läpi” niin, että eri teemat ja niiden kantajat järjesteltiin yksittäisiksi tarinoiksi, Luoto kertoo.
Mitä nämä tarinat sitten kertovat julkisen sektorin yrityspalvelijoiden ja palveltavien yrittäjien yhteiselosta ja sen kehittämistarpeista?
– Kun tämän tutkimuksen tuloksia perataan hieman tarkemmin, huomataan, että julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön kehittämisessä riittää kosolti potentiaalia Etelä-Savossa.
Jatkossa voitaisiinkin Luodon mukaan keskittyä siihen, miten alueelle suunnattavia varsin mittavia aluekehitysrahoja voitaisiin kanavoida moninaisiin yritysten kehitystilanteisiin, jotka ovat tyypillisesti vaikkapa korkeakoulujen ja oppilaitosten koulutus- ja seminaaritarjontojen ulkopuolella.
Luodon mukaan olisi olennaista suunnata energia ja resurssit alueella siihen, miten yrityspalvelut voitaisiin integroida nykyistä paremmin yritysten elimellisiin kehittämistarpeisiin.
– Tässä tarvittaisiin toki uusia, rohkeitakin avauksia, jotka mahdollistaisivat nykyistä paremmin sekä palvelijoiden että palveltavien yhteisen ajan.
Teksti: Tapio Honkamaa
Kuva: Seppo Luoto