Professori Henri Hakala: Etelä-Savolla on otollinen hetki
Kaikki kynnelle kykenevät eivät suinkaan enää halua pois maakuntakaupungeista. Professori Henri Hakala sanoo, että digitalisaatio on muuttanut pelisääntöjä Etelä-Savon kannalta suotuisammiksi.
– Jännä muutos on menossa. Koronapandemia ja sen mukanaan tuoma nopea työnteon digitalisaatio sai ihmiset katsomaan mahdollisuuksia elää, työskennellä ja yrittää myös maakuntakaupungeista käsin, sanoo Hakala, joka hoitaa LUT-yliopiston kauppakorkeakoulun yrittäjyysprofessuuria Mikkelin yliopistokeskuksessa.
Hakala sanoo digitalisaation muuttaneen pelisääntöjä. Kommunikaatioteknologia on tasoittanut tilannetta pienten kaupunkien hyväksi, vaikka innovaatioille otollisin ympäristö edelleen on tiheästi asutuissa isoissa kaupungeissa.
– Innovaatiota syntyy yleensä, kun erilaiset ihmiset kohtaavat, mikä on tyypillisintä suurissa kaupungeissa.
Hakala sanoo, että otollinen hetki kannattaa käyttää hyväksi myös Etelä-Savossa. Hän on tutkinut viime aikoina perusteellisesti Mikkelin yrittäjyysekosysteemiä hankkeessa, jonka raportti valmistui viime vuonna.
Pieniä ja keskisuuria kaupunkeja, kuten Mikkeliä ja Savonlinnaa verrataan Hakalan mukaan liian helposti suurempiin. Hän huomauttaa, etteivät ne ole pienoismalleja suurkaupungeista.
– Elämisen ja yrittäjyyden dynamiikka on toisenlainen kuin isoissa kaupungeissa. Sen vuoksi ajatuksia ei voida välttämättä kopioida suurista kaupungeista pieniin. Toki on hyvä silloin tällöin ottaa oppia vaikka Silicon Valleystä, mutta silloin pitää muistaa lähtökohdat.
Merkittävä ero piilee resurssien määrässä, joita isoissa kuvoissa on melkein rajattomasti.
– Pienten on erikoistuttava, jotta ne voivat tulla hyväksi jossakin. Valintoja on tehtävä, mutta niihin ei saa toisaalta lukkiutua liikaa.
Rehellisyys kannattaa Hakalan mukaan myös tässä yhteydessä. Kaupunkien elinkeinopolitiikasta vastaavien on kysyttävä, onko meillä jotakin todella erityistä osaamista.
– Rehellinen ja kriittinen pitää olla, mutta ei negatiivinen. Kyllä kaikilla alueilla on vahvuuksia. Esimerkiksi Mikkelissä on todella paljon vesiosaamista ja myös matkailu- ja ruokapuolella on vahvuuksia.
Hakala lisää, että piilossa on varmasti myös paljon sellaista osaamista, jonka hyödyntäminen tarvitsee tuekseen oikeat verkostot naapurikaupungeista, Helsingistä ja maailmalta.
Hakala muistuttaa, ettei hyväkään ekosysteemi sinällään synnytä yrityksiä, mutta huono ekosysteemi voi estää niiden synnyn.
– Alueen hengellä on iso merkitys. Halutaanko yrityksiä maksamaan veroja vai halutaanko, että ne tuntevat itsensä arvostetuiksi ja että niille halutaan tarjota hyvät palvelut.
Kunnilta Hakala kaipaa palveluasennetta ja oppimista. Muuten yritysten houkutteleminen alueelle on vaikeaa.
– Kuntien tulisi miettiä, miten ne voivat palvella yrityksiä mahdollisimman hyvin, jotta nämä voisivat kasvaa ja kehittyä – ja sen tuloksena maksaa veroja. Se on pieni, mutta vaikea muutos toimintatavoissa.
Hakalan mukaan yrityksille otollinen ekosysteemi on helppo kuvailla.
– Avoin ja joustava organisaatio, joka luottaa osaamiseen. Yrittäjää arvostetaan aidosti.
Hakala muistuttaa, että Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen yrityksillä on yksi verraton etu, jota ne eivät käytä läheskään tarpeeksi: LUT-yliopiston kautta niillä on hyvä reitti maailmalle.
– Liian harvoin sitä tietä kuljetaan. Se kyllä kannattaisi, sillä meillä on naapurikaupunkien kampuksilla paljon kansainvälisiä opiskelijoita, jotka mieluusti jäisivät Suomeen töihin.
Jottei totuus unohdu, Hakala palauttaa mieleen, etteivät kaikki yritykset tavoittele huimia kasvulukuja ja kansainvälisyyttä.
– Suurin osa yrityksistä tekee tavallista, arkista työtä, joka on välttämätöntä, koska tarvitsemme paikallista palvelua ja tuotteita. Kannattaa muistaa, että suosimalla paikallista pienyrittäjää pidämme osaltamme yllä oman asuinalueen vireyttä.
Juttu: Tapio Honkamaa
Kuva: Pihla Liukkonen, Kontrastia