Kategoria: Ajankohtaista

Aalto-yliopiston Mikkelin International Business -ohjelman opiskelija Venla Kärkkäinen tutki, miten kulttuurinen monimuotoisuus voidaan tunnistaa ja hallita tehokkaasti kansainvälisen liiketoiminnan kontekstissa.

• Venla Kärkkäinen sai opinnäytetyötään varten Mikkelin yliopistokeskuksen apurahan. Apurahoja on myönnetty kokeiluna opinnäytteisiin, joissa yhteistyökumppani tai kohde on eteläsavolainen yritys, yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen

Venla Kärkkäinen selvittää kandidaatintutkielmassaan myös tekijöitä, jotka vaikuttavat globaaleiden yritysten sijaintivalintoihin case-kohteenaan Mikkelissä toimiva japanilainen Misawa Homes of Finland Ltd.

• Opinnäytetyö keskittyy Misawan suomalaisiin toimintoihin ja hyödyntää työntekijähaastatteluista saatuja näkemyksiä, joiden avulla voidaan tunnistaa kansainvälistymisen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa korostaa, miten Misawa on sopeuttanut johtamiskäytäntöjään ja organisaatiokulttuuriaan suomalaisiin olosuhteisiin, tarjoten käytännön mallin kulttuurienvälisen liiketoimintaympäristön hallintaan, Venla Kärkkäinen

Tulokset paljastavat vahvan yhteyden paikallisten asenteiden ja kansainvälisen liiketoiminnan menestyksen välillä yrityksen vakiinnuttaessa toimintaansa ulkomailla.

• Misawan läsnäolo Mikkelissä on luonut työpaikkoja ja lisännyt taloudellisia hyötyjä useilla sektoreilla, mukaan lukien metsätalous, liikenne ja energia, samalla kun Misawa on saanut monia myönteisiä tuloksia Mikkelissä toimiessaan.

Case-tutkimus osoittaa, kuinka tukevat paikalliset infrastruktuurit ja myönteinen liiketoimintailmapiiri voivat houkutella ja pitää yllä ulkomaisia yrityksiä. Suomelle ja samankaltaisille maille investointi näihin alueisiin voi merkittävästi parantaa kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia.

• Case-tutkimuksen esimerkki havainnollistaa, kuinka yhteistyö paikallisten yhteisöjen ja kansainvälisten yritysten välillä voi edistää molemminpuolista kasvua ja kestävää taloudellista kehitystä, mikä on suositeltavaa ottaa huomioon kaupunkien strategisessa suunnittelussa.

Mikkelin yliopistokeskus on myöntänyt apurahaa Etelä-Savoon tehtäviin opinnäytetöihin Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja LUT-yliopiston opiskelijoille. Apurahojen tarkoituksena on auttaa opinnäytetyön tekemisen alkuun ja palkita hyvin tehdystä, Etelä-Savoa hyödyttävästä opinnäytetyöstä. Apurahan edellytyksenä oli, että opinnäytetyö kehittää ja vahvistaa Etelä-Savon alueellista osaamista ja tuottaa Etelä-Savon alueella toimiville yrityksille, organisaatioille tai muille toimijoille uutta tutkimustietoa.

Lisätietoja:

• Matti Malinen, Mikkelin yliopistokeskuksen pääsihteeri, malinen@muc.fi

Rovaniemi, Nordic Wild Berry and NTFP Conference 7.–8.10.2025

Osallistuin 7.–8.10.2025 Rovaniemellä luonnontuotealan konferenssiin ”Nordic Wild Berry and NTFP Conference” (NTFP=non-timber forest products), jossa tarkasteltiin etenkin metsämarjoihin liittyviä teemoja monelta kantilta. Paikalla oli n. 50 osallistujaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Latviasta.

Konferenssi oli vahvasti monitieteinen. Esityksissä kuultiin mm. tuoreita tutkimustuloksia marjojen monipuolisista terveysvaikutuksista ja kuluttajien käyttäytymisestä, ilmastonmuutoksen vaikutuksista marjojen esiintymiseen ja satoihin sekä droonien, laserkeilauksen ja älypuhelimilla kuvaamisen hyödyntämisestä marjasatoja kartoitettaessa. Norjasta kuultiin myös herättelevä yhteiskuntatieteellinen puheenvuoro liikaturismin vaikutuksista niin pohjoisen paikallisyhteisöihin kuin luontoonkin.

Ruralia-instituutti oli konferenssissa hyvin edustettuna. Anne Matilainen Seinäjoen yksiköstä toimi yhden session puheenjohtajana sekä piti esityksen suurmetsänomistajien suhtautumisesta luomukeruualueisiin, ja Marjo Särkällä oli Arktiset Aromit ry:n Birgitta Partasen kanssa posteri EU:n nimisuojajärjestelmän tarjoamista mahdollisuuksista viestiä pohjoismaisten marjojen kestävyyteen liittyvistä tekijöistä.

Monessa puheenvuorossa todettiin metsien monikäytön mahdollisuudet ja hyödyllisyys: metsät voivat myös ansaintamielessä tarjota paljon muutakin kuin puuta. Nykyisellään keruutuotannon huomioiminen metsien käytössä ei ole lähelläkään optimaalista eikä esimerkiksi tutkimukseen panostaminen ole riittävää.

Konferenssi tarjosi itselleni monipuolisen tietopaketin ja läpileikkauksen luonnontuotealan tämänhetkiseen tutkimukseen. Lisäksi pääsin tapaamaan alan pohjoismaisia toimijoita ja myös omia pohjoisempana työskenteleviä hankekumppaneitamme Luonnonvarakeskuksen Rovaniemen toimipisteestä, Oulun yliopiston mittaustekniikan yksiköstä Kajaanista ja Arktiset Aromit ry:stä – nykyisin kun monet kasvot tulevat muutoin vain ruudulla tutuiksi.

Konferenssin järjestämisestä huolehti Luke, ja Lapin ammattikorkeakoulun opettajat ja opiskelijat olivat mukana käytännön järjestelyissä. Opiskelijat olivat myös suunnitelleet iltapäiväretken Könkäänsaaren luontokohteeseen, ja pääsimme nauttimaan luontopolun lisäksi myös herkullisista tarjoiluista, joissa oli teemaan sopivasti hyödynnetty monenlaisia marjoja ja muita luonnontuotteita.

Vuoden 2025 Kansainvälinen mikkeliläinen on Joan Lofgren, joka toimii Aalto-yliopiston Mikkelin kampuksenkampuksen International Business -kandidaattiohjelman ohjelmajohtajana. Tunnustus myönnettiin hänen pitkäjänteisestä työstään kansainvälistymisen hyväksi erityisesti kansainvälisessä liiketoiminnassa Mikkelissä.

• Kansainvälinen mikkeliläinen -tunnustus myönnettiin yhdeksättä kertaa ja valinnan teki International Mikkeli Day -toimikunta, johon kuuluu Mikkelin kaupungin, Kansainvälinen Mikkeli ry:n sekä alueen toisen- ja korkea-asteen oppilaitosten edustajia. Tunnustus kansainvälisestä työstä myönnetään henkilölle, joka on edistänyt pohjoismaisia arvoja ja yhdenvertaisuutta, ansioitunut taloudellisen hyvinvoinnin lisäämisessä tai vähentänyt rasismia ja syrjintää omilla teoillaan ja esimerkillään, yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen kertoo tunnustuksesta.

Joan Lofgren aloitti opettamisen Mikkelissä 2005. Hän puhuu viittä kieltä ja on työskennellyt Tampereen yliopistossa, Turun yliopistossa sekä Virossa opetustehtävissä. Ohjelmajohtaja Mikkeliin hänestä tuli vuonna 2009. Joan Lofgren on kohdannut urallaan konkreettisesti erilaisia haasteita ja uusia tilanteita, kuten esimerkiksi korona. Joan Lofgren on kantanut vastuun unelmatyöstään vaikeinakin aikoina.

Lofgrenin prioriteetti on ollut vuosien ajan korkealaatuisen kansainvälisen liiketoiminnan koulutuksen tarjoaminen. Yksikkö on toiminut 36 vuotta, ja koulutusohjelman merkitys on ollut iso tuhansille opiskelijoille, luennoitsijoille ja paikalliselle yhteisölle. Joan Lofgren on myös International Mikkeli Day -tapahtuman perustaja yhdessä Enrique Tessierin kanssa.

• On iso kunnia saada tämä tunnustus. Elämäni Mikkelissä on ollut täynnä kokemuksia eri kulttuureista – savolaisuus mukaan lukien. Olen iloinen siitä, että se IMD-idea joka alkoi yli 10 vuotta sitten keskustelussa Enrique Tessierin kanssa on nyt osa Mikkelin kulttuurielämää, Joan Lofgren kiittelee saamaansa tunnustusta.
• On hienoa, että Joan saa tämän tunnustuksen, sillä hän on tehnyt paljon työtä yhteistyön ja suvaitsevaisuuden lisäämiseksi kansainvälisen ohjelmamme opiskelijoiden ja luennoitsijoiden sekä paikallisen yhteisön ja elinkeinoelämän välillä, toteaa International Business -ohjelman suunnittelija Mari Syväoja.

Mikkelin yliopistokeskuksen koordinoiman kolmannentoista IMD-päivän toteutuksessa olivat mukana kaikki Mikkelin toisen ja korkea-asteen oppilaitokset sekä Mikkelin kaupunki. Myös muita alueen kansainvälisyys-toimijoita osallistui tapahtuman toteutukseen.

Lisätietoja:

• Pääsihteeri Matti Malinen, Mikkelin yliopistokeskus, matti.malinen@muc.fi, +358 50 496 8981
• www.facebook.com/IMD.fi/

In September and October, doctoral student Jana Firse from Ruralia Institute joined Wageningen University & Research in the Netherlands for a research visit, supported by a MUC travel grant. Jana returns with new connections in the field of food systems research, exciting plans for new research, and fond memories of inspiring excursions.

Jana’s research visit builds on the existing collaboration between the Ruralia Institute and the Farming Systems Ecology group at Wageningen University & Research. During her two-month stay, Jana connected with the team of researchers in the group, learned about their interdisciplinary approach to farming and food system research, and gained valuable insights for her own research on circularity in the Finnish food system. Many of her discussions centred around how sustainable food systems can support rural prosperity and resilience.

Next to this fruitful exchange with Wageningen researchers, Jana also had the chance present her work in a lecture for Master students, taking them on a virtual excursion to Finland. In return, she got to visit two inspiring examples of organic farming in the Netherlands, where she learnt about foundations providing access to land for new-entrant farmers and the lock-ins of dairy farmers in transition to organic farming.

The collaboration between Ruralia Institute and Wageningen University will continue through various forms in the future and Jana’s PhD, jointly supervised by the two institutions, is part of this partnership.

Nimisuojatut tuotteet löytävät koko ajan paremmin kysyntää. Myös suojattujen tuotteiden joukko kasvaa tasaisesti. Etelä-Eurooppa on hyödyntänyt EU:n nimisuojajärjestelmää tehokkaasti; esimerkiksi Italiassa nimisuojattuja tuotteita on rekisteröity lähes 900, mutta Pohjoismaisissa maissa kuten Ruotsissa on 29 ja Suomessakin vain 16 tuotetta eli järjestelmää hyödynnetään vähän verrattuna muihin Euroopan alueisiin.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin erikoissuunnittelija ja nimisuoja-asioiden asiantuntija Marjo Särkkä toivoo, että nimisuojan merkitys oivallettaisiin paremmin. EU:n nimisuojajärjestelmässä ja sen mahdollisuuksissa ruoka-, käsityö- ja teollisuustuotteiden markkinoinnissa, viennissä ja matkailussa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia.

• Tähän EU-nimisuojajärjestelmään hyväksytään tuotteet, joiden erityisyys perustellaan dokumentein– oli se sitten valmistustapa tai maantieteellisestä ympäristöstä tuleva ominaispiirre – siksi näillä tuotteilla on jo faktaperusteinen tarina, jota voi hyödyntää vaikkapa markkinoinnissa, Marjo Särkkä toteaa.

Erityisen kiinnostavaa on, että EU:n maantieteellisten merkintöjen suojajärjestelmään kuuluvat joulukuusta lähtien myös käsityö- ja teollisuustuotteet. Maantieteelliset merkinnät osoittavat, että tuotteen erityislaatu liittyy tiettyyn maantieteelliseen alueeseen ja se on valmistettu paikallisten taitojen ja perinteiden mukaisesti. Se myös suojaa tuotenimet jäljitelmiltä ja väärinkäytöltä. Jatkossa esimerkiksi Muranon lasin nimi, joka tunnetaan maailmanlaajuisesti valmistuspaikkansa vuoksi, voidaan suojata. Suojauksesta on hyötyä niin tuottajalle, alueelle kuin kuluttajalle. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia myös suomalaisille tuotteille kuten suomenlampaan villalle tai Ylämaan spektroliitille.

Elintarvike- ja muiden alojen pk-yrityksille toimintaympäristö on haastava Pohjois-Euroopassa johtuen muun muassa etäisyydestä asiakkaisiin, heikosta markkinanäkyvyydestä ja vaikeuksista saada lisäarvotuotteille kohtuullinen hinta. EU:n nimisuojajärjestelmä voisi auttaa näissä haasteissa suojaamalla maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden, viinien ja väkevien alkoholijuomien tuotenimiä, korostamalla ainutlaatuisuutta, mahdollistamalla paremman hinnan ja yhdistämällä tuotteet niiden alkuperään.

Helsingin yliopiston Ruralia-Instituutin juuri käynnistyneessä GIFT – Geographical Indication boosting Food Non-food and Tourism sectors in Northern areas -hankkeessa pyritään edistämään näitä asioita. Hanketta rahoittaa Interreg Northern Periphery and Arktic (NPA) -ohjelma ja sen päätavoitteena on parantaa pohjoisen periferian ja arktisen alueen elintarvike-, käsityö- ja matkailualojen pk-yritysten kilpailukykyä ja näkyvyyttä edistämällä EU:n nimisuoja (GI)-järjestelmän käyttöä. Hanke keskittyy tietoisuuden lisäämiseen nimisuojauksesta (ruoka- ja non-food tuotteet), nimisuojahakemusprosessien pilotointiin, matkailun ja nimisuojatuotteiden yhdistämiseen ja uusien markkinoiden avaamiseen nimisuojatuotteille.

• Hankkeessa järjestetään muun muassa tietoiskuja. Kuopiossa kuullaan 11. marraskuuta kansainvälisiltä ja kotimaisilta huippuasiantuntijoilta uusinta tietoa EU-nimisuojajärjestelmästä ja kokemuksia Euroopasta. Alkuperämerkit tunnetuksi -seminaariin toivotaan asiasta kiinnostuneita, Marjo Särkkä sanoo.

Hankkeessa on mukana neljä pääpartneria: Suomesta Helsingin yliopiston Ruralia-Instituutti, Irlannista Donegalista Local Enterprise Office, Islannista Icelandic Lamb Association ja Grönlannista Ministry of Agriculture, Self-Sufficiency, Energy and Environment. Lisäksi Norjasta (Helgelandslam SA), Ruotsista (Biosfärområde Vindelälven-Juhttátahkka ekonomisk förening). Suomesta Paliskuntain yhdistys ja Arktiset Aromit ry ovat on mukana liitännäispartnereina.

Lisätietoja:

• Marjo Särkkä, erikoissuunnittelija, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, 044 590 6849, marjo.sarkka(at)helsinki.fi
• https://www.interreg-npa.eu/projects/gift/
• Linkki koulutukseen: Alkuperämerkit tunnetuksi seminaari 11.11.2025 | Ruralia-instituutti | Helsingin yliopisto
• Ilmoittaudu mukaan 3.11.2025 mennessä

https://www.lyyti.fi/reg/Boosting_Geographical_Indications_3726/

International Mikkeli Day IMD -tapahtuma tuo väriä ja kulttuurien näkyvyyttä kauppakeskus Stellaan tiistaina 4.marraskuuta 2025 klo 12-16. Tapahtuman pääpuhujana kuullaan Hoiwan perustajaa, toimitusjohtaja Fadumo Alia.

• Tuntuu käsittämättömältä, että on kulunut vain kolme vuotta siitä, kun Hoiwa perustettiin. Olen mielettömän ylpeä siitä, että olemme 1095 päivässä pystyneet luomaan yrityksen, joka on vakiinnuttanut paikkansa yhteiskunnallisena vaikuttajana Suomessa. Alkuun teimme kovasti töitä, jotta saisimme äänemme kuuluviin. Äänen, joka huutaa hoitoalan arvostuksen puolesta. Kun mietin matkaamme, niin saimme kyllä todella nopeasti vastakaikua arvomaailmallemme ja tavallemme ratkaista terveydenhuoltoalan osaajapulaa. Nyt olemme siinä pisteessä, että Suomessa jokainen terveydenhuollon toimija sekä lähes jokainen terveydenhuollon ammattilainen tuntee ja tunnistaa Hoiwan. Ja mikä tärkeintä, meidän tiedetään olevan ihmisten ja inhimillisyyden puolella, Fadumo Ali kertoo.

Kaikille avoimessa ja maksuttomassa tilaisuudessa julkistetaan Kansainvälinen mikkeliläinen 2025. Ohjelmassa on myös värikkäitä tanssi- ja musiikkiesityksiä sekä puheenvuoroja kansainvälisyydestä. Lavalla nähdään eri maiden kansallispukuja ja kulttuuriasuja sekä päiväkoti Enkun lapsiryhmä laulaa. Mikkelin lukion opiskelijat ja opettajat kertovat kansainvälisyyskokemuksistaan ja Mikkelin yliopistokeskus esittelee lapsille ja nuorille suunnattua tiedekasvatusta. Tapahtuman kautta halutaan nostaa esille kansainvälisyyttä monesta eri näkökulmasta ja sen avaa Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen. Juontajina toimivat opiskelijat Nora Helenius ja Alexander Krohn Aalto-yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelmasta Mikkelistä.

• Tämä tapahtuma on marraskuun piristys ja tuo paljon hyvää mieltä sekä arvokkaita kohtaamisia, toteaa jo 13. kertaa järjestettävää tapahtumaa koordinoiva asiantuntija Ulla Jurvanen Mikkelin yliopistokeskuksesta.

Tapahtumaa toteuttavat kaikki Mikkelin toisen ja korkea-asteen oppilaitokset sekä Mikkelin kaupunki, ELY-keskus ja Monikulttuurityö Mimosa ry.

Kauppakeskus Stellan tähtitorilla järjestettävä IMD-tapahtuma tiistaina 4.11.2025 klo 12-16 on kaikille avoin ja maksuton.

• Tähtivieraana toimitusjohtaja, Hoiwan perustaja Fadumo Ali
• Kansainvälinen mikkeliläinen 2025
• Kansallispukuja ja kulttuuriasuja eri maista
• Tanssi- ja musiikkiesityksiä
• Kansainvälisyys oppilaitoksissa

Lisätietoja:

• Asiantuntija Ulla Jurvanen, Mikkelin yliopistokeskus, ulla.jurvanen@muc.fi, puh. 050 439 7798
• www.facebook.com/IMD.fi/
• https://muc.fi/tapahtumat/imd/

Biologiaa, arkeologiaa, avaruutta ja dinosauruksia. Näitä ja monia muita aiheita tutkitaan ja ihmetellään torstai-iltapäivisin Mikkelin yliopistokeskuksen tiedekerhossa.

Mikkelin Päämajakoulun alakoululaisille suunnattu tiedekerho osa yliopistokeskuksen järjestämää tiedekasvatusta. Kerho on koululaisille maksuton, ja se järjestetään Harrastamisen Suomen mallin mukaisesti koulupäivän yhteydessä.

Kerhossa on vielä tilaa uusille osallistujille. Päämajakoulun oppilaat voivat tulla halutessaan mukaan pitkin syyslukukautta.

– Tiedekerhossa tehdään erilaisia tiedekokeita ja testailuja ja tutustutaan erilaisiin ilmiöihin, kertoo toinen kerhon ohjaajista, Xamkin yhteisöpedagogiikan opiskelija Heidi Immonen.

Immonen ja toinen kerhon ohjaaja, Xamkin yhteisöpedagogiikan opiskelija Viivi Honkanen, ovat suunnitelleet myös kerhojen sisällöt ja toteutuksen. Teemat vaihtuvat viikoittain.

– Lapset saavat myös toivoa aiheita, joita he haluaisivat käsitellä, Honkanen sanoo.

Toiminnallista ja rentoa tekemistä

Tiedekerhot tarjoavat lapsille tilaisuuden oppia tiedettä toiminnallisesti ja kokeilemalla.

Kerhotilana toimii yksi Aalto-yliopiston luokista, josta on tehty tiedeluokka. Tilassa on käytettävissä muun muassa mikroskooppeja, petrimaljoja, pipettejä ja erilaisia tarvikkeita kokeiden tekemiseen.

Kerhoon osallistuu pienehkö ryhmä, alle kymmenen lasta, mikä mahdollistaa ohjaajien mukaan aktiivisen osallistumisen.

– Teemme kerhossa paljon käytännön tehtäviä, kuten ryhmätöitä. Teorian sijaan tekeminen on toiminnallista ja rentoa, Heidi Immonen sanoo.

Kerhoon kuuluu myös mahdollisia vierailuja esimerkiksi kirjastossa ja muissa tiedekasvatukseen sopivissa paikoissa.

Hyödyllisiä oppeja

Ohjaajien mielestä tiedekasvatus on tärkeää, sillä se opettaa lapsille ja nuorille monenlaisia hyödyllisiä taitoja.

“Tieteen aiheiden ymmärtäminen kasvattaa luovuutta, päättelykykyä ja ongelmanratkaisutaitoja. Jos oppii tiedettä jo nuorena, siitä voi olla hyötyä myös tulevaisuudessa ja mahdollisesti työelämässäkin”, Heidi Immonen pohtii.

Kerhot tukevat laajempaa tiedekasvatuksen tavoitetta: ne innostavat lapsia tutkimaan, kysymään ja ymmärtämään maailmaa monipuolisesti.

– Kiinnostus kaikenlaiseen ihmettelyyn kasvaa, ja oppii myös uteliaisuutta maailmaa kohtaan, Viivi Honkanen lisää.

Lisätietoja: Heidi Huovinen, projektipäällikkö, tiedekasvatus, heidi.huovinen@muc.fi, +358 50 443 4003

Teksti: Elina Jäntti

Kuva: Ulla Jurvanen

Osallistuin 2.–4.10.2025. konferenssiin Agroecology Europe Forum 2025:
Transformation in Action, joka järjestetiin Malmössä Ruotsissa. Tilaisuudessa
hankkeemme BioMonitor4CAP oli esillä näyttelysalissa ja pääsin kertomaan
hankkeemme kenttätöistä ja uusien monimuotoisuutta havainnoivien teknologioiden
pilotoineista.

Pisteemme keräsi huomiota ja pääsin keskustelemaan muiden
tutkijoiden kanssa, joiden työ liittyy monimuotoisuuden havainnointiin ja
mittaamiseen. Sain myös uutta tietoa muista projekteista, joiden sisältö on
hankkeemme kannalta relevanttia esimerkiksi Horizon projeti ”Guardians”.

Hanke-esittelyn lisäksi pääsin seuraamaan muita esityksiä, joista osa oli erittäin
hyviä ja ajatuksia herättäviä myös oman väitöskirjatyöni näkökulmasta.

Itselleni agroekologia on ensisijaisesti tieteenala, mutta konfetenssissa korostui
myös sen yhteiskunnallinen ja sosiaalisen liikkeen käsittävä ulottuvuus. Tämä
laajensi omaa ymmärrystäni agroekologiasta ja sen mahdollisesta roolista
ruokajärjestelmän kestävyysmurroksessa.

Matkakertomus Pekka Hytinkoski, The International Cooperative Alliance Committee on Cooperative Research Europe (ICA CCR Europe) conference, Helsinki, 11-13.6.2025

Itä-Suomen yliopisto järjesti yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa osuustoiminnan eurooppalaisen ICA CCR-tutkimuskonferenssin 11.-13.6.2025 Helsingissä. HY oli UEF:n toiseksi tärkein yhteistyökumppani, sillä se tarjosi konferenssin käyttöön omia tilojaan (HY:n Metsätalo).   Kollegamme yliopistotutkija Taneli Vaskelainen oli mukana organisoimassa tätä kansainvälistä konferenssia Helsingin yliopiston edustajana. Konferenssin tieteellisessä komiteassa vaikuttivat myös aikaisempi esimieheni tutkimusjohtaja Hagen Henrÿ sekä Co-op Network Studiesin, eli osuustoiminnan ja yhteisötalouden yliopistoverkoston pitkäaikainen opettaja, Helsingin yliopiston lakitieteiden professori Jukka Mähönen. Konferenssia oli mukaan toteuttamassa myös isot suomalaiset yritykset kuten Tradeka, Osuuspankki, Lähitapiola sekä Pohjois-Karjalan Osuuskauppa. Mukana konferenssin järjestelyissä toimi myös osuuskuntien keskusjärjestö Pellervo.

Konferenssi oli oiva tilaisuus tavata sekä vuosien aikana muodostuneita tuttuja kansainvälisiä ja suomalaisia kollegoita että tavata uusia osuustoiminnasta kiinnostuneita eri-ikäisiä henkilöitä. Mikkelin yliopistokeskuksen ja UEF:n yhteistyön näkökulmasta oli myös oivallista, että pystyimme eri tavoin osallistumaan UEF:n päävastuullisten järjestäjien eli professori Anu Puusan, apulaisprofessori Antti Talosen että yliopisto-opettaja Sanna Saastamoisen toteuttamaan konferenssiin. He kaikki ovat tärkeitä yhteistyökumppaneitamme myös tulevaisuudessa.

Konferenssi sai hyväntuulisen ja onnistuneen alun Helsingin kaupungintalon avajaistilaisuudessa. Tilaisuudessa kuulimme puheenvuoron konferenssin organisaattoreiden lisäksi myös Helsingin kaupungilta ja ICA:n tutkimuskomitealta. Paikalla oli noin 140 vierasta lukuisista eri maista. Konferenssin teema oli: ”Co-operative identity – Who we are as a movement, a form of organization and as co-operators?”

Konferenssiin sisältyi kahden varsinaisen seminaaripäivän aikana (to 12.6 – pe. 13.6) 12 eri teemoihin pureutuvaa trackia sekä posterisessio. Jo nämä tiedot kertovat, että konferenssi oli monipuolinen ja monitieteinen.

Tämä toinen Suomessa järjestetty ICA CCR -tutkimuskonferenssi onnistui järjestelyiltään hyvin ja antoi varmasti sekä paljon uutta tietoa että kontakteja kaikille tilaisuuteen osallistuneille. Tilaisuus oli merkittävä myös Ruralian tiimillemme (Taneli Vaskelainen, Tytti Klén, Pekka Hytinkoski) siksi, että edellisen kerran tämä konferenssi järjestettiin Mikkelin yliopistokeskuksella kesällä 2011.