Tutkimus: Etelä-Savon metsien taloudellinen merkitys vähentynyt metsänomistajien keskuudessa – etäomistaminen yleistä

LUT-yliopiston ja Helsingin yliopiston Etelä-Savossa suorittaman tutkimuksen mukaan metsien taloudellinen merkitys on vähentynyt metsänomistajien keskuudessa. Kyselytutkimuksessa selvitettiin metsänomistajien nykytilanne ja tulevaisuuden suunnitelmat metsänomistukseen liittyen. Lisäksi kartoitettiin metsänomistajien mielipiteitä metsän taloudellisesta merkityksestä ja muista arvoista. Yhteistyössä Suomen Metsäkeskuksen kanssa suoritettuun kyselyyn vastasi 499 eteläsavolaista metsänomistajaa. Vastaukset edustavat Etelä-Savoa kohtalaisesti, sillä maakunnassa on noin 39 000 yksityistä metsänomistajaa.

Vastanneista 70 % oli miehiä, 29 % naisia ja 1 % ei halunnut ilmoittaa sukupuoltaan. Miesvaltaisuus heijastaa hieman metsänomistamisen sukupuolittuneisuutta Suomessa. Suurin osa vastanneista, 57 %, asui muualla kuin Etelä-Savossa, joka selittää etäomistamisen yleisyyttä jo koko Suomen mittakaavassakin. Valtaosalla vastanneista oli korkea koulutustaso, sillä 74 % omasi alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen. Varsinaista metsäalan koulutusta oli peräti 27 %:lla vastanneista.

Vastaajien ikä painottui vahvasti yli 50-vuotiaisiin: heitä oli 84 % vastanneista. Metsien siirtyminen nuoremmille sukupolville on yhä ajankohtaisempi aihe. Vaikka metsänomistajien ikä painottuu vanhempiin ikäluokkiin, vastanneista 70 % aikoi pitää omistusmääränsä ennallaan lähitulevaisuudessa. Vastanneista 20 % aikoi ostaa lisää metsämaata ja 4 % aikoi myydä maataan. Suuri enemmistö, 82 %, halusi metsän tulevaisuudessa säilyvän sukunsa omistuksessa ja 61 % aikoi siirtää metsänsä eteenpäin perintönä. Vastanneista 16 % aikoi kaupata metsänsä ja 10 % haluaa antaa sen lahjana.

Vastaajien metsien sijainti painottui suurimpiin kuntiin, lähinnä Mikkeliin ja Savonlinnaan, mutta niitä oli runsaasti muuallakin maakunnassa. Suurin osa metsistä, 59 %, oli yksinomistuksessa ja 27 % yhtymien omistuksessa. Metsistä 17 % oli yhteisomistuksessa aviopuolison kanssa. Pieni osa metsistä oli perikuntia tai kuolinpesiä ja yhteismetsiä. Vastaajien omistamien metsien pinta-alat vaihtelivat alle kymmenestä yli 100 hehtaariin, ja määrällisesti eniten oli 20–49 hehtaarin kokoisia metsiä (35 %:lla vastaajista).

Metsien tuottamien tulojen merkitys taloudessa oli 35 %:lle vastaajista lähes merkityksetön – alle 10 % kokonaistuloista ja 41 %:lle pienehkö, kokonaistuloista 10–29 %. Lisäksi metsätulojen merkitys oli ainoastaan 16 %:lle vastaajista kohtalainen 30–49 %, 7 %:lle suuri (≥50 %) ja 1 % vastaajista ei osannut kertoa metsätulojen merkitystä kokonaistuloihinsa.

Helsingin yliopiston vastaavanlaisesta kyselytutkimuksesta Etelä-Savossa vuodelta 1989 selviää, että vastaavilla tulokriteereillä metsien tuottama talousmerkitys oli 25 %:lle lähes merkityksetön, 33 %:lle pienehkö, 22 %:lle kohtalainen ja 10 %:lle suuri. Tuolloin 10 % vastaajista ei osannut kertoa metsätulojen merkitystä kokonaistuloihinsa.