Nimisuojauksesta on hyötyä tuottajalle, alueelle ja kuluttajalle – Pohjois-Euroopassa ja arktisella alueella on paljon potentiaalia nimisuojatuotteille

Nimisuojatut tuotteet löytävät koko ajan paremmin kysyntää. Myös suojattujen tuotteiden joukko kasvaa tasaisesti. Etelä-Eurooppa on hyödyntänyt EU:n nimisuojajärjestelmää tehokkaasti; esimerkiksi Italiassa nimisuojattuja tuotteita on rekisteröity lähes 900, mutta Pohjoismaisissa maissa kuten Ruotsissa on 29 ja Suomessakin vain 16 tuotetta eli järjestelmää hyödynnetään vähän verrattuna muihin Euroopan alueisiin.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin erikoissuunnittelija ja nimisuoja-asioiden asiantuntija Marjo Särkkä toivoo, että nimisuojan merkitys oivallettaisiin paremmin. EU:n nimisuojajärjestelmässä ja sen mahdollisuuksissa ruoka-, käsityö- ja teollisuustuotteiden markkinoinnissa, viennissä ja matkailussa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia.

  • Tähän EU-nimisuojajärjestelmään hyväksytään tuotteet, joiden erityisyys perustellaan dokumentein– oli se sitten valmistustapa tai maantieteellisestä ympäristöstä tuleva ominaispiirre – siksi näillä tuotteilla on jo faktaperusteinen tarina, jota voi hyödyntää vaikkapa markkinoinnissa, Marjo Särkkä toteaa.

Erityisen kiinnostavaa on, että EU:n maantieteellisten merkintöjen suojajärjestelmään kuuluvat joulukuusta lähtien myös käsityö- ja teollisuustuotteet. Maantieteelliset merkinnät osoittavat, että tuotteen erityislaatu liittyy tiettyyn maantieteelliseen alueeseen ja se on valmistettu paikallisten taitojen ja perinteiden mukaisesti. Se myös suojaa tuotenimet jäljitelmiltä ja väärinkäytöltä. Jatkossa esimerkiksi Muranon lasin nimi, joka tunnetaan maailmanlaajuisesti valmistuspaikkansa vuoksi, voidaan suojata. Suojauksesta on hyötyä niin tuottajalle, alueelle kuin kuluttajalle. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia myös suomalaisille tuotteille kuten suomenlampaan villalle tai Ylämaan spektroliitille.

Elintarvike- ja muiden alojen pk-yrityksille toimintaympäristö on haastava Pohjois-Euroopassa johtuen muun muassa etäisyydestä asiakkaisiin, heikosta markkinanäkyvyydestä ja vaikeuksista saada lisäarvotuotteille kohtuullinen hinta. EU:n nimisuojajärjestelmä voisi auttaa näissä haasteissa suojaamalla maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden, viinien ja väkevien alkoholijuomien tuotenimiä, korostamalla ainutlaatuisuutta, mahdollistamalla paremman hinnan ja yhdistämällä tuotteet niiden alkuperään.

Helsingin yliopiston Ruralia-Instituutin juuri käynnistyneessä GIFT – Geographical Indication boosting Food Non-food and Tourism sectors in Northern areas -hankkeessa pyritään edistämään näitä asioita. Hanketta rahoittaa Interreg Northern Periphery and Arktic (NPA) -ohjelma ja sen päätavoitteena on parantaa pohjoisen periferian ja arktisen alueen elintarvike-, käsityö- ja matkailualojen pk-yritysten kilpailukykyä ja näkyvyyttä edistämällä EU:n nimisuoja (GI)-järjestelmän käyttöä. Hanke keskittyy tietoisuuden lisäämiseen nimisuojauksesta (ruoka- ja non-food tuotteet), nimisuojahakemusprosessien pilotointiin, matkailun ja nimisuojatuotteiden yhdistämiseen ja uusien markkinoiden avaamiseen nimisuojatuotteille.

  • Hankkeessa järjestetään muun muassa tietoiskuja. Kuopiossa kuullaan 11. marraskuuta kansainvälisiltä ja kotimaisilta huippuasiantuntijoilta uusinta tietoa EU-nimisuojajärjestelmästä ja kokemuksia Euroopasta. Alkuperämerkit tunnetuksi -seminaariin toivotaan asiasta kiinnostuneita, Marjo Särkkä sanoo.

 

Hankkeessa on mukana neljä pääpartneria: Suomesta Helsingin yliopiston Ruralia-Instituutti, Irlannista Donegalista Local Enterprise Office, Islannista Icelandic Lamb Association ja Grönlannista Ministry of Agriculture, Self-Sufficiency, Energy and Environment. Lisäksi Norjasta (Helgelandslam SA), Ruotsista (Biosfärområde Vindelälven-Juhttátahkka ekonomisk förening). Suomesta Paliskuntain yhdistys ja Arktiset Aromit ry ovat on mukana liitännäispartnereina.

 

Lisätietoja:

https://www.lyyti.fi/reg/Boosting_Geographical_Indications_3726/