Erikoissuunnittelija Marjo Särkkä uskoo, että nimisuoja parantaisi suomalaisen ruoan kasvukilpailukykyä.
– Meillä on suuri huoli suomalaisen elintarvikealan tulevaisuudesta ja kotimaisen ruoan riittävyydestä. Nimisuojalaatujärjestelmä voisi auttaa suomalaista elintarvikealaa kansainvälisen maineen rakentamisessa ja lisäarvon kasvattamisessa, sanoo Särkkä, joka on tutkinut nimisuojajärjestelmää.
Nimisuoja on EU:n lainsäädännön määrittelemä laatujärjestelmä. Nimisuojatuotteiden perustana ovat tyypillisesti paikallisesti sopeutuneet lajikkeet, rodut, tuotantotavat sekä luonnonvarojen kestävä käyttö.
– Nimisuojatuotteet voivat parhaimmillaan olla alueillaan ajureita kestäville ruoantuotantojärjestelmille.
Nimisuoja voisi Särkän mukaan olla väylä pois bulkki- ja ylijäämätuotteiden viennistä.
– Vienti olisi kestävämmällä pohjalla, kun vähemmällä raaka-aineella saataisiin enemmän tuloa. Tuovathan italialaisetkin Suomeen nimisuojattua Prosciutto di Parma -kinkkua eivätkä raakaa sianlihaa.
Yksi nimisuojan keskeinen tavoite on pitää EU:n syrjäiset seudut asuttuna ja elinvoimaisena.
Suomen ruokastrategiana on ollut keskittää ruokatuotanto Etelä- ja Länsi-Suomeen. Pohjois- ja Itä-Suomeen on jäänyt pienimuotoinen erikoistuotanto, joka nykyisillä kulurakenteilla ei elätä kunnolla ketään.
– Nämä osat Suomea ovat kuitenkin merkittäviä keruutuotealueita. Lähes 70 prosenttia kaikesta Suomessa myyntiin tulleesta mustikasta kerättiin Pohjois- ja Itä-Suomesta.
Kannattavuutta voisi Särkän mukaan parantaa brändäämällä esimerkiksi nimisuojajärjestelmän kautta suomalaisia vientikelpoisia luonnontuotteita, kuten herkkutatti ja erilaiset marjat, laadukkaiksi tuotteiksi.
– Siinä sivussa puolustuksen ja turvan kannalta oleellinen asutus ja paikallistietämys säilyvät.
Juttu: Tapio Honkamaa
Kuvat: Julia Kivelä