Helsingin yliopiston Mikkelissä toimivassa Ruralia-instituutissa halutaan tukea tutkimuksen ja vuoropuhelun keinoin Etelä-Savon kuntia isojen rakennemuutosten keskellä. Maakuntaliiton rahoittama Kunnat muutoksessa -hanke luotsaa Etelä-Savoa kohti vuotta 2030.
Tutkimushankkeen vastuullinen johtaja, Ruralia-instituutin tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen sanoo, että kuntien roolia on pitkään pohdittu Ruraliassa.
– Kunnat ovat muutoksen avaintoimijat, jotka voivat toiminnallaan vaikuttaa kehityksen suuntaan. Ajatuksena on, että saisimme kuntien päättäjät vahvasti mukaan keskusteluun muutoksen suunnasta.
Vuoden alusta 2023 voimaan astunut soteuudistus muutti kuntien asemaa perusteellisesti. Hyyryläisen mukaan se on yksi syy, miksi kuntien tilannetta on syytä valaista.
– Tämä on iso kysymys, mutta itse muutos on kestänyt jo pitkään. Se alkoi 1990-luvun laman aikana, kun valtion rooli alkoi muuttua ja markkinavetoisuus vahvistua.
Hyyryläinen sanoo, että valtiolla on ollut johtava rooli hyvinvointiyhteiskunnassa, jota on yritetty pelastaa ensin kuntien yhteistyöllä ja sitten kuntaliitoksilla. Kun ne eivät riittäneet, perustettiin hyvinvointialueet.
– On koettu poikkeuksellisen suuri mullistus, joka realisoi pitkän kuntarakennemuutoksen. Kunnat ovat identifioituneet palvelutuottajina, ja seuraavista kuntavaaleista vuonna 2025 tulee todella kiinnostavat.
– Mistä kuntavaalikampanjoissa puhutaan, kun sote on hyvinvointialueiden hoidossa? Jäljellä ovat ainakin koulutus ja elinvoima, mutta voi käydä, että tuleekin aivan uudenlaisia avauksia. Kiinnostavaa on nähdä, millaisen roolin kunnat ottavat yhteistyössä yritysten ja yhteisöjen kanssa.
Tutkimushankkeen kaksivuotinen rahoitus tulee Etelä-Savon maakunnan kehittämisvaroista. Hankkeessa on päätoimisesti yksi tutkija, projektipäällikkö Annamari Kiviaho, joka on väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.
Laajan aiheen pariin käytiin ensimmäisessä vaiheessa haastattelemalla virka- ja luottamusjohtajia Etelä-Savon 12 kunnassa. Haastatteluja kertyi 22. Lisäksi analysoidaan kuntien strategisia asiakirjoja.
– Vastaanotto kunnissa on ollut todella positiivinen. Tuntuu, että nyt muutosvaiheessa on otollinen aika puhua tästä aiheesta, sanoo Kiviaho.
Vuonna 2024 tutkimushanke järjestää tulevaisuustyöpajoja, joissa kunnille rakennetaan tulevaisuuspolut vuoteen 2030. Ohjelmassa on myös seitsenosainen Studia Localis -seminaarisarja, jossa tutkijat käsittelevät muutosten vaikutuksia kuntien kehitykseen.
Hankkeen tarkoituksena on tuottaa tietoa ja tukea Etelä-Savon kuntien strategisesta asemoitumista ja selviytymistä näiden muutosten keskellä. Kunnille tarjotaan tietoa muutosten ennakointiin ja tukea kestävään uudistamiseen.
– Toiveena on, että Etelä-Savon kunnat saavat parempia rakennuspuita tulevaisuuteen, Kiviaho sanoo.
Teksti: Tapio Honkamaa
Kuvat: Sirpa Piskonen, Ulla Jurvanen