Kansalliskirjaston digitoimat historialliset aineistot taipuvat yritysten ja asiantuntijoiden käyttöön nyt aiempaa helpommin.
Mikkelin alueen ja Etelä-Savon paikallishistoriasta löytyy paljon mielenkiintoisia tarinoita ja materiaaleja. Nämä tarinat ovat olemassa digitaalisessa muodossa Kansalliskirjaston digitoimissa sanomalehdissä ja muissa historiallisissa aineistoissa.
Nyt myös paikalliset yritykset voivat käyttää materiaaleja aiempaa helpommin, kun Kansalliskirjasto tuo digitoituja aineistoja yritysten käyttöön.
Taustalla on Kansalliskirjaston, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin ja Elinkeinoelämän keskusarkiston (ELKA) yhteinen ETKOT–Etelä-Savon koulutettu tekoäly Memory Labissa -hanke.
– Tuomme esiin, miten paikallisia kulttuuriperintöaineistoja voisi hyödyntää paikallisessa liiketoiminnassa, kertoo Kansalliskirjaston tietoasiantuntija, projektipäällikkö Liisa Näpärä.
Hankkeessa opetetaan ja inspiroidaan yrityksiä käyttämään digitoituja sanomalehtiä ja historiallisia aineistoja, lehtiä, kirjoja ja kuvia, joita löytyy digi.kansalliskirjasto.fi-palvelusta ja myös muun muassa Museoviraston digimateriaaleista.
Aineistoja voi käyttää esimerkiksi markkinointimateriaaleissa ja viestinnässä, tai niistä voi saada inspiraatiota tuotekehitykseen ja innovaatioihin.
– Myös esimerkiksi yrityksen brändiin voi ammentaa Etelä-Savon alueen ja tuttujen paikkojen kuten vaikkapa Naisvuoren näkökulmasta, Näpärä sanoo.
Hankkeessa on kartoitettu paikallisten yritysten toiveita ja tarpeita aineistojen suhteen.
Yrityksille järjestetään myös maksuttomia verkkotapahtumia, joissa esitellään, miten digi.kansalliskirjasto.fi-palvelun avulla paikallishistorian lähteitä ja tarinoita voi tutkia ja hyödyntää.
Seuraava tilaisuus on perjantaina 11. huhtikuuta. Teemana on Mikkeli.
– Ohjelmassa on kalmistojen ja kummitusten inspiroimia esimerkkejä siitä, miten Mikkelin kaupungin historiasta ja lähialueen kiinnostavista paikoista voidaan ammentaa ideoita liiketoimintaan, Näpärä kertoo.
Aiemmissa verkkotapahtumissa on nostettu esille muun muassa Hirvensalmen ja Puumalan alueelta löytyviä tarinoita ja teemoja. Esimerkiksi saimaannorppaan liittyviä tarinoita on pohdittu mainoslauseissa hyödyntämiseen. Esillä oli myös morsiussaunaan liittyvien alueellisten perinteiden hyödyntämistä tuotteena.
– Erilaisia paikallishistorian tarinoita voi muokata ja jalostaa uusiksi tarinoiksi ja tuotteiksi, jotka rikastuttavat sekä paikallisia yrityksiä että laajempaa yleisöä, Näpärä pohtii.
Hanke on suunnattu ensisijaisesti Mikkelin ja Etelä-Savon seudun yritystoimijoille, jotka ovat kiinnostuneita alueen kulttuuriperinnöstä ja alueen kulttuurin hyödyntämisestä.
Hankkeen työpajat ovat kaikille yrityksille avoimia ja maksuttomia. Niihin on ilmoittautunut yhteensä noin viisikymmentä alueen pientä yritystä, esimerkiksi tapahtuma- ja matkailualan sekä koulutuksen ja ravitsemuksen alan yrityksiä.
– Toimijoiden mielestä kulttuuriperinnöstä löytyy kiinnostavia ja mielenkiintoisia tarinoita, ja palautteiden perusteella moni on saanut liiketoimintaan uusia oivalluksia, Liisa Näpärä sanoo.
Yrittäjien palautteen perusteella aineistojen käyttöä aiotaan myös kehittää helpommin käytettäväksi.
Hankkeessa kehitetään myös muun muassa tekoälyn vastuullisuussuosituksia alueen yrittäjille ja koulutetaan tekoälyä luomaan eräänlainen Etelä-Savon elävä arkisto, jossa hyödynnetään Kansalliskirjaston ja Elkan aineistoja.
– Elävän arkiston ideana on, että käyttäjä voisi kysyä Etelä-Savoon liittyviä asioita ja kielimalli antaisi aineiston pohjalta vastauksen, Näpärä kertoo.
Ilmoittaudu 11.4 klo 9 järjestettävään Mikkeli-teemaiseen Paikallishistorian aarteet liiketoiminnassa -verkkotapahtumaan tästä linkistä.
Teksti: Elina Jäntti
Kuva: Liisa Näpärä