Mikkelin Tieteen päivillä keskustellaan 8. – 9. tammikuuta 2025 muun muassa vedestä, ruoasta ja kestävästä metsäenergiasta. Lapsille ja nuorille järjestetään toiminnallinen tuokio Saimaan ruokakulttuuriin ja vastuulliseen ruokajärjestelmään liittyen. Pohditaan myös, miltä kaupungit näyttäisivät nuorten suunnittelemana. Yleisöluennoilla kuullaan miten ja miksi menneisyydellä oikeutetaan nykypäivän toimia Venäjällä sekä Etelä-Savon multipersoonasta Carl Axel Gottlundista. Mikkelin Tieteen päivät päättyy Virpi Suutarin elokuvaan Havumetsän lapset. Tapahtumassa julkistetaan myös Tieteenkesyttäjä 2025 sekä Tieteenkesyttäjä juniori. Lapsille järjestetään perinteinen tiedesatutunti pääkirjastolla, jossa satuja lukee Aalto-yliopiston suunnittelija Mari Syväoja.
Olemme onnistuneet saamaan hyvin ajankohtaisia asioita Mikkelin Tieteen päivien ohjelmaan ja löytäneet alan asiantuntijoita pitkälti omasta tiedeyhteisöstämme niistä kertomaan. Ohjelmasta löytyy osuuksia eri-ikäisille kuulijoille, ja luentojen ohella luvassa on vuorovaikutteisia ja toiminnallisia sessioita sekä myös erityisesti opiskelijoille suunnattu pubivisa, Mikkelin Tiedepäivien ohjelmasta vastuussa oleva asiantuntija Ulla Jurvanen Mikkelin yliopistokeskuksesta kertoo.
Tieteen päivien kysymykset liittyvät monella tavalla ajankohtaisiin esillä oleviin asioihin. Sessioita järjestetään pääkirjaston Mikkeli-salissa ja lasten osastolla, Mikkelin lukiolla, Saimaanportin yhtenäiskoulussa, Mikkelin kaupungintalolla, Mikkelin yliopistokeskuksen auditoriossa, Esedulla sekä Sport Pub Jälkipelissä ja elokuvateatteri Kinolinnassa.
Tieteen päivät on kaikille avoin ja maksuton tapahtuma, jossa eri alojen tutkijat ja asiantuntijat kertovat yleistajuisesti ja laaja-alaisesti tieteestä ja tutkimuksesta sekä tieteen mahdollisuuksista ja käytännön sovelluksista.
Mikkelin Tieteen päivät järjestetään yhdessä Mikkelin yliopistokeskuksen, LUKEN, Mikkelin kaupungin, Mikkelin seutukirjaston, Mikkelin lukion, Saimaanportin yhtenäiskoulun sekä vuosittain vaihtuvien yhteistyötahojen kanssa.
Tutustu ohjelmaan ja tule mukaan seuraamaan keskusteluja verkossa tai sessioihin paikan päälle. Puheenvuoroja voi kommentoida ja esittää puhujille kysymyksiä ja ajatuksia.
Lisätietoja:
Asiantuntija Ulla Jurvanen, Mikkelin yliopistokeskus, puh. 050 439 7798, ulla.jurvanen@muc.fi
Mikkelin yliopistokeskus ja Mikkelin kesäyliopisto järjestävät tieteen superviikon tammikuussa 2025. Tiedeviikko starttaa Mikkelin Tieteen päivillä 8.-9.1.2025. Tieteen päivien teemana on oivallus ja erehdys.
Mikkelin Tieteen päivien ohjelma on koottu laajan verkoston kanssa yhteistyönä ja Tieteen päivien sessioita järjestetäänkin ympäri kaupunkia. Tämänkertaisen Tieteen päivien teema on mielestäni tiedeyhteisölle erinomainen, sillä monen oivalluksen taustalla on erehdys, yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen kertoo.
Mikkelin Tieteen päivät sisältää asiantuntijapuheenvuoroja muun muassa vedestä, ruoasta ja kestävästä metsäenergiasta. Lapsille ja nuorille järjestetään toiminnallinen tuokio Saimaan ruokakulttuuriin ja vastuulliseen ruokajärjestelmään liittyen. Tieteen päivillä pohditaan myös, miltä kaupungit näyttäisivät nuorten suunnittelemana. Yleisöluennolla pohditaan miten ja miksi menneisyydellä oikeutetaan nykypäivän toimia Venäjällä sekä kerrotaan Etelä-Savon multipersoonasta Carl Axel Gottlundista. Mikkelin Tieteen päivät päättyy 9.1. Virpi Suutarin elokuvaan Havumetsän lapset, joka on kaikille avoin ja maksuton.
Tiedeviikkoa jatkaa Mikkelin Akatemia 10.-11.1.2025. Tulevan Akatemian otsikkona on Ajattelun valta, voima ja vastuu.
Mikkelin Akatemian suunnittelun lähtökohtana oli havainnot siitä, miten tässä ajassa on leimallista erilaisten ajattelutapojen törmääminen toisiinsa. Populistiset äänenpainot voittavat usein julkisessa keskustelussa tiedelähtöiset ja faktoihin perustuvat näkemykset. Akatemian suunnitteluryhmässä heräsi kysymys, onko taitomme ajatella hukassa, valottaa rehtori Anne Havukainen Mikkelin kesäyliopistosta.
Akatemiassa ajattelupohdintoja johtaa mikkeliläislähtöinen kirjailija Karo Hämäläinen. Ajattelun sudenkuoppia kaivelee filosofi Markus Neuvonen. Huumorin ajattelua provosoivaa luonnetta valottaa filosofian tohtori Laura Hokkanen. Kuvataiteilija Jani Leinonen kertoo tutkimus- ja näyttelyprojektistaan, joka käsittelee sensuuria, vaientamisesta, muistamisen vaikeutta, ylisukupolvisia traumoja pelkoja. Leinonen kysyy puheenvuorossaan, miten tietoa jaetaan suullisena perinteenä, kun aiheesta ei saa julkisesti puhua. Professori Pirjo Hiidenmaa tarkastelee tiedon lukutaidon merkitystä ja sitä miksi emme hyödynnä olemassa olevaa tietoa ongelmien ratkaisussa. Filosofian tohtori Sanna Ala-Kortesmaa ruotii kuuntelemisen ja dialogisuuden merkitystä toistemme ajattelun ymmärtämisessä. Tietokirjailija Johanna Vehkoo nostaa puheenvuorossaan keskiöön kysymykset, mitä sananvapaus oikeastaan tarkoittaa ja onko toisten sana vapaampi ja arvokkaampi kuin toisten. Akatemian päättää väitöskirjatutkija Ilmari Hirvonen kysymykseen, miten tiede voidaan erottaa tieteen valepukuun verhoutuneesta näennäistieteestä?
Mikkelin Tieteen päivät ja Mikkelin Akatemia eroavat perinteisistä luennoista niiden keskustelevan ja vuorovaikutteisen luoneensa takia, osallistujat voivat halutessaan osallistua keskusteluun ja esittää puhujille kysymyksiä.
Vuoden 2024 Kansainvälinen mikkeliläinen on Pia Koivisto, joka toimii Eloisan kotoutuminen ja maahanmuutto yksikön palveluesihenkilönä. Tunnustus myönnettiin hänen 25-vuotisesta työstään erityisesti pakolaisten vastaanoton ja kotoutumista tukevan työn keskiössä Mikkelissä.
– Kansainvälinen mikkeliläinen -tunnustus myönnettiin kahdeksatta kertaa ja valinnan teki International Mikkeli Day -toimikunta, johon kuuluu Mikkelin kaupungin, Kansainvälinen Mikkeli ry:n sekä alueen toisen- ja korkea-asteen oppilaitosten edustajia. Tunnustus kansainvälisestä työstä myönnetään henkilölle, joka on edistänyt pohjoismaisia arvoja ja yhdenvertaisuutta, ansioitunut taloudellisen hyvinvoinnin lisäämisessä tai vähentänyt rasismia ja syrjintää omilla teoillaan ja esimerkillään, yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen kertoo tunnustuksesta.
Pia Koivisto on urallaan konkreettisesti kohdannut erilaisia haasteita ja uusia tilanteita, kuten meneillään olevan Ukrainan sodan, joka on tuonut Suomeen ja alueelle paljon sotaa pakenevia henkilöitä. Hän on ollut perustamassa silloista Mikkelin kaupungin pakolaistoimistoa vuonna 1999 kun Mikkeli vastaanotti ensimmäiset kiintiöpakolaiset, ja on toiminut siitä lähtien kotoutumista edistävän työn keskiössä, kohdaten myös tuon ajan rasistisen ilmapiirin, säästymättä itsekkään ilkivallalta ja uhkailulta.
– Olen erittäin kiitollinen saamastani tunnustuksesta. Se on osoitus siitä, että työtä maahanmuuttajien kotoutumisen ja hyvinvoinnin eteen arvostetaan myös virkatason tehtävänä. Haluan korostaa hienoja ja ikimuistoisia kohtaamisia asiakastyössä. Hyvää mieltä on tuonut se, kun entiset asiakkaat ovat kertoneet kuinka ovat onnistuneet elämässään Suomessa. Olen saanut työskennellä mahtavan työporukan kanssa, toteuttaa ja kehittää tärkeää työtä asiakkaiden hyväksi, unohtamatta tärkeitä yhteistyökumppaneita. Kansainvälisyys tarkoittaa minulle ennen kaikkea ihmisten yhdenvertaisuutta. Me ihmiset olemme loppujen lopuksi samanlaisia tarpeinemme. Olemme haavoittuvaisia, mutta myös vahvoja. Tarvitsemme aina toista ihmistä, joka hyväksyy meidät sellaisena kuin olemme. Emme aina edes tarvitse yhteistä kieltä, vaan aitoa kohtaamista ja läsnäoloa, sanoo Pia Koivisto. Pia Koiviston organisaatiot ovat uudistusten myötä vaihtuneet Mikkelin kaupungista, Essoteen ja nykyiseen Eloisaan.
– Olen seurannut Pian työtä yli 10 vuotta. Hän on aina puhunut kotoutumista tukevan työn ja tänne muualta muuttaneiden puolesta muiden mielipiteitä pelkäämättä. Hänellä on ollut vahva vaikutus Mimosan olemassaoloon ja hän on aina puhunut järjestötyön merkityksen puolesta. Vuodesta 1999 asti toimineen Mimosan ja viranomaistyön sekä järjestötyön tiivistä yhteistyötä on vuosien aikana ihmetelty ja kehuttu valtakunnallisesti. Tästä iso kiitos kuuluu Pialle, Pia Koiviston työkaveri sanoo.
Mikkelin yliopistokeskuksen koordinoiman kahdennentoista IMD-päivän toteutuksessa olivat mukana kaikki Mikkelin toisen ja korkea-asteen oppilaitokset sekä Mikkelin kaupunki. Myös muita alueen kansainvälisyys-toimijoita osallistui tapahtuman toteutukseen.
Lisätietoja: – Pääsihteeri Matti Malinen, Mikkelin yliopistokeskus, matti.malinen@muc.fi, +358 50 496 8981 – www.facebook.com/IMD.fi/
Mikkelin yliopistokeskus julkaisee haettavaksi viisi 1000€ apurahaa Etelä-Savoon tehtäviin opinnäytetöihin lukuvuodelle 2024 – 2025 Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja LUT-yliopiston opiskelijoille. Apurahan tarkoituksena on auttaa alkuun ja palkita hyvin tehdystä, Etelä-Savoa hyödyttävästä opinnäytetyöstä.
Opinnäytetöiden tekeminen on yksi tärkeä vaihe yhteyksien luomisessa opiskelijoiden ja yritysten yhteistyössä ja haluamme kasvattaa Etelä-Savoon tehtävien yliopistojen opinnäytetöiden määrää, yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen sanoo.
Opinnäytetyön aihe on vapaa ja se voi tulla opiskelijalta itseltään tai yhteistyökumppanilta. Edellytyksenä on, että opinnäytetyö kehittää ja vahvistaa Etelä-Savon alueellista osaamista ja tuottaa Etelä-Savon alueella toimiville yrityksille, organisaatioille tai muille toimijoille uutta tutkimustietoa. Yhteistyötä Etelä-Savossa toimivan yrityksen, organisaation tai muun toimijan kanssa pidetään etuna, mutta se ei ole edellytys apurahan saamiselle.
Opinnäytetyö voi olla kandidaatin tutkielma tai maisterintutkielma. Apuraha maksetaan aina suoraan opinnäytetyöntekijälle. Apuraha on tarkoitettu ensisijaisesti niihin opinnäytetöihin, joista hakija ei saa palkkaa tai muuta avustusta.
Hakemukset priorisoidaan aluevaikuttavuuden ja hyödyn perusteella, joten tämä on tultava esille hakemuksella vaaditussa opinnäytetyön kuvauksessa.
Apuraha maksetaan hakijalle kahdessa erässä. Ensimmäinen erä maksetaan opiskelijalle opinnäytetyön aloitusvaiheessa ja toinen erä, kun opinnäytetyö on valmistunut tavoiteajassa ja on hyväksytysti arvioitu.
Ajatus on, että nämä MUC-apurahalla palkittavat työ ovat pääasiassa opinnäytetöitä, esimerkiksi kirjallisuusselvityksiä tai pienempiä tutkimuksia, joista opiskelija harvoin saa palkkaa tai avustusta. Juuri tällaiset opinnäytetyöt voivat olla yrityksille ja organisaatioille matalan kynnyksen töitä ja voivat toimia vaikkapa esiselvityksenä isommalle maksulliselle toimeksiannolle. Olemme ottaneet mallia mm. Lahden yliopistokampuksen starttirahamallista, asiantuntija Merja Hölttä kertoo.
Mikkelissä toimivien yhteistyöyliopistojen opinnäytetyöprosessit on kuvattu tiivistetyiksi paketeiksi MUCin nettisivuille ja siellä voi tutustua teemoihin, opinnäytetöiden laajuuksiin ja aikatauluihin. Tiivistelmästä löytyy myös kyseisen teeman yhteyshenkilö.
Idean tai aiheen ei tarvitse olla täysin valmis paketti, vaan sitä voi miettiä kyseisen henkilön kanssa yhdessä pohtien työn laajuutta ja aikataulua yms. Ideoita ja aiheita voidaan myös ohjata tarvittaessa toisille yhteyshenkilöille ja toisen alan opiskelijoille. Lopullisen päätöksen aiheen valitsemisesta tekee opiskelija ja toivomme, että apuraha toimisi houkuttimena tässäkin suhteessa, Merja Hölttä kannustaa.
Apurahan saajista sekä valmistuneista opinnäytetöistä tullaan tiedottamaan Mikkelin yliopistokeskuksen nettisivuilla muc.fi.
Suur-Savon Energiasäätiö on myöntänyt Mikkelin yliopistokeskuksen tekemän hakemuksen perusteella avustuksen lukuvuodelle 2024-2025 jaettavaksi kahdelle Aalto-yliopiston International Business -kandidaattiohjelman opiskelijalle hyvin tehdystä kandidaattitutkielmatyöstä. Näiden kandidaattitutkielmien aiheet tulevat keskittymään liiketoiminnan ja alueellisen talouden kehittämiseen erityisesti energian tutkimusalalta.
On hienoa, että opiskelijoilla on mahdollisuus saada tukea opinnäytetyölleen, joka samalla hyödyntää kyseisen alan toimijoita alueellamme., Aalto-yliopiston suunnittelija Mari Syväoja sanoo.
Apurahat ja stipendit toimivat toivottavasti hyvinä kannustimina opiskelijoille valitsemaan kandidaattitutkielman aihe Etelä-Savoon liittyvästä liiketoiminnasta. Ne toimivat myös motivaattorina tehdä laadukkaita, kaikkia osapuolia hyödyttäviä opinnäytetöitä, kommentoi Mikkelin yliopistokeskuksen kooridnaatioyksikön asiantuntija Merja Hölttä.
rosessissa on mukana kaksi Mikkelissä toimivaa yliopistoa. Kandidaattitutkielmaprosessin ohjaajat tarjoavat kandidaattitutkielmien aiheita Aalto-yliopiston opiskelijoiden syksyllä alkavaan lopputyöprosessiin – suurinta osaa energia-alan aihepiiristä tehtävistä tutkielmista ohjaavat LUT-yliopiston ohjaajat. Aalto-yliopisto esittelee aiheita opiskelijoilleen ja ilmoittaa samalla stipendimahdollisuudesta kahdelle hyvin tehdylle kandidaattitutkielmalle, joiden aiheet liittyvät Suur-Savon Energiasäätiön toimintapiiriin. Apurahat jaetaan nyt kolmatta kertaa.
Muodin huipulle ohjelmasta tuttu Mauro Severino on mukana International Mikkeli Day IMD -tapahtumassa kauppakeskus Stellassa tiistaina 12. marraskuuta 2024 klo 14-14.30. Angolalaistaustainen Mauro Severino 24, oli Muodin huipulle -kilpailun nuorin osallistuja. Tällä hetkellä hän kerää suosiota muun muassa somepalvelu Tiktokissa. Monilahjakkuus, muotisuunnittelija, räpartisti Mauro Severino puhuu kansainvälisyydestä, itseensä uskomisesta ja luottamisesta. Hänen mukaansa kaikki on mahdollista ja unelmiin kannattaa tarttua.
Kaikille avoimessa ja maksuttomassa tilaisuudessa julkistetaan Kansainvälinen mikkeliläinen 2024. Ohjelmassa on myös värikkäitä tanssi- ja musiikkiesityksiä sekä puheenvuoroja kansainvälisyydestä. Lavalla nähdään eri maiden kansallispukuja ja kulttuuriasuja sekä päiväkoti Enkun lapsiryhmä laulaa. Mikkelin lukion opiskelijat ja opettajat kertovat kansainvälisyyskokemuksistaan ja tapahtumassa esitellään kestäviä työllistymispolkuja maahan muuttaneille. Tapahtuman avaa Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen ja sen juontavat opiskelijat Felicia Sahi ja Alexander Krohn Aalto-yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelmasta Mikkelistä.
Luvassa on jälleen paljon monipuolista ja kiinnostavaa ohjelmaa marraskuuta piristämään, joten kannattaa tulla mukaan tähän jo 12. kertaa järjestettävään International Mikkeli Day IMD:hen, toteaa tapahtumaa koordinoiva asiantuntija Ulla Jurvanen Mikkelin yliopistokeskuksesta.
Tapahtumaa toteuttavat kaikki Mikkelin toisen ja korkea-asteen oppilaitokset sekä Mikkelin kaupunki ja Monikulttuurityö Mimosa ry.
Kauppakeskus Stellan tähtitorilla järjestettävä IMD-tapahtuma tiistaina 12.11.2024 klo 12-16 on kaikille avoin ja maksuton.
Kuvassa vasemmalta: Arja Tallberg, Sirpa Laitinen, Katja Antonoff ja Inna Kopoteva (kuvasta puuttuu Ville Hyyryläinen)
Ruoka- ja matkailualan ammattilaisille on suunniteltu Tuote ja tarina -koulutus auttaa alojen toimijoita kehittämään ja tuottamaan innovatiivisia, houkuttelevia tuotteita ja palveluita sekä tarjoaa kattavan näkymän kestävän liiketoiminnan keskeisiin näkökohtiin. Koulutus järjestettiin keväällä 2024 ja toteutetaan nyt syksyllä uudelleen.
Tuote ja tarina -koulutuksesta ottaa oppia niin Yöveden Ateljeekoti kuin Mikkelin lentokenttäkin.
Mitä yhteistä on taideateljeella ja lentokentällä? Molemmat ovat ottamassa oppia Ruralia-instituutin ja Mikkelin yliopistokeskuksen yhdessä järjestämältä Tuote ja tarina -koulutukselta.
Ruoka- ja matkailualan toimijoille suunnattu koulutus keskittyy kestävään ruoka- ja matkailualan liiketoimintaan ja tarjoaa työkaluja tuotteistamiseen ja tarinallistamiseen. Painopiste on omien kehittämistarpeiden tunnistamisessa.
Tavoitteena on, että osallistujat kehittävät koulutuksen aikana vähintään yhden uuden tuotteen tai palvelun. Yrittäjät pohtivat itse ratkaisuja, ja me järjestäjät tarjoamme heille sparrausta.
– Haluamme varmistaa, että osallistujat saavat konkreettista hyötyä yritykselleen”, sanoo koulutuksen vastuuopettaja, tutkijatohtori Inna Kopoteva Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.
Tavoitteena on myös luoda osallistujien välille keskustelua ja verkostoja. Keväällä alkanut ensimmäinen koulutus on houkutellut neljä osallistujaa Etelä-Savosta. Syksyllä alkaneeseen toiseen koulutukseen on tulossa kuusi osallistujaa ympäri Suomea.
– Keväällä alkanut koulutus on ollut erinomainen. Tämä on käytännönläheinen tapa oppia, kun kokoonnumme livenä porukalla. Etänä emme ole halunneet edes koulutusta tarjota. Siinä häviää keskusteluyhteys. Mukaan olisi kyllä mahtunut enemmänkin osallistujia, mutta hyviä tuloksia tuli näinkin, sanoo asiantuntija Merja Hölttä Mikkelin yliopistokeskuksesta.
Ohjelma koostuu 12 lähipäivästä, mitkä on jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen osa järjestettiin keväällä 2024 ja toinen osa syksyllä. Kevään aikana kehitetty tuote tai palvelu pilotoitiin kesällä, ja syksyn jaksolla sen toimivuutta arvioitiin sekä jatkokehitettiin.
Syksyllä alkava koulutus on rytmitetty samaan tapaan, vain lähipäivien suhteen on tehty muutoksia kevääseen verrattuna. Koulutus on osallistujille maksuton ja mahdollistettu Mikkelin yliopistokeskuksen ja OKM:n rahoituksella.
Yksi kevään osallistujista on projektipäällikkö Ville Hyyryläinen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä. Hänen tehtäviinsä kuuluu Mikkelin lentokentän kehittäminen. Hyyryläinen uskoo, että uusille ideoille ja tarinoille on nyt tilaa, kun teknologia uudistuu ja Naton pohjoisten joukkojen alaesikunta asettuu Mikkeliin.
Hyyryläisen mukaan pohdinnassa on muun muassa se, että kenttä olisi tukikohta sähköiselle ja miehittämättömälle lentämiselle.
– Nato on valtava mahdollisuus myös lentokentälle. Esikunnan tulo on jo vaikuttanut, puhelin on kyllä soinut, Hyyryläinen sanoo.
Pertunmaalainen Arja Tallberg vuokraa lomamökkiä airbnb-palvelun kautta. Kolme vuotta sitten Tuusulasta Pertunmaalle muuttanut Tallberg on toiminut vuokramökkimarkkinoilla kuusi vuotta. Tallberg pohtii parhaillaan, onko nyt oikea aika investoida yritykseen. Kasvulle on edellytyksiä, sillä mökkitontilla on 450 metriä rantaviivaa. Asiakkaille on joka tapauksessa personoitua palvelua.
– Asiakkaalle haluamme tunteen, että hän on tullut meidän vieraaksemme meidän mökillemme. Koulutus on ollut hyvä, ja on ollut erittäin antoisaa keskustella kollegoiden kanssa, Tallberg sanoo.
Mikkeliläinen Sirpa Laitinen vuokraa Saimaalla yrityksensä Sirlai Oy:n kautta mökkiä, jonka erikoisuutena on esteettömyys.
– Muutan 70-luvun mökkiä esteettömäksi. Suurin ongelma oli puucee, jossa oli portaat, kapea ovi ja liian vähän tilaa apuvälineiden käyttäjälle. Nyt kohteeseen on toteutettu tilava, pyörällisen apuvälineen käyttäjällekin sopiva esteetön puucee. Tavoite on, että mökki saadaan ensi kesänä käyttöön.
Laitisen yritys tarjoaa esteettömyyssuunnittelua ikääntyneille ja vaikkapa mökin helppokäyttöisyydestä haaveileville. Hänellä on muotoilijan, sairaanhoitajan ja sisustusarkkitehdin koulutus sekä yli 30 vuoden työkokemus.
– Moni ikääntynyt tai näön heikkenemisestä kärsivä voi nauttia mökistä itsenäisesti pitkään, kun sen esteettömyyspuutteet korjataan. Apua saa paikan päällä tehtävällä esteettömyyskartoituksella ja toimenpideohjeistuksella.
Yöveden Ateljeekoti toimii vuonna 1893 valmistuneessa entisessä Himalansaaren koulussa, keskellä puhdasta luontoa ja vanhaa kulttuurimaisemaa. Ateljeekoti tarjoaa majoitusta, elämyksellisiä kursseja ja toimii kuvataitelija Katja Antonoffin ateljeena.
– Kesäkausi toimii hyvin, mutta nyt etsimme tuotteita, joilla sesonkia voisi jatkaa, sanoo Antonoff, joka on ollut ateljeen vetovastuussa kaksi vuotta.
Antonoffin oma vahvuus alue on akvarellimaalaus, jonka kurssit vetävät hyvin väkeä Himalansaareen. Tarjolla on myös erilaisia kirjoittamiseen ja hyvinvointiin liittyviä retriittejä, sekä tilauskursseja ryhmille.
– Tämän koulutuksen antia hän pitää oivallisena. Tarjolla on sparrausta ja uusia ajatuksia muilta kurssilaisilta, kuvaa Antonoff sanoo.
Mikkelin yliopistokeskus julkaisee haettavaksi viisi 1000€ apurahaa Etelä-Savoon tehtäviin opinnäytetöihin lukuvuodelle 2024 – 2025 Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja LUT-yliopiston opiskelijoille. Apurahan tarkoituksena on auttaa alkuun ja palkita hyvin tehdystä, Etelä-Savoa hyödyttävästä opinnäytetyöstä.
Opinnäytetöiden tekeminen on yksi tärkeä vaihe yhteyksien luomisessa opiskelijoiden ja yritysten yhteistyössä ja haluamme kasvattaa Etelä-Savoon tehtävien yliopistojen opinnäytetöiden määrää, yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen sanoo.
Opinnäytetyön aihe on vapaa ja se voi tulla opiskelijalta itseltään tai yhteistyökumppanilta. Edellytyksenä on, että opinnäytetyö kehittää ja vahvistaa Etelä-Savon alueellista osaamista ja tuottaa Etelä-Savon alueella toimiville yrityksille, organisaatioille tai muille toimijoille uutta tutkimustietoa. Yhteistyötä Etelä-Savossa toimivan yrityksen, organisaation tai muun toimijan kanssa pidetään etuna, mutta se ei ole edellytys apurahan saamiselle.
Opinnäytetyö voi olla kandidaatin tutkielma tai maisterintutkielma. Apuraha maksetaan aina suoraan opinnäytetyöntekijälle. Apuraha on tarkoitettu ensisijaisesti niihin opinnäytetöihin, joista hakija ei saa palkkaa tai muuta avustusta.
Hakemukset priorisoidaan aluevaikuttavuuden ja hyödyn perusteella, joten tämä on tultava esille hakemuksella vaaditussa opinnäytetyön kuvauksessa.
Apuraha maksetaan hakijalle kahdessa erässä. Ensimmäinen erä maksetaan opiskelijalle opinnäytetyön aloitusvaiheessa ja toinen erä, kun opinnäytetyö on valmistunut tavoiteajassa ja on hyväksytysti arvioitu.
Ajatus on, että nämä MUC-apurahalla palkittavat työ ovat pääasiassa opinnäytetöitä, esimerkiksi kirjallisuusselvityksiä tai pienempiä tutkimuksia, joista opiskelija harvoin saa palkkaa tai avustusta. Juuri tällaiset opinnäytetyöt voivat olla yrityksille ja organisaatioille matalan kynnyksen töitä ja voivat toimia vaikkapa esiselvityksenä isommalle maksulliselle toimeksiannolle. Olemme ottaneet mallia mm. Lahden yliopistokampuksen starttirahamallista, asiantuntija Merja Hölttä kertoo.
Mikkelissä toimivien yhteistyöyliopistojen opinnäytetyöprosessit on kuvattu tiivistetyiksi paketeiksi MUCin nettisivuille ja siellä voi tutustua teemoihin, opinnäytetöiden laajuuksiin ja aikatauluihin. Tiivistelmästä löytyy myös kyseisen teeman yhteyshenkilö.
Idean tai aiheen ei tarvitse olla täysin valmis paketti, vaan sitä voi miettiä kyseisen henkilön kanssa yhdessä pohtien työn laajuutta ja aikataulua yms. Ideoita ja aiheita voidaan myös ohjata tarvittaessa toisille yhteyshenkilöille ja toisen alan opiskelijoille. Lopullisen päätöksen aiheen valitsemisesta tekee opiskelija ja toivomme, että apuraha toimisi houkuttimena tässäkin suhteessa, Merja Hölttä kannustaa.
Apurahan saajista sekä valmistuneista opinnäytetöistä tullaan tiedottamaan Mikkelin yliopistokeskuksen nettisivuilla muc.fi.
Mikkeliä on tehty tunnetuksi luentosarjalla Tuntematon Mikkeli ja luennoissa on tuotu esiin aiheita Mikkelin historiasta. Nyt esiin nostetaan Mikkeliä urheilukaupunkina, kun syksyn luentojen teema on Mikkelistä maailman huipulle.
Tässä luentosarjassa saamme kurkistuksen Mikkeliin monipuoliseen ja mielenkiintoiseen historiaan urheilukaupunkina. Luennoijat Heino Lipsanen ja Antero Heikkinen ovat monille mikkeliläisille tuttuja. Suuret kiitokset heille yhteistyöstä luentosarjan suunnittelussa, yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen kiittää.
16. lokakuuta alkava luentosarja käynnistyy liikuntaneuvos Heino Lipsasen luennolla Mikkelin menestyneimmistä urheilijoista. 27.11. kuullaan emeritus päätoimittaja, YTK Antero Heikkistä, joka kertoo Mikkelistä urheilutapahtumien näyttämönä. Luentosarjan päättää Antero Heikkinen 4.12. luennollaan Mikkelin liikunta- ja urheilupaikoista.
Luennot järjestetään Mikkelin yliopistokeskuksen auditoriossa Lönnrotinkatu 5 ja ne ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Luentosarjan toteuttavat yhteistyössä Mikkelin yliopistokeskus, Mikkeli-seura ja Mikkelin kaupunki.
Osallistuin 24.–27. kesäkuuta 2024 järjestettyyn 32nd European Biomass Conference and Exhibition (EUBCE) -konferenssiin. Tänä vuonna konferenssi järjestettiin Marseillessa, Ranskassa. Konferenssi on Euroopan suurin biomassan tuotantoon, käsittelyyn ja käyttöön keskittyvä tutkimustapahtuma, joka kerää osallistujia yli 50 maasta ympäri maailman.
Osallistuin konferenssiin esityksellä, jonka otsikko oli ”Sustainable Biomass Mobilization for Decarbonizing Economy: A Case Study in Southern Savonia”. Esitykseni käsitteli kestävää biomassan mobilisointia ja sen roolia talouden hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, erityisesti Etelä-Savon alueella. Konferenssissa oli runsaasti esityksiä ja useita postereita, jotka käsittelivät biomassan eri osa-alueita. Lisäksi yritykset olivat hyvin edustettuina messutilassa, mikä tarjosi erinomaisia verkostoitumismahdollisuuksia.
Yhden esityksen aikana kerrottiin maankäytöstä ja tämän hiilidioksidipäästöistä. Tämä antoi minulle idean tarkastella aikajakaumalla metsän kasvua ja tämän vaikutusta Eco-Efficiency indeksiin, joka kuvastaa yhdellä arvolla ekonomista ja ympäristövaikutusta.
Konferenssiin osallistuminen oli erittäin hyödyllistä työni kannalta, sillä se mahdollisti verkostoitumisen ja ideoiden jakamisen alan kollegoiden kanssa, jotka tekevät tutkimusta omalla alallani. Lisäksi konferenssi tarjosi arvokkaita kansainvälisiä kontakteja sekä ajankohtaista tietoa bioenergia-alan tutkimuksesta ja käynnissä olevista tutkimushankkeista.
Ranskassa tutustuin paikallisiin ruokiin ja herkkuihin. Marseillassa kalaruoat olivat paikallinen herkku ja jäätelökioskit tarjosivat herkullisen jälkiruuan. Kävin myös If-saarella, jossa sijaitsee kuuluisa Château d’If. Lisäksi vierailin Notre-Dame de la Garde -kirkossa, josta avautuvat upeat näkymät kaupunkiin, sekä Mucem-museossa, joka tarjoaa kiehtovia näyttelyitä ja arkkitehtuuria.
