Pitkään taajamien energiamarkkinoita hallinnut kaukolämpö on uuden edessä. Nyt tavoitteena on etsiä keinot, joilla kaukolämmön tuotannossa päästään eroon fossiilisista polttoaineista.
Asiaa tutkii LUT-yliopiston Energiatekniikan Kaukolämmön tulevaisuuden ratkaisut -hanke, joka käynnistyi projektipäällikkö Mika Laihasen johdolla helmikuussa 2022. Vuoden 2023 loppuun jatkuvan projektin vastuullinen johtaja on professori Tapio Ranta ja hankkeessa työskentelee osa-aikaisesti kolme tutkijaa.
Laihanen sanoo, että kaukolämpö on pitkään ollut energia- ja kustannustehokas lämmitystapa taajamissa. Uudet tuotantomuodot ovat kuitenkin tarpeen, sillä fossiiliset polttoaineet ovat tulossa tiensä päähän myös kaukolämpökattiloissa.
– Kaukolämpö on Suomen yleisin rakennusten lämmitysmuoto, joten kysymys on todella suuresta asiasta, sanoo Laihanen, joka kertoo kokevansa hankkeen hyvin motivoivaksi.
– Tällainen kysymys sopii erinomaisesti yliopiston ratkottavaksi.
Hankkeen tavoitteena on kartoittaa ja analysoida vaihtoehtoisia ei-polttavia teknologioita kaukolämmön tuottamiseksi tulevaisuudessa.
– Kansainväliset ja kansalliset hiilineutraalisuustavoitteet sekä fossiilisten polttoaineiden hintojen nousu pakottavat kaukolämmöntuottajia etsimään uusia tuotantotapoja, jotta kuluttajille voidaan toimittaa kaukolämpöä kilpailukykyisesti nykyisiä putkia pitkin.
Projektissa tutkittavia tuotantotapoja ovat ainakin geolämpö, suuren mittakaavan lämpöpumput, teollisuuden jätelämpö, vetytalous, sähkökattilat ja pienydinvoimalat.
Laihasen mukaan jokaiseen tuotantotapaan liittyy vielä paljon kysymyksiä. Geolämpöä on tutkittu paljon, mutta läpimurtoa ei ole tullut. Lämpöpumput ja vetytuotanto vaativat paljon sähköä. Teollisuuden jätelämpöä on saatavilla vain tehtaiden vieressä.
– Mikäkö on lupaavin? Sitä en osaa vielä sanoa, mutta noin vuoden päästä tietoa on paljon. Nyt kartoitamme myös, löytyykö ulkomailta kiinnostavia ratkaisuja.
Laihanen sanoo, että Etelä-Savossa on kaukolämpölaitoksissa tehty jo hyviä ratkaisuja.
– Täällä poltetaan pääosin puuta. Joukossa on vielä osin turvetta, jota ei nähdä tulevaisuuden ratkaisuna.
Juttu: Tapio Honkamaa
Kuva: Kimmo Iso-Tuisku